Yliopistossamme on tutkijakoulu, jonka tehtävät nykyinen johtosääntömme 15 pykälä määrittää näin: ”Tutkijakoulu antaa opinto-oikeudet ja myöntää tohtorintutkinnot”.
Tätä vasten onkin kiintoisaa tarkastella muiden yliopistojen johtosääntöjä tutkijakoulujen osalta. Sellaisia on ainakin Helsingin, Turun, Tampereen ja Lapin yliopistoissa. Niissä opinto-oikeudet ja tohtorintutkinnot annetaan tiedekunnissa. Miksi?
Soitin asiantuntijalle, joka totesi yliopistolain olevan ilmeisessä ristiriidassa yliopistomme johtosäännön kanssa. Hän ei todennut johtosääntömme olevan vastoin yliopistolakia, kuten varsinaisesti odotin, vaan toisin päin.
Yliopistolain 27 pykälä:n olennainen sisältö on nimittäin tällainen:
”27 pykälä: Opetuksen, tutkimuksen sekä muiden toimintojen organisaatio ja hallinto
Tutkimuksen ja opetuksen järjestämistä varten yliopisto voi jakaantua tiedekuntiin tai niihin rinnastettaviin yksiköihin sen mukaan kuin yliopiston johtosäännössä määrätään.
Tiedekunnassa tai siihen rinnastettavassa yksikössä on monijäseninen hallintoelin, jonka puheenjohtajana toimii yksikön johtaja. Hallintoelimessä tulee olla edustettuina 15 pykälän 2 momentissa tarkoitetut yliopistoyhteisön ryhmät. Kustakin ryhmästä tulee olla jäseniä vähemmän kuin puolet hallintoelimen koko jäsenmäärästä. Hallintoelimen jäsenten kokonaismäärästä ja hallintoelimen tehtävistä määrätään johtosäännössä. Hallintoelimen jäsenet valitsee asianomainen yliopistoyhteisön ryhmä siten kuin johtosäännössä määrätään”.
Hallituksen esityksessä 7/2009 puolestaan todetaan seuraavasti: ”Tiedekuntaan rinnastettavan yksikön nimi ei sellaisenaan olisi olennainen tekijä järjestäytymisessä. Olennaista pykälän mukaan olisi kuitenkin se, että tiedekunnassa tai siihen rinnastettavassa yksikössä tulisi olla monijäseninen hallintoelin. Tiedekunnan tai siihen rinnastettavan yksikön hallintoelimen jäsenet valitsisi yliopistoyhteisö myös säätiömuodossa toimivissa yliopistoissa”.
UniOGS ei ole tiedekunta tai siihen rinnastettava yksikkö, sillä sen hallintoelintä ei ole valittu tiedekuntien tavoin [ja jos sille olisi valittu sellainen yliopistovaaleissa 2021, niin ylioppilaskuntakin olisi nimennyt siihen jäsenensä]. Tuollainen yksikkö ei anna, paitsi Oulun yliopistossa, tutkinto-oikeuksia ja tutkintoja.
UniOGS:in voi hallinnollisena organisaationa tutkintojen kohdalla rinnastaa vaikkapa yliopiston viestintäyksikköön tai koe-eläinkeskukseen.
Blogissa oli aamulla julkaisuongelma, joka aiheutui pykälämerkin käytöstä. Vältänpä sitä jatkossa.
Back to basics: eihän johtosääntö tietenkään voi olla yliopistolain vastainen, vaan yliopistolain vastainen johtosäännön määräys on hienosti sanottuna ”nulliteetti”.
Menevätkö UniOGS:n yliopistolain vastaisesti myöntämät tutkinnot ”nullitukseen”?
Tällainen johtamisen pohjanoteeraus olisi uskomatonta jossakin muualla, mutta ei Oulun yliopistossa. Ihan sanattomaksi tämä silti vetää.
Viitsisikö joku kannella oikeuskanslerille? Laki on siten kuin se luetaan.
UniOGS’sta (ja yliopiston hallinnosta, käytännöistä, johtamisesta, prosesseista, ….) ois paljonkin kommentoitavaa. Otanpa nyt esiin Ollin teemaan liittyen ’omituisuuden’: ”Oulun yliopiston 12. kaikkien tiedekuntien yhteinen tohtoripromootio tullaan järjestämään 17.-19.5.2024″ ja ” Tutkijakoulu antaa opinto-oikeudet ja myöntää tohtorintutkinnot”. Loogisesti tohtoripromootion tulisi olla UniOGS’n ei siis tiedekuntien.
Aikamoinen fakiiri tarvitaan selittämään UniOGS:n toiminta lain mukaiseksi! Yliopiston hallitus on päättänyt johtosäännön, mutta kuka sen esitteli? Rehtori? Hallintojohtaja?
Mahtoiko kyseinen asiantuntija, joka totesi nimenomaan yliopistolain olevan ristiriidassa johtosäännön kanssa, olla yliopistolta?
Yliopistojen sisäisellä demokratialla on pitkät perinteet, joita nykyinen yliopistolaki ei tietentahtoen ole hävittämässä. Se on kuitenkin luonut mahdollisuudet rakentaa yliopistoihin Venäjän mongolivallan aikaa muistuttavat keskitetyt hallintorakenteet, jollaiset syövät yliopistoväen keskinäistä luottamusta. Mielivallan aika on koittanut.
Minusta yliopistolakimuutos heikensi yliopistodemonkratiaa. Päätöksenteko siirtyi monijäsenisiltä ja demonkraattisesti valituilta elimiltä johtajille (laitosneuvosto – > yksikön johtaja, tiedekuntaneuvosto -> dekaani). Demkraattinen päätöksenteko perustuu myös avoimen kommunikaatioon ja yliopistolain myötä yliopistot pystyvät toimimaan tiedon suhteen paljon ’suljetummin’.
Laki toki antaa yliopistolle mahdollisuuden määrittää johtamiseen liittyviä asioita johtosäännöllään. Riippuen tämän työkalun käytöstä yliopisto voi olla enemmän tai vähemmän demokraattinen.