Kymmenen tutkimusyksikön johtajan kirje

Keskiviikkona 26.1.2022 toimitimme yliopiston hallitukselle seuraavan yhdeksän tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan tutkimusyksikön johtajan allekirjoittaman kirjeen (for English version see the full letter file in the end), johon ilmoittautui yksi allekirjoittaja vielä 27.1.2022:

Kirjeen ovat allekirjoittaneet seuraavat tutkimusyksiköiden johtajina toimivat professorit:

Tapio Fabritius, OPEM – optoelektroniikka ja mittaustekniikka
Jari Iinatti, CWC – verkot ja järjestelmät
Netta Iivari, INTERACT – käyttöliittymät ja ihmiskeskeinen digitalisaatio
Heli Jantunen, MIC – mikroelektroniikka
Markku Juntti, CWC – radioteknologiat
Markku Oivo – M3S – Empiirinen ohjelmistotuotanto ohjelmistoissa,
järjestelmissä ja palveluissa
Timo Ojala, UBICOMP – jokapaikan tietotekniikka
Timo Rahkonen, CAS – elektroniikan piirit ja järjestelmät
Juha Röning, BISG – biomimetiikka ja älykkäät järjestelmät
Olli Silvén, CMVS – konenäkö ja signaalianalyysi

Tieto- ja sähkötekniikan (TST) tiedekunnan Raksilan rakennushankkeeseen liittynyt keskustelutilaisuus oli torstaina 27.1.2022. Näillä näkymin palaan keskustelutilaisuuksien luonteeseen ja tuloksiin blogiartikelissa tiistaina 1.2.2022. TST-tiedekunnalle tehdyn kyselyn tuloksien pitäisi olla hanketta ajaville vakava viesti, samoin kuin tutkimusyksiköiden johtajien kirjeen.

Kymmenen tutkimusyksikön johtajan kirje liitteineen on ladattavissa tästä:

2 kommenttia

  1. Kirjeen päiväys näyttää lipsahtaneen vuodelle 2021 (26.1.2021). Kukaan kymmenestä allekirjoittajasta ei näytä huomanneen. Tällaistakin hassua sattuu.

  2. Muutama huomio yhtenä kirjeen allekirjoittajana langattoman tietoliikenteen tutkijan ja tutkimusyksikön johtajan näkökulmasta.

    Kommentoin keväällä edellistä kirjettämme Twitterissä
    https://twitter.com/mjjuntti/status/1391463560400736261
    Moni toukokuisista huomioistani on edelleen voimassa, osa ei.

    Kevään jälkeen Tieto- ja sähkötekniikan (TST) tiedekunnassa on laajalti petytty siihen, että henkilökunta ei ole saanut osallistua aidosti kampuskeskusteluun yliopiston sisällä. Kertaakaan meiltä ei ole aidosti kysytty, onko tiedekunnan sijoittuminen Raksilan kampukselle toiminnallisesti järkevää. Velvollisuuteni porukan vetäjänä on huolehtia sen työedellytyksistä ja tukea maailmanluokan huippuasiantuntijoitamme siinä, että heidän osaamistaan arvostetaan.

    Tieteenalamme on erittäin kilpailtu. Houkuttelemme parhaita tutkijoita eri puolilta maailmaa. Siksi henkilöstön aito kuuleminen ja osallistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Siihen saadaan mahdollisuus ehdotetulla aikalisällä.

    Emme tietenkään vastusta kampuskehitystä, joka on välttämätöntä. Ylioppilaskunnan tuore kannanotto siitä, että Oulun yliopisto tarvitsee uuden kampuksen on tältä osin ajatusteni kanssa ihan hyvin linjassa. Oikeastaan toteamus on ihan itsestään selvä: kaikki rakennukset tulevat aikanaan käyttöikänsä päähän. Tästä meillä ei ole mitään erimielisyyttä yliopiston sisälläkään.

    Koska TST-tiedekunnan tilat Tietotalossa ovat Linnanmaan uusimpia ja yhteistyöekosysteemimme on Linnanmaa-Teknologiakylän alueella, Tietotalon käyttöä ei ole perusteita lopettaa ainakaan ensimmäisenä. Siihen, mihin yliopiston uudet kampustilat kokonaisuutena rakennetaan tulevien vuosikymmenien aikana, emme ota kirjeellämme kantaa. Toiminnallisesti järkevimmät vaihtoehdot kannaltamme ovat ensisijaisesti Linnanmaalla, mutta pitkällä aikavälillä yksi yliopistokampus Kontinkankaalla olisi pohtimisen arvoinen vaihtoehto.

    Lisäsuunnittelua ja aikalisää tarvitaan. TST-tiedekunnan toiminta sekä Oulun ICT-ekosysteemi hyötyvät nykysijainnista olennaisella tavalla. Tiedekunnan toiminnan hajottaminen kahdelle kampukselle voi vain haitata tuloksellisuuttamme ja yhteistyöyritysten menestystä.

Vastaa käyttäjälle Olli Silven Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *