Oulun yliopiston johtamisessa vuosi 2015 on eräänlainen taitekohta. Tämä näkyy mm. yliopiston hallituksen puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien valintahetkissä. Aiemmassa blogiartikkelissani esitin yliopiston hallitukseen kaudeksi 2022-2025 ehdolla olevan professori Tiina Kinnusen tähän liittyvän havainnon.
Kyseessä on yksinkertainen asia: hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kausien päätyttyä heidän seuraajansa valitsee seuraavan kauden hallituskokoonpano. Miten tällaisessa seikassa edes voisi toimia toisin – edes vahingossa? Vuodesta 2015 lähtien noin on kuitenkin menetelty.
Valinnat vuosina 2009 ja 2014 on tehty selvästi lain mukaisesti.
Hallituksen kokous 17.8.2009: uusi hallitus 31.12.2013 päättyvälle kaudelle järjestäytyi ja valitsi puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, asiakohdan esitteli yliopiston silloinen hallintojohtaja Hannu Pietilä. Hallituksen jäsenet osallistuivat puheenjohtajistonsa valintaan.
Hallituksen kokous 9.1.2014: uusi hallitus kaudelle 1.1.2014-31.12.2015 järjestäytyi ja valitsi puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, asiakohdan esitteli yliopiston nykyinen hallintojohtaja. Hallituksen jäsenet osallistuivat puheenjohtajistonsa valintaan.
Oulun yliopiston uusi rehtori aloitti tehtävässään 1.1.2015.
Hallituksen kokous 17.12.2015: hallitus valitsi puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kaudelle 1.1.2016-31.12.2017, asiakohdalle ei ole mainittu esittelijää. Hallituksen 1.1.2016 aloittaneet jäsenet Pasi Sahlberg, Mari Walls, Pauli Väisänen ja Liisa Hyssälä eivät osallistuneet kokoukseen eikä puheenjohtajistonsa valintaan
Hallituksen kokous 15.12.2017: hallitus valitsi puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kaudelle 1.1.2018-31.12.2019, asiakohdalle ei ole taaskaan mainittu esittelijää. Hallituksen 1.1.2018 aloittaneet jäsenet Sakari Kallo, Petri Lehenkari, Kimmo Kontio, Marko Huttula, Anni Huttula ja Miina-Anniina Heiskanen eivät osallistuneet kokoukseen eikä puheenjohtajistonsa valintaan.
Hallituksen kokous 12.12.2019: hallitus valitsi puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kaudelle 1.1.2020-31.12.2021, asiakohdalle ei edelleenkään ole mainittu esittelijää. Tässä valinnassa kuitenkin erona vuosina 2015 ja 2017 tehtyihin on, että päätös valinta-ajankohdastakin on annettu hallitukselle ja ainakin näennäisesti on sen vastuulla. [ks. kommentti tämän artikkelin lopussa (*)]
Hallituksen 1.1.2020 aloittaneet jäsenet Timo Veijola, Kalervo Väänänen, Joni Ollikainen ja Juhani Damski eivät osallistuneet kokoukseen eikä puheenjohtajistonsa valintaan.
Menettelyt 2015 lähtien herättävät myötähäpeääni syventäviä kysymyksiä, jotka kaikki alkavat sanalla ”miksi?”
(*) Esittelymenettelyssä esittelijä on vastuussa päätöksestä ja on päättäjien kanssa vastuussa esittelystä päätetystä. Ainoastaan esittelijän päätöksen jälkeen pöytäkirjaan kirjauttama eriävä mielipide poistaa vastuunsa. Yksittäisen päättäjänkin vastuu poistuu ainoastaan eriävän mielipiteen kautta, ei siis pelkästään vastaan äänestämällä.
Mielenkiintoista. Lakiasiantuntija kun en ole, niin minun pitää vain kysellä.
Eli mitähän tuosta pitäisi päätellä ja millaisia seurauksia lain vastaisilla puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien valinnoilla voi olla? Koska (tietääkseni) vain rehtorilla ja hallituksen puheenjohtajalla on oikeus tuoda asioita hallituksen päätettäviksi, niin ovatko mahdolliset hallitusten puheenjohtajien hallitukseen tuomat asiat olleetkin vailla oikeutusta noina vuosina?
Olisi siis kiva tietää, että mitä esityksiä nuo virheellisessä järjestyksessä valitut hallitusten puheenjohtajat ovat tuoneet hallituksiin. Ja millaisia päätöksiä niistä on tehty.
Opin taannoin erään juristin kannan, että ”lainvastainen” ei ole sopiva termi. Parempi on esim. ”ei lainmukainen”. Minulle maallikkona nuo ovat tosin synonyymejä.
Kiinnostavinta lienee nähdä, tuleeko puheenjohtajiston valinta kaudelle 2022-2023 nyt 2021 istuvan hallituksen listalle vastaavasti kuin 2015, 2017 ja 2019. Jos ei, nuo aiemmat menettelyt on tunnustettu ”ei lainmukaisiksi”.
Tähän blogiartikkeliin on tullut useita hallituksen jäseniä ja yliopiston johtoa nimillä arvostelevia kommentteja. Olen siirtänyt ne julkaisukelvottomina roskakoriin.
”Oulun yliopiston johtamisessa vuosi 2015 on eräänlainen taitekohta.” ….niin, tuolloinhan alkoi nykyisen rehtorin kausi.
Liittyen yliopistovaaleihin itseä on jäänyt askarruttamaan seuraava asia. Yliopistolaki sanoo: ”Hallituksen jäsenenä ei voi olla yliopiston rehtori, vararehtori, tiedekunnan tai muun välittömästi hallituksen alaisuudessa olevan yksikön johtaja eikä yliopistokollegion jäsen tai varajäsen.”
Tuossa kohdassa siis todetaan, että tiedekunnan johtaja (dekaani) joka toimii vararehtorin alaisuudessa ei voi olla hallituksen jäsen. Lisäksi muun (tiedekuntaan rinnastettavan) välittömästi hallituksen alaisuudessa olevan yksikön johtaja ei voi olla hallituksen jäsen. Nyt kuitenkin hallitusehdokkaiden listalta löytyy ehdokas (johtaja) joka toimii vararehtorin alaisuudessa (samoin kuin dekaani) ja joka on hallituksen alaisuudessa samoin kuin tiedekunnatkin. Miten Olli tulkitset tämän tilanteen, onko se lainmukainen?
En ole juristi. Yliopistomme on kuitenkin saattanut ehdokkaiden kelpoisuutta tarkastellessaan toimia vastoin hallituksen pj- ja vpj-valinnoissa noudattamaansa periaatetta ”mikä ei ole erikseen kielletty, on sallittua”. En tietenkään tiedä, miten ao. henkilön kohdalla lakia on tulkittu. Asia ei ole hänen, vaan hallinnon.
On todella kummallista, että näin yksinkertaisissa perusasioissa on rikottu selviä pelisääntöjä ja toimittu väärin.
Miten tällaiseen Oulun yliopiston toimintaan voi kukaan luottaa muiltakaan osin?
Olisiko erityistilintarkastus ja perusteellinen due diligence -selvitys paikallaan luottamuksen palauttamiseksi?
Esimerkiksi yliopistokollegio voisi tällaisen käynnistää? Oulun yliopiston edun mukaista on toimia aloitteellisesti eikä odottaa esim. MOT-ohjelman kautta tulevaa ulkopuolista painetta ja vasta sitä kautta käynnistyvää muiden tahojen tekemää selvitystä.
Silloin alkaa syntyä todellisia maine ja uskottavuushaittoja!
Näemmä esiin nostamasi asia on herättänyt hämmennystä Valtioneuvoston linnassakin, kun oikeuskansleri on antanut ratkaisunta 2019 päätöksistä tehtyyn kanteluun.
Osaamattomuus ja kyvyttömyys tai välinpitämättömyys tuntuu olevan Oulun yliopiston nykyisessä johdossa huomattavaa. Ei osata tai haluta toimia oman johtosäännön tai työjärjestyksen mukaan. Tämä naurattaisi jos ei itkettäisi
Esittelijän päätösesityksen näissä henkilövalinta-asioissa tulisi olla nähdäkseni tyyliä ”hallitus valitsee piheenjohtajan”, ”hallitus valitsee varapuheenjohtajan”. Omana asiakohtanaan pitäisi olla, mikä porukka valitsee ja mille kaudelle. Samassa asiakohdassa ei pitäisi päättää useita asioita.
Olen toiminut 30 vuotta valtion ja kuntien eri tehtävissä ja viimeiset 20 vastannut lukuisista esittelyistä ja päätöksistä mm. talousarviohin ja henkilövalintoihin liittyen. Äärimmäisen harvoin olen nähnyt johdolta samanlaista säännöistä piittaamattomuutta ja huonoa hallintoa kuin entisen yliopistoni tapauksessa oikeuskansleri on havainnut. Miksi hallitus ei ole siihen puuttunut?
Todella kiintoisa oikeuskanslerin kannanotto. Rikosta ei ole tapahtunut, mutta ei tapahdu silloinkaan, jos alkaessasi peruuttaa pysäköintiruutuun joku kiilaa siihen keula edellä tai etuilee kassajonossa. Jos tuollaisesta valitettaisiin oikeuskanslerille, niin hän toteaisi, ettei mitään lakia oltu rikottu.
Näinhän se on. Öykkäröinti ei ole laitonta, eikä sitä vastaan ole lain suojaa.