Kahdeksan tutkimusyksikön kirje

Kokouksessaan 28.4.2020 Oulun yliopiston hallitus päätti, (kohta 3 § Kampuksen hankesuunnittelun käynnistäminen)  ”hankesuunitelman laadinnan aikana hallitus perehtyy monipuolisesti mahdollisiin asiaan vaikuttaviin tekijöihin ja päättää jatkotoimenpiteistä. Samalla hallitus ilmaisee valmiutensa osallistua Linnanmaata koskevaan jatkosuunnitteluun muiden tarvittavien sidosryhmien kanssa”.

Kahdeksan TST-tiedekunnan tutkimusyksiköiden johdossa toimivaa professoria halusi tukea tätä päätöstä ja lähetti 5.5.2021 alla olevan kirjeen yliopiston hallitukselle.

Tähän mennessä hallitus eikä yliopiston johto ole vastanneet. Tämä on valitettavaa, kun kyse on tosiasioista, joihin molempien olisi toimenkuvansa ja raskaan henkilkökohtaisen vastuunsa vuoksi huolella perehdyttävä.

—–

”Oulun yliopiston hallitukselle,

Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan tutkimusyksiköiden johtajina haluamme tuoda Oulun yliopiston hallituksen tietoon muutamia seikkoja ja huomioita tiedekuntamme ja erityisesti edustamiemme tutkimusyksiköiden osalta liittyen meneillään olevaan kampus- ja tilasuunnitteluun.

Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan nykyiset tilat ovat käyttöömme melko tarkoituksenmukaiset. Tiedekunnalla on merkittävästi opetuksen ja tutkimuksen yhteiskäytössä olevaa infrastruktuuria radio- ja mittauslaboratorioista solulaboratorioihin ja vaarallisten aineiden käsittelytiloihin de­ioinisoidun veden ja kaasujen jakeluverkostoineen. Lisäksi Tietotalossa sijaitsee tiedekunnan tutkimukselle tärkeä Materiaalianalyysikeskus (MAKE). Myös Linnanmaan kampuksella sijaitsevat Fablab ja työpaja ovat tärkeitä osalle tutkimusyksiköistä.

Osa laboratoriotiloista on tärinävaimennettu ja esim. lähellä kulkeva vähäinenkin raskas liikenne tai rakenteiden liikkuminen aiheuttaa erittäin suuria mittausteknisiä haasteita sekä jopa laitteiden vikaantumisia. Mainittujen laboratorioiden ja tutkimuslaitteiden siirtäminen on teknisesti vaativa ja kallis operaatio. Se vaatii monessa tapauksessa laitevalmistajalta tilattavia laitteiden purku-, kokoonpano- ja kalibrointipalveluita. Joissakin tapauksissa tilapalveluilta joudutaan tilamaan seinien purkutoimenpiteitä laitteiden suuren koon vuoksi. Laitteiden siirtämiseen liittyy luonnollisesti huomattava vikaantumisriski, mikä pahimmillaan edelleen lisää kustannuksia.

Mahdollinen muutto siis vaikeuttaisi opetuksen ja tutkimustyön tekemistä mm. siirrosta johtuvien tutkimushankkeiden keskeytymisten ja laboratoriotöiden siirtymisen vuoksi. Tämä voi haitata tärkeitä yhteistyösuhteita. Näin ollen tiedekunnan tilojen siirto pitää ymmärtää selvästi vaativampana kuin pelkkä toimitilojen muuttaminen. Jos siihen ryhdytään, perusteiden täytyy olla painavat ja järjestelyn täytyy olla tiedekunnalle ja sen tutkimusyksiköille kustannusneutraali.

Autonomiset autot, dronet ja robotit ovat keskeistä tiedekunnan tutkimusvälineistöä. Ne kaikki vaativat testeihin ja tutkimukseen tilaa myös rakennusten ulkopuolella, jota Linnanmaan ja Teknologiakylän alueella on. Sinne on asetuksella saatu myös 5G/6G-testiverkon taajuuslupa koulutuksen ja tutkimuksen käyttöön; keskusta-alueelle näitä taajuuslupia ei ole eikä erittäin todennäköisesti voikaan saada.

VTT ja Linnanmaa-Teknologiakylän ICT-ekosysteemin yritykset ovat tiedekunnan merkittäviä yhteistyökumppaneita, joiden kanssa tutkimusinfrastruktuuria (mm. kansallisella infrastruktuuritiekartalla olevat infrat) kehitetään ja toteutetaan yhteishankkeissa. Nokian toimintojen suunniteltu siirtyminen Linnanmaalle lisää tutkimusyhteistyömahdollisuuksia entisestään mm. 6G-lippulaivaan liittyen.

Samaan vaikuttaa myös alueelle suunniteltu RF-puistoksi kutsuttu tutkimusympäristö, jonka toteutukseen Oulun kaupunki on tehnyt alustavan budjettivarauksen.

Linnanmaa-Teknologiakylän yritykset ovat myös laajasti opiskelijoiden työnantajia tehden opintojen ja työssäoppimisen yhteensovittamisesta kohtuullisen joustavaa. Näin ollen olemme nykyisellään vastaavassa tilanteessa kuin Tampereen yliopisto Hervannassa ja Aalto-yliopisto Otaniemessä: valtaosa ICT-alojen harjoittelupaikoista on kävelyetäisyydellä kampuksesta. Nokian mahdollinen muutto alueelle vahvistaa edelleen nykyisen sijainnin vetovoimaa opiskelijoiden kannalta.

Kuten yllä on perusteltu, tieto- ja sähkötekniikan muutto nykyisistä tiloistaan on raskas operaatio, joka aiheuttaa kustannuksia ja vaatii myös merkittävän työmäärän sen henkilökunnalta. Kyseinen työmäärä on pois tutkimuksesta ja opetuksesta. Siksi mahdollinen muuttopäätös vaatii erittäin monipuolista tarkastelua sekä kustannus- ja vaikutusanalyysiä.

Jos tiedekunnan on lopulta muutettava osana kampuskehitystä, uusien laboratorio- ja tutkimustilojen olisi syytä sijaita osana Linnanmaalle suunniteltua RF-puistoa. Johtuen yllä kuvatuista muuttoon liittyvistä ongelmista ja riskeistä olisikin järkevintä rakentaa kyseiseen rakennukseen kokonaan uudet laboratorio- ja tutkimustilat merkittäviltä osin uusine laitteineen siten, että toiminnan merkittäviltä keskeytyksiltä voidaan välttyä. Mikäli tähän löytyy lisärahoitus, järjestelyllä voisi nähdä olevan pidemmällä aikavälillä omat etunsakin.

Työskentelytilat tiedekunnan niille tutkimusryhmille, jotka käyttävät laboratorioita intensiivisimmin, tulisi sijaita RF-puistossa tutkimustilojen yhteydessä. Osa tiedekunnan muista toimistotiloista voisi olla jossain muualla Linnanmaan kampuksella, mielellään kuitenkin lähellä RF-puistoa vanhan kampuksen luoteisosissa. Usealla eri kampuksella hajautetusti sijaitsevat opetus-, työ- ja laboratoriotilat eivät ole kestävä ja toimiva ratkaisu.

Allekirjoittajat ovat tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan tutkimusyksiköiden johtajia.

• Tapio Fabritius, OPEM –  optoelektroniikka ja mittaustekniikka
• Jari Iinatti, CWC-NS – CWC – verkot ja järjestelmät
• Heli Jantunen, MIC –  mikroelektroniikka
• Markku Juntti, CWC-RT – CWC – radioteknologiat
• Timo Ojala, UBICOMP –  jokapaikan tietotekniikka
• Timo Rahkonen, CAS –  elektroniikan piirit ja järjestelmät
• Juha Röning, BISG –  biomimetiikka ja älykkäät järjestelmät
• Olli Silvén, CMVS –  konenäkö ja signaalianalyysi”