Edellisen blogiartikkelini keskusteluosuudessa nostettiin esille tilakustannusten kohdentaminen tutkimusyksiköille. Kyseessä on johdon ratkaisu, jolla pyritään koko yliopiston tilakustannusten pienentämiseen. Samalla se saattaa olla jotkin alat ’ulkoistava’ strateginen valinta.
Muitakin aiemmin yliopistotason kustannuksia on johdon päätöksin kohdistettu tiedekuntiin ja sieltä tutkimusyksiköihin. Seuraukset voivat joskus yllättää.
Nimittäin yliopistomme viesti nettisivuillaan 13.6.2022 ”Oulun yliopisto 400 parhaan joukossa QS-yliopistovertailussa”. Uutisoinnin kenties mielenkiintoisin pala on alla:
Kiintoisampaa lienee kuitenkin tarkastella yliopistomme QS-vertailutuloksia vuodesta 2012 lähtien:
Kiinnostavaa on yliopistomme jyrkähkö pudotus vuodesta 2015 vuoteen 2017: peräti 150 sijaa alaspäin. Tuo ei voi tässä suhteessa johtua vertailtavien yliopistojen määrän noususta, sillä QS-vertailussa niitä oli 2015 885, 2016 914 ja 2017 933. Edes jokaisen vertailuun uutena tulleen 48 yliopiston mahdollinen sijoittuminen Oulun yliopiston yli ei riitä selitykseksi.
Siksi on tarkasteltava metodiikkaa. QS-yliopistovertailussa tehtiin 2014 metodimuutos, jonka perusteet ovat alla:
Koska muutos vaikutti jo vuoden 2015 tuloksiin, niin yliopistomme tippuminen vertailussa ei voi selittyä tätäkään kautta.
Niinpä liittyisikö pudotus 40%:in painolla QS-yliopistovertailussa olevaan mainetekijään? Se perustuu yli 100 000 asiantuntijalta globaalisti tehtyyn kyselyyn.
Nimittäin pudotuksemme korreloi organisaatiomuutokseen 2016. Tuolloin ja jo 2015 yliopistotasolta suoritetut verkostojen osallistumismaksut siirtyivät tiedekuntien ja tutkimusyksiköiden maksettaviksi, mukaan luettuna jopa Fulbright-ohjelma. Pienten yksiköiden resurssit ovat rajalliset ja verkostoista hyöty ei näy joka vuonna. Niinpä yliopistomme tippui pois useista kansainvälisistä verkostoista ja menetti siten näkyvyyttään.
Seuraavat QS-ranking -tulokset (2024) julkistetaan kesäkuussa. Jos yliopistomme nousee siinä pykälänkin, niin viestintämme noteerannee sen näkyvästi. Vertailun painotukset ovat alla.
Vertailun painotusmuutoksen on arvioitu heikentävän Kiinan yliopistojen sijoituksia, joten ehkä yliopistomme nousee listassa. Kivointahan olisi parannus, jonka eteen ei tarvinnut tehdä mitään.
Yliopistojen ranking-listojen tarkastelu antaa mahdollisuuden monenlaisiin analyyseihin ja johtopäätöksiin. Ollilla hyvät kommentit – ja jälleen faktoihin perustuen. Yksi vertailukohta on Suomen muut yliopistot. Siinä joukossa Helsingin ja Turun yliopistojen kehitys on ollut saman suuntainen kuin Oulun, kun taas Aalto yliopisto on parantanut juoksuaan melko reippaasti.
Itsellä tulee mieleen vierailuni yliopistossa nimeltään City University of Hong Kong. Siellä ei oltu tyytyväisiä ranking sijoitukseen ja sen kehitykseen ja niinpä sijoituksen parantaminen laitettiin presidentin tulostavoitteeksi. Perustui kaiketi oletukseen, että yliopiston johto voi vaikuttaa yliopiston tekemisen laatuun ja määrään.
Nyt kun tarkastelen tuon yliopiston suoritusta ranking listan kautta https://www.topuniversities.com/universities/city-university-hong-kong, niin täytyy todeta, että jotain (positiivista?) on tapahtunut.
Siinä missä HY tippui 24 ja Turku 21, Oulu romisi alas 61 sijaa. Ehkä noin rajun pudotuksen takana on muutakin kuin QS-indikaattoripainotusten muutos. Viitsisitkö Olli katsoa, miten indikaattoriarvot muuttuivat?
Valitettavasti eri indikaattoreiden arvoja ei muinaisille QS-rankingeille löydy. Jokainen silti katsoa miten listassa molemmin puolin Oulun yliopistoa olleiden instituutioiden sijoittumiset muuttuivat 2015 jälkeen.