Yliopistomme hallituksen puheenjohtajiston valinnasta 12.12.2019 oli 29.10.2021 jätetty kantelu oikeuskanslerille. Suosittelen lukemaan siihen oikeuskansleri Tuomas Pöystin 4.10.2022 antaman tuoreen seuraavasti otsikoidun ratkaisun.
Kantelu on ratkaisussa kuvattu seuraavasti:
Lainaan seuraavaan oikeuskanslerin tiivistetyt moitteet. Ne koskevat sekä hallituksen työjärjestyksen vastaista että hyvän hallinnon periaatteiden suhteen kyseenalaista toimintaa:
Yliopistoyhteisömme jäsenet voivat pohtia, onko johdossamme toimittu oikein vai väärin ja täyttyivätkö hyvän hallinnon kriteerit. Onko yliopistomme johtamiskulttuurissa kaikki kunnossa?
Ylen uutisen 5.10.2022 otsikko kertoo työjärjestystä rikotun, mutta artikkeli ei nosta esille oikeuskanslerin kritiikkiä huonosta hallinnosta:
Yliopistomme nettisivuilla on ratkaisusta tiedote 5.10.2022, jota kannattaa verrata oikeuskanslerin ratkaisuun:
Sanomalehti Kaleva 5.10.2022 otsikoi asiaa koskevan artikkelinsa tarttuen pelkästään työjärjestyksen vastaiseen toimintaan sen luonnetta mainitsematta; sivuuttaen oikeuskanslerin arvion hallintomme menettelystä:
Rehtorilta artikkelissa on mm. seuraava lausunto, sekin hallinnon ongelmat sivuuttaen:
Rehtori on oikeassa! Yliopistolakia ei oikeuskanslerinkaan mukaan ole rikottu. Mutta onko toimittu oikein vai väärin? Oikeuskansleri toteaa ”hyvän hallinnon periaatteet ja muut edellä mainitut seikat huomioon ottaen uusien puheenjohtajien valinta olisi ollut oikeudellisesti perusteltua ja asianmukaisempaa tapahtua niiden hallituksen jäsenten toimesta ja keskuudesta, jotka ovat/olivat hallituksen jäseninä 1.1.2020 alkaneella puheenjohtajien toimikaudella”.
Tämä lienee häpeällistä erikoisella menettelyllä valitulle entiselle hallituksen puheenjohtajalle ja valinnan läpiajaneille hallituksen jäsenille. Samalla se vaikuttaa ikävästi yliopistoväkemme luottamukseen hallitukseen ja yliopiston johtoon.
Menettely ehkä jotenkin vertautunee Urho Kekkosen 1973 valintaan poikkeuslailla jatkamaan presidenttinä. Paitsi että yliopistomme hallitus ei muuttanut työjärjestystään ennen puheenjohtajavalintaa. Näemmeköhän tulevaisuudessa tuollaisen ”toiminnan korjauksen”?
Mielestäni yliopistoyhteisöllämme on oikeus odottaa hyvää hallintoa. Oikeuskanslerikin tähdentää:
Siis yliopistommekin olisi noudatettava perustuslakiin palautuvia hyvän hallinnon vaatimuksia! Ehkä yliopistolakia säädettäessä on oletettu yliopistojen luonnostaan noudattavan hyvän hallinnon periaatteita ja niiden hallitusten huolellisesti valvovan johdon toimia. Tästä luottamuksesta johtuen moni toiminnan yksityiskohta on taidettu jättää yliopistojen itsehallinnon varaan. Oikeuskansleri ottaakin kantaa yliopiston itsehallintoon:
Oikeuskansleri toteaa Oulun yliopiston hallituksen toimineen vastoin hyvän hallinnon periaatteita ja yliopistolain henkeä sanoin ”puheenjohtajat valitaan niiden hallituksen jäsenten toimesta ja keskuudesta, jotka ovat hallituksen jäseninä kyseisten puheenjohtajien toimikauden alkaessa”. Hän myös perustelee kannanottonsa:
Valintamenettely ei kuitenkaan ole ollut yliopistolain kirjaimen vastainen, joten oikeuskansleri on tarkastellut hallituksen työjärjestystä:
Tähän liittyy hallituksen jäsenen ”G” toiminta, josta hänen oma selontekonsa on julkaistu eräässä aiemmassa blogiartikkelissani. Lukijani voivatkin peilata hänen tuolloista rooliaan oikeuskanslerille tarjoamaansa selitykseen: ”G on todennut, ettei ole toiminut asiassa esittelijänä, mutta oli tehnyt pyydetyn taustaselvityksen ja sen perusteella pöytäkirjassa mainitun esityksen puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajasta, kun valinnan ajankohdasta oli ensin äänestetty”.
Oikeuskansleri totesi ristiriitaisuuksia ja että hallituksen työjärjestystä ei oltu noudatettu:
Pöytäkirjassa on selkeitä ongelmia, jotka kertovat erikoisesta hallintokulttuurista ja johtamisesta. Häpeääköhän hallituksen sihteerinä toiminut juristi, yliopistomme hallintojohtaja menettelyjään? Oikeuskanslerin moitteet kun ovat kovahkot:
Pöytäkirjojen ongelmat eivät koskene pelkästään kokousta 12.12.2019. Yliopistomme hallituksen kokouspöytäkirjat ovat nimittäin äärimmäisen typistettyjä. Liitteistä ovat puuttuvat mm. rehtorin katsaukset ja pöytäkirjasta 16.12.2021 puuttuu jopa kokouksessa hyväksytty yliopiston talousarvio. Miksi?
Oikeuskanslerin lausunto sisältää mielestäni häkellyttävänkin yksityiskohtaista opastusta hyvään hallintoon ja kiinnittää huomiota yliopistomme johtosäännön (1§) tavoitteiden ja johdon menettelyjen ristiriitaan:
Hallituksen olisi huolehdittava, että oikeuskanslerin toteamat puutteet eivät enää jatku. Sen olisi pitänyt estää ne alunperinkin.
Huonon hallinnon pesiytyminen yliopistomme on alkanut jo viime vuosikymmenen puolivälissä. Tervehdyttäminen vaatisi hallitukselta suunnan muutosta.
Kun yliopistolakia tulevaisuudessa uusitaan, niin näemmekö siinä hyvän hallinnon periaatteiden noudattamista edellyttävän Lex-Oulun?
Tämä moitittu käytäntö alkoi nykyisen rehtorimme aloitettua. Vaikka korrelaatio ei tarkoita syy-seuraus-suhdetta, niin mielestäni tässä sellainen on.
Olli, onko oikeus-/hallintotieteellisen väitöksesi ”Hyvän hallinnon periaatteet yliopistossa” sali jo varattu? Olli Mäenpää tulee varmaan mielellään vastaväittäjäksi.
Väitöskäsikirjoituksen sijaan olen kuvitellut blogini olevan yliopistotragikomedia. Yleisö mieluummin katsoisi jotakin muuta. Seuraamista kuitenkin jatketaan onnellisen lopun toivein.
Tämä on läpeensä karmeaa luettavaa. Pietilän toimiessa hallintojohtajana tällaista ei olisi tapahtunut.
Voisiko kollegio esittää yliopiston hallituksen puheenjohtajalle, että yliopiston on noudatettava perustuslakiin palautuvia hyvän hallinnon vaatimuksia? Hän on ympäristöministeriön kansliapäällikkö, joten olisi outoa, jos hän valtion korkeana virkamiehenä hyväksyisi huonon hallinnon. Yliopistomme hallituksen toiminta saattaisi puheenjohtajan vuoksi kiinnostaa valtakunnan medioita.
Oikeuskanslerin ratkaisu koskee yliopistomme hallituksen puheenjohtajiston valintaa 2019, jolloin hallituksen nykyinen puheenjohtaja ei ollut hallituksen jäsen.
Toiveeni onkin, että puheenjohtaja osoittautuu jämäkäksi yliopiston johdon suhteen.