Voinemme arvioida yliopistoyhteisön vaikutusmahdollisuuksia yliopiston johtamiseen pientenkin tekojen perusteella. Niistä viimeisin lienee yliopistomme 21.2.2022 ilmoitettu laadunhallinnan auditoinnin vapaavalintainen kohde:
”Strateginen johtaminen/tiedolla toimiminen” olisi varmuudella ollut kiinnostava kohde. Yliopistomme johdon ajamaa Raksila-hanketta ei löydy strategiasta, sen perusteet ovat jatkuvasti muuttuneet ja monin osin virheellisiä.
Sen sijaan valinta kohdistui seuraavaan mielestäni hyhmäisesti määriteltyyn kokonaisuuteen, joka kiemurtelee kuin Transnistria kartalla:
Miksi? Annettu selitys on kiinnostava:
Onko kyseessä ollut haluttomuus objektiiviseen ulkopuolisten tekemään yliopistoyhteisöä askarruttavien seikkojen tarkasteluun? Jos noin, niin nyt tuntemalleni myötähäpeälle on peruste.
Onko jälleen kerran kyse ylhäältä alas yliopistorahvaalle annetusta viestistä?
En löytänyt laatutyön ohjausryhmän jäsenluetteloa Patio-intranetista, joten emme tiedä, ketkä puolestamme päättivät. Tai kuka? Tällainen anonyymi ”on päätetty” piiloleikki ei sovi laadunhallinnan henkeen. Mitä päätöksessä hävetään?
Voin toki ymmärtää valinnan tehneiden mahdollista halua olla mieliksi yliopiston ylimmälle johdolle. Mutta vertautuuko menettely 40 vuoden takaiseen rähmälläänoloon, joka muistetaan suomettumisena?
Enpä minäkään haluaisi nimeäni julki, jos olisin ollut tekemässä tuollaista päätöstä. Jättiköhän kukaan toimikunnan jäsenistä eriävää mielipidettä?
Kai toimikunnan asettamisesta ja siihen kuuluvista henkilöistä löytyy kirjaamosta dokumentti. Ei varmaan salainen, julkisuuteen vaan!
Omalla vaatimattomalla panoksellani laatutyöhön osallistuneena tällaisen uutisen lukeminen musertaa.
Miten saatoittekaan tehdä tällaista?
Tämän aamun Kalevassa on TSTK:n dekaanilta täyteen kukkaan puhjennut esimerkki yliopistosuomettumisesta. Dekaani on selvästi päättänyt pysyä dekaanina rehtorin armosta.
Kuka on päättänyt, ettei ko. tiedekunta voi jäädä Linnanmaalle? En muista nähneeni tuollaista hallituksen päätöstä.
Siirtyjistä on tietääkseni olemassa ainoastaan jokin ehdotus, ei päätöstä. Minkäänlaisia laskelmia esim. TST-tiedekunnan siirtymisen hinnasta, vaikutuksista paikalliseen innovaatioympäristöön ja alan vetovoimaan Oulussa ei ole olemassa.
Pahoin epäilen joutuvamme vetovoimassa pahaan alakynteen Tampereen Hervannan, Espoon Otaniemen ja jopa Vaasan teknillisen tiedekunnan kanssa. Kaikissa noissa paikoissa suurin osa alan työpaikoista on vieressä.
Tiedän jo TST-tiedekunnan siirtosuunnitelmien vaikuttavan investointipäätöksiin Ouluun. Etumerkki on helppo arvata. Hervanta on riskittömämpi.
Hankesuunnitelmassa lukevat ihan selvästi siirtyvät toimijat
Lopullista toteutuspäätöstä ei ole. Vain suunnitelma on hyväksytty. Sotakriisin seurauksena nousevat korot ja pörssiosakkeiden arvon lasku saattavat nekin vaikuttaa asiaan.