Yliopistomme tärkein tuote on ajanmukaisesti koulutettu tänne työllistyvä nuoriso. Näin vaikutetaan seutumme ja maamme elinvoimaan ja tulevaisuuteen. Nykyisten yliopistoja koskevien valtakunnallisten politiikkalinjausten vuoksi lienee perusteltua kurkistaa valmistuneiden opiskelijoiden sijoittumiseen.
Vaikka tiukan tulkinnan mukaan vastavalmistuneet eivät olisikaan vielä ns. ”huippuosaajia”, niin jokainen työllinen tänne jäävä korkeakoulutettu on tärkeä. Pohjois-Suomeen työllistyvät ovat meille vielä tärkeämpiä.
Pohjois-Pohjanmaalle Oulun yliopistosta 2019-21 valmistuneista jäi n. 60%. Tämä on karkeasti sama kuin muutama vuosi aiemmin yliopistossamme aloittaneiden pohjoisesta Suomesta kotoisin olevien osuus. Voimme pohtia, miten tätä voisi kasvattaa.
Muiden kuin ICT-alojen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden kohdalla eri yliopistoista valmistuneista kv-opiskelijoista noin puolet on löytänyt töitä Suomesta. Lopuista merkittävä osuus on muuttanut maasta. Aukko suomalaisten ja ulkomaalaisten työllistymisosuuksissa on yli 40%. Yliopistomme ei merkittävästi erotu joukosta.
Tietojenkäsittelytieteistä valmistuneiden suomalaisten ja ulkomaalaisten filosofian maistereiden työllistymisasteiden ero on keskimäärin hieman alle 40%. Yli 40% se on kahdessa yliopistossa, joista toinen on Oulu. Miten voisimme parantaa?
Valmistuneiden ICT-alojen diplomi-insinöörien kohdalla sekä suomalaisten ja ulkomaalaisten työllistymiset Suomeen ovat Oulussa valtakunnan parhaat. Kaikista työllistyneistä selvästi yli 80% on jäänyt Pohjois-Pohjanmaalle.
Minulla on henkilökohtainen näppituntuma tähän jälkimmäiseen ryhmään. Tieto-, tietoliikenne- ja sähkötekniikan diplomi-insinöörien tuotekehitystyöpaikat nojaavat vientiin ja harvoin edellyttävät paikallista kieltämme. Pääkaupunkiseudulla isompi osuus valmistuneista diplomi-insinööreistä sijoittuu konsultointitehtäviin, joissa tilanne saattaa olla toinen.
Lisäksi Oulun ja Tampereen etumatkaa Suomeen kiinnittymisessä tukee alan työpaikkojen valtaososan sijaitseminen kävelyetäisyydellä koulutuksesta ja opiskelija-asumisesta. Tätä paikallista etua ei kannata tuhota vaan pikemminkin hyödyntää opiskelijoita rekrytoitaessa.
Työllistyneet valmistuneet ovat veronmaksajia kansallisuudesta riippumatta. Yliopistojen lukukausimaksujen perintävelvoitteita olisi ollut hyvä pohtia tätäkin vasten.
Mennyt ei välttämättä kerro tulevasta, jota voidaan muuttaa tämän päivän toimenpitein niin paremmaksi. Mutta väärin päätöksin mennään päinvastaiseen suuntaan.
Kiitos tästä rautaisesta analyysista, joka osuu yhteen oman tuntumani kanssa. TSTK:n henkilöstön ja opiskelijoiden kanta Linnanmaan hylkäämiseen näkyy Ollin blogissa https://www.silven.fi/index.php/2022/03/10/viestinnan-vaaristymia-3/
Hyvä kirjoitus ja nostaisin siinä esiin ajatuksen rivien välistä: yliopiston tieteenalan edustajat tuntevat hyvin alansa toimintaympäristön ja siihen liittyen työmarkkinat.
Oulun yliopisto aikanaan perustettiin juurikin pohjoisen Suomen korkeakoulutetun henkilöstön kysyntään: lääkärit, diplomi-insinöörit, opettajat.
Yliopisto ei ole mitään ilman tutkimusta. Lakikin sanoo, että
”Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee edistää elinikäistä oppimista, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Yliopistojen tulee järjestää toimintansa siten, että tutkimuksessa, taiteellisessa toiminnassa, koulutuksessa ja opetuksessa varmistetaan korkea kansainvälinen taso eettisiä periaatteita ja hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen.”
Koulutus on tärkein osa-alue, kun tarkastellaan asiaa OKM’n rahoitusmallin mukaan. Kun mukaan lasketaan tohtorikoulutus, niin puolet OKM’n rahoituksesta on tarkoitettu koulutuksen toteuttamiseen, neljännes tutkimukseen ja neljännes koulutus- ja tutkimuspolitiikan tavoitteiden saavuttamiseen.
Ollin kuvaamilla aloilla työmarkkinoiden rakenne on Oulun yliopistolle erittäin suotuisa. Ouluun on hakeutunut runsaasti alan toimijoita: kaupallisia ja julkisia, jotka voivat hyödyntää Oulu yliopiston opetuksen ja tutkimuksen tarjontaa. Suhde on symbioottinen ja voidaan puhua terveestä ekosysteemistä. Hyvä ekosysteemianalogia on tapaus Nokia Matkapuhelimet. Kun yksi toimija kuoli, niin raadon kimppuun kävi monenlaiset hyväksikäyttäjät, jotka puolestaan pääsivät kasvamaan ja lihomaan. Seurauksena oli, että ekosysteemi on nyt paljon runsaampi ja edelleen erittäin elinvoimainen.
Kaikki alat eivät toimi samalla tavalla. Korkeatasoista insinöörikoulutusta on esim kaivos- ja terästeollisuuden tarpeisiin. Kumpaakaan ei juuri esiinny Oulun talousalueella, joten näiden alojen ammattilaisten on suuressa määrin hakeuduttava muualle töihin. Oulun yliopistossa on myös koulutusta, jossa yliopistolla voidaan katsoa olevan valtakunnallinen koulutusoikeus/vastuu. Esimerkiksi arkkitehdiksi voi opiskella Oulun lisäksi vain Espoossa ja Tampereella. Ei siis ole perusteltua, että kaikki Oulussa arkkitehtitutkinnon suorittaneet jäisivät Ouluun tekemään työuraansa.
Mielestäni kaikki alat eivät ole Oulun yliopistossa kyenneet sopeutumaan ja hyötymään alansa kehityksestä. Esimerkkinä tästä on ympäristöala. Huomioiden globaalit, kansalliset ja alueelliset muutosvoimat ympäristöalan osaajille. Kun huomioidaan, minkälaisia teemoja ympäristöalaan liittyen esiintyy
• Ilmastonmuutos – vaikutukset, syy-seuraus -suhteet, sopeutumisstrategiat ja päästöjen vähentäminen teollisuudessa, liikenteessä, asumisessa, maankäytössä, …
• Luonnonvarojen hallinta – maa- ja vesivarojen kestävä käyttö, metsien hallinta, kalastuksen säätely
• Kestävä energiantuotanto: aurinko, tuuli, bio, ydin,
• Ympäristötutkimus ja -seuranta – Tutkimusmenetelmät
• Ympäristölainsäädäntö ja -politiikka
• Kestävä kehitys
• Ympäristötekniikka – ympäristöystävällisten teknologioiden kehittäminen, jätehuolto, kierrätys, ilman ja veden puhdistus jne.
• Ympäristöetiikka ja -filosofia
Potentiaalia on runsaasti kiinnostavan koulutuksen toteuttamiseen.