Hallituksessa käsitelty?

Sanomalehti Kaleva uutisoi 30.12.2021 seuraavasti otsikoiden:

Artikkelin kiintoisin osuus on yliopiston hallituksen puheenjohtajan lausunto, jossa hän kertoo Promenin selvityksen käsitellyn yliopiston hallituksessa:

Hallituksen puheenjohtaja ei pitänyt Kalevan uutisoimaa viidenneksen eroa merkittävänä.

Olen aiemmin kommentoinut Promenin laatimaa selvitystä blogiartikkelissa Puuttuva dokumentti ja julkaissut sen artikkelissa Linnanmaan peruskorjaukset. Olen myös todennut, että kyseisen dokumentin käsittelyä ei ole mainittu kummassakaan yliopiston hallituksen kesän 2021 kokousten pöytäkirjassa, ei 17.6.2021, eikä 26.8.2021.

Hallituksen puheenjohtajan lausuman rinnalle on syytä nostaa hallituksen kokouksen 16.12.2021 pöytäkirjaan viedyt eriävät mielipiteet. Miten voi olla mahdollista, että monella hallituksen jäsenellä on asiasta toisenlainen käsitys?

Turun yliopiston entinen rehtori, Oulun yliopiston hallituksen jäsen Kalervo Väänänänen toteaa ensimmäisenä kohtana eriävässä mielipiteessään:

Hallituksen jäsen, yliopistonlehtori Kimmo Kontio lausuu seuraavasti, niinikään ensimmäisenä eriävän kannan kohtana:

Hallituksen jäsen professori Petri Lehenkarin eriävä kannanotto nostaa saman seikan esille, edelleen ensimmäisenä kohtana:

Oman vähäisen hallituskokemukseni perusteella olen ymmärtänyt, että jos asiaa ei mainita kokouspöytäkirjassa, sitä ei tilintarkastajien mukaan ole käsitelty hallituksessa. Heidän tarkastelukulmansa on todeta, onko hallituksen jäsenille todistettavasti annettu riittävät ja oikeat tiedot. Tuo tarkastelu pohjaa pöytäkirjoihin, ei lehtien siteeraamiin lausumiin.

Yliopiston tilintarkastajat ottanevat aikoinaan kantaa tähän seikkaan. Sillä voi olla merkitystä vastuuvapauden myöntämisen tai epäämisen osalta.

Oma asiansa on määritellä ”merkittävä ero”. Raksila-hankkeen budjetti nousi hallituksen kokousten 28.4.2020 ja 16.12.2021 välillä 30%. Tätä pääkaupunkiseudun ikävähköä kulumainetta saaneen Länsimetron luokkaa olevan kustannusylitystä, nyt jo ennen ensimmäistäkään rakennusvaihetta, hallituksen enemmistö ei ilmeisesti pitänyt ”merkittävänä”.

Mikä sitten on merkittävää? Esimerkiksi vuonna 2020 Jyväskylään valmistuneen Keski-Suomen keskussairaalahankkeen rakennuskustannukset olivat 552 M€ kustannusarvion oltua 498M€, mikä tarkoitti 11%:n ylitystä. Seurauksena tilintarkastajat saivat erityisen selvitystehtävän.

3 kommenttia

  1. Näyttää vahvasti siltä että yliopiston korkein johto ei ole tuonut
    hallituksen käsittelyyn yhtä Raksila-hankkeen keskeisimmistä
    dokumenteista. Käytännössä tämä tarkoittaa rehtoria ja hallituksen
    puheenjohtajaa, koska vain näillä kahdella on oikeus tuoda asioita
    hallituksen käsittelyyn. Hallituksen puheenjohtaja näyttää myös
    johtaneen lehdistöä harhaan, jota myös valehteluksi kutsutaan.

    Jos kyseessä olisi suuren yrityksen johto, asialla luulisi olisi
    oikeudellisia seuraamuksia. Vähintäänkin kyseisten henkilöiden
    luottamus punnittaisiin uudelleen. Yliopisto on osa muuta
    yhteiskuntaa, ei mikään suljettu seurakunta, joten odottaisi että sama
    laki pätee kaikille.

  2. En ole juristi, joten en osaa arvioida, kuinka merkittäviä eriävissä mielipiteissä osoitetut seikat lopulta ovat. Olen vain toiminut riitaisan taloyhtiön ja parin talouskriisissä olleen rekisteröidyn yhdistyksen hallituksissa. Niihin verrattuna yliopiston hallituksen enemmistö vaikuttaa ottaneen amatöörimäisen riskin.

  3. Julkaisen kokouksessa 16.12.2021 jätetyt eriävät mielipiteet kokonaisuudessaan blogiartikkelissa huomenna 18.1.2022.

Vastaa käyttäjälle A-Team Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *