Opetus- ja kulttuuriministeriön palvelut Vipunen ja Extra Vipunen ovat koulutusdatan lähteitä. Niiden avulla pystyy karkeasti ennustamaan muutoksia muutamia vuosia eteenpäin.
Voimme haarukoida yliopistollemme vuodelle 2025 tutkinnoista tulevaa OKM-rahoitusosuutta olettaen rahoitusmallin olevan 2025-2028 sama kuin sopimuskaudella 2021-2024. Näin ei tietenkään välttämättä ole. Jos OKM katsoo saavuttaneensa ohjaustavoitteensa edellisillä indikaattorimuutoksilla, niin se saattaa uudella sopimuskaudella painottaa muita seikkoja.
Rajoitun tällä erää tarkastelussani tavoiteajassa + max 12 kuukauden sisällä valmistuneiden osuuksiin. Tavoiteajassa valmistuminen tarkoittaa 1.5-kertaista tutkintopistepalkintoa ja tuosta 12 kuukauden sisällä tuottaa 1.3-kertaistuksen.
Vuoden 2025 rahoitus riippuu tuloksesta 2021-2023. Alla olevasta taulukosta toteamme liki neljänneksen Suomen alemmista korkeakoulututkinnoista tuottavan Helsingin yliopiston rakenneuudistuksen onnistuneen. Onnitteluni heille!
Vaikka myös Oulun yliopiston opinnot näyttävät olevan sujuvia, niin meillä ei vuoden 2025 rahoituspohjassa välttämättä ole mitään etumatkaa, kun Helsingin yliopiston heikko vuosi 2020 putoaa pois. Mutta jos muutostrendi pysähtyy ja vuoden 2023 kanditulos syntyy jokaisessa yliopistossa identtisesti vuoden 2022 kanssa, niin vuoden 2025 rahoitusosuutemme kasvaa hieman.
Mutta mikä on kandintutkintojen ja niiden osalta tutkintosaannon erityinen merkitys? Opiskelijat ovat pääsääntöisesti suomalaisia ja heidän valmistumisellaan on merkitystä jopa kansainvälisissä koulutustasovertailuissa.
Ylempien korkeakoulututkintojen valmistumisvauhdissa yliopistomme on kärkisijoilla. Tosin muutkin yliopistot ovat parantaneet tahtia ja meitä nopeammin.
Kun vuosi 2020 jää pois laskentapohjasta vuoden 2025 rahoitusta määritettäessä, kasvatamme tai menetämme rahoitusosuuttamme vuoden 2023 tuloksista riippuen. Tässä suurin riski on muiden yliopistojen nopeutuneiden kandivaiheiden tuoma pusku ylemmille korkeakoulututkinnoille. Näin on aiemmin tapahtunut meillä. Mutta jos muutostrendi pysähtyy- ja tutkintomäärät jäätyvät vuoden 2022 tasolle – niin kasvatamme rahoitusosuuttamme.
Siis jos ja jos ja jos.
Valitettavasti mahdollisen rahoituskasvumme toisessa vaakakupissa on yliopistolaitoksen toiseksi korkein opintojen keskeytys%.
Edellisen taulukon lukuja tarkasteltaessa on muistettava lääketieteen koulutusten tutkintovolyymien noina vuosina kasvaneen huomattavasti. Nousseiden sisäänottojen vuoksi ne kasvavat vielä ainakin seuraavat kuusi vuotta. Alan koulutuksista tavoiteajassa+max. 12 kuukaudessa valmistuvien osuus on yli 95%. Seuraavasta taulukosta onkin poistettu lääketieteen ja hammaslääketieteen osuudet.
Yksittäisten vuosien sijaan on hyvä kiinnittää huomio pidemmän ajan trendiin. Lisäksi kansainvälisten ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden rivakka opiskelutahti saattaa kaunistella tilastoja. Palaan tähän myöhemmin.
Mitä ”yliopistolaitoksen toiseksi korkein keskeytys%” tarkoittaa verrattuna muihin? Vain hivenen vai suuresti korkeampi kuin muissa? Onko tuosta tulossa vertailutaulukko?
Ansaitsisit Oulun yliopiston tiedonjulkistamispalkinnon.
Opintojen keskeyttämisen ns. riskisuhde vertailukohtana koko muu yliopistolaitos poisluettuna lääkikset on meillä RR~1.4. Tämä pätee myös koulutusalavolyyminormalisoituna. Yhteishaun ollessa ovella en katso tarkoituksenmukaiseksi esittää ikäviä vertailutaulukoita.
Käyttämäni data on jo valmiiksi julkista, joten palkinnot kuuluvat Vipuselle ja Tilastokeskukselle.
Sisarukseni opiskelee Itä-Suomen yliopistossa ja olemme vertailleet kokemuksiamme. Aloitimme molemmat 2019, minä täällä Oulussa armeijan jälkeen.
Ero on valtava, hirveäkin, kun täältä päin katsoo. UEF tietää olevansa periferiayliopisto ja pitää kiinni kaikista saamistaan opiskelijoista. Täällä Oulussakin vaikuttaa olevan aloja, joilla varmistetaan opintojen onnistuminen, mutta fuksien heitteillejättö on tavallisempaa.
En osaa sanoa, miten pitäisi menetellä, mutta ei ainakaan näin.