Eräs viimeaikaisimpia käänteitä Oulun yliopiston kolmannen kampuksen kaavailuissa on idea sijoittaa Oulun normaalikoulun peruskoulu ja lukio Linnanmaan kampusrakennukseen. Tämän takana on ns. alakoulun sisäilmaongelmat ja lukiorakennuksen peruskorjaustarpeet.
Idea ei ole lähtöisin koulujen pedagogisista tarpeista ja kampusrakennukseen sijoittaminen edellyttää erittäin suuria muutostöitä. Käsittääkseni SYK:illäkin on tällaiseen intressiä pelkäämiensä vuokramenetysten vuoksi.
Ilman yliopiston suunnitelmia kolmannesta kampuksesta normaalikoulujen uudisrakennushankkeet olisivat saattaneet käynnistyä vuonna 2022. Tämä käy ilmi mm. 20.9.2018 päivätystä dokumentista ”Oulun normaalikoulu – tarveselvitys”, jonka kirjaamosta saamani version kiintoisimmat sivut ovat alla. Tätä asiaa ja dokumenttia ei kokouspöytäkirjojen perusteella ole käsitelty yliopiston hallituksessa. Sitä ei ole edes kokouksen 16.12.2021 liitemateriaaleissa.
Epäilen tietojen salausperusteen olevan kestämätön. Kustannustiedoilla olisi merkitystä pohdittaessa nykyisin esitettyjä sijoitusvaihtoehtoja yliopiston kokonaistalouden kannalta.
Mutta erityisen kiinnostavaa dokumentissa on lukuisten vaihtoehtojen vertailu toiminnallisista lähtökohdista. Kirjaamosta saamani versio on siksi kiinnostavaa luettavaa verrattuna yliopistomme Raksilan kampushankkeen suunnitelmaan, jonka perustelut ja analyyttisyys kalpenevat tämän rinnalla:
Tarkastellut vaihtoehdot ovat alla:
Dokumentissa on tarkasteltu mahdollisuutta sijoittaa koulut kampusrakennukseen. Tästä vaihtoehdosta todetaan seuraavaa:
Miksi paljon suurempaa Raksila-hanketta on tähän verrattuna ajettu aivan toisenlaisella mentaliteetilla? Siis toiminnallisia lähtökohtia ei ole tarkasteltu.
Onko Linnanmaan kampusrakennus edes muutostöiden jälkeen hyvä paikka alakoululle? Ei ainakaan vuoden 2018 tarveselvityksen perusteella. Sitä parempaa analyysia ei ole tiedossani.
Kymmenkunta vuotta sitten olin mukana pohtimassa, miten alakoulun sisäilmaongelmat ratkaistaisiin ja lukio sijoitettaisiin. Tätä jälkimmäistä asiaa olen sivunnut blogikirjoituksessa jo vuonna 2012. Tuolloin alakoulun uudisrakennuksen paikkaa pohdittiin mm. KTK:n silloisten tilojen päädyn lähistölle. Oulun ammattikorkeakoulu on nyt kyseisissä tiloissa, joten ratkaisu ei enää ole käypä.
Normaalikoulupohdinnassa lähtökohtana on tunnistettu tarve ja tavoitteena toimiva ratkaisu. Raksilakampuksessa lähtökohtana on epämääräinen visio ja tavoitteena sen toteuttaminen.
Tämä ero heijastuu etenemisprosesseissa.
Kyseisen vision testaaminen mullistamalla yliopiston toiminta sekä kaupungin asemanseutua ja linnanmaata koskevat suunnitelmat, ilman perusteita koskevaa analyysiä, on varsin riskialtis harjoitus.
Päättelen, että normaalikoulun tarveselvitys puuttuu niistä hallitukselle esitetyistä dokumenteista, joilla keskustakampuksen hankesuunnitelmaa ja koulun sijoittamista Linnanmaan kampukselle on perusteltu. Mikäli noin on, niin miksi? Tekikö hallitus päätöksensä puutteellisin tiedoin?
Kun Promenin Linnanmaan kuntoraportti ja A-insinöörien normaalikoulun tarveselvitys puuttuvat Raksilan kampushankkeen perusteludokumenteista, niin mitä muuta niistä puuttuu? Uskottavuus on mennyt ja mätä löyhkää kauas.