Yhteiset kustannukset?

Yliopistokollegio pyysi kokouksessaan 19.5.2022 lisäselvitystä tilinpäätöksen toimintokohtaiseen erittelyyn, jossa epäselväksi jää ns. yhteisten kustannusten kohdentamisen periaate yliopistotasolla ja jokaisessa tiedekunnassa:

Johtomme ei antanut kollegiota tyydyttävää selitystä. Lisäksi se julkisti yliopiston nimissä kollegion 15.6.2022 kokouksen jälkeen tiedotteen, joka poikkesi kollegiolle annetusta selityksestä. Tästä johtuen avaan näkymää asiaan.

Olen aiemmin verrannut Oulun yliopistoa Turun yliopistoon, joten niiden tilinpäätökset lienevät yhtälailla vertailukelpoisia. Niidenhän pitäisi olla yhtäpitävästi OKM:n ohjeitten mukaisesti laadittuja. Oulun yliopiston nimissä julkaistussa yllämainitussa tiedotteessa todetaan ”kustannusten erät jaetaan päätehtäville työajankohdennuksen tuntien jakaumien perusteella”.

Oulun yliopistossa huomio kiinnittyy yhteisten kulujen allokointiin koulutustoiminnalle. Tuo allokointi lienee loogisinta tehdä henkilöstökulujen pohjalta. Toteamme alla esitetyistä Oulun yliopiston tiedoista [osuus yhteisistä kuluista]/[henkilöstökulut]*100% = 91.1%.

Oulun yliopiston koulutuskulut 2021

Turun yliopiston kohdalla sama laskutoimitus antaa tulokseksi 34.4%.

Turun yliopiston koulutuskulut 2021

Tilinpäätöksen mukaan koulutus yliopistossamme tuottaa tappiota.

Jään pohtimaan, miten Oulun yliopistossa n. 67M€ kokonaiskulujen koulutukselle on kyetty kirjaamaan yhteisten kulujen osuutena 31M€ eli liki puolet sen kerrotuista kuluista? Koulutuspalvelut-yksikön ja kirjaston koulutukselle kohdentuvista kustannuksista tuo ei voine selittyä.

Tutkimuksen kokonaismenot Oulun yliopistossa ovat koulutukseen verrattuna lähes kolminkertaiset, liki 170M€. Sille yhteisiä kuluja on kohdennettu vajaat 50M€. Toistamalla edellisen laskutoimituksen saamme nyt [osuus yhteisistä kuluista]/[henkilöstökulut]*100% = 51.3%. Tämä on lähes puolet pienempi osuus kuin koulutuksen 91.1%.

Oulun yliopiston tutkimuksen kulut 2021

Turun yliopisto on jälleen kiintoisa vertailukohde. Laskutoimituksemme antaa sille tutkimuksen osalta saman tuloksen kuin koulutuksellekin: 34.4%.

Turun yliopiston tutkimuksen kulut 2021

Voimme jäädä pohtimaan yhteisten kulujen kohdentamisen eroja näiden yliopistojen välillä. Lisäksi voimme pohtia, miksi Oulussa yhteiset kulut, erityisesti erä muut kulut, ovat merkittävästi korkeammalla tasolla kuin Turussa, kuten alta käy ilmi:

Oulun yliopiston yhteiset kulut 2021
Turun yliopiston yhteiset kulut 2021

Turun yliopiston tapauksessa Oulun yliopiston johdon tiedotteen kertoma periaate kustannusten erät jaetaan päätehtäville työajankohdennuksen tuntien jakaumien perusteella näyttää pitävän tarkasti paikkansa kustannusperusteisesti. Sen sijaan Oulun yliopiston kohdalla näemme mahdollisen selitystä vaille jääneen huomattavan epäsuhdan.

Näen erään mahdollisen selityksen: jako on tehty tuntimäärien perusteella. Silloin yliopiston tutkimustunnin palkkatason on oltava liki kaksinkertainen opetukseen verrattuna. Epäilen tätä kuitenkin virheelliseksi teoriaksi.

Voi olla, että asialle on ns. luonnollinen selitys. Sellainen varmasti kiinnostaisi tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoittaneita halllituksen jäseniä muun yliopistoyhteisömme, Suomen Akatemian ja Business Finlandin lisäksi.

Jään lopuksi osaltani pohtimaan voiko nähty kustannusten jako jollain perusteella noudattaa OKM:n ohjeistusta Korkeakoulujen taloushallinnon koodisto. Ymmärtääkseni yliopistomme on yliopistolain 51 § mukaan toimittava sen mukaisesti:

4 kommenttia

  1. Itsellä tuli mieleen teoria, että yksittäiset työntekijät kohdistavat kustannuksia (oletus)kategoriaan ”Jatkotutkintokoulutus ja siihen liittyvä tutkimus” (väitöskirjatutkija osallistuu projektityöhön ja samalla edistää omaa väitöskirjaansa kun tutkimustuloksia syntyy). Tämä sitten lasketaan koulutuksen henkilökuluna, vaikka rahat tulevat ulkoa, tutkimustuloksia syntyy ja rahoittajat saavat mitä heille on luvattu. Jos kyse jostain tällaisesta, niin odottaisi, että johdolla tiedossa ja periaatteet avattu ruohonjuuritasolle asti, jotta asiaa ei tarvitsisi ihmetellä.

    1. Tämä on niin keskeinen kohta, että uskoisi ja toivoisi ohjeistuksen olevan ”yksniittisen”.

  2. Kiitos numeroitten selittämisestä kaltaiseni humanistinkin ymmärtämiksi. Otteesi ei ole kirvonnut takavuosilta, joilta muistan luvuista kudotut pläjäyksesi tiedekuntani kokoontumisissa.

    1. Oivallukset olivat molemminpuolisia, sillä HuTK:n väki osasi poikkeuksetta selittää datan.

      Nyt näemme ikäviä selittämättömyyksiä.

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *