Oulun yliopiston johto esitteli uutta strategiaa 7.2.2024. Siinä huomio kiinnittyy mm. seuraavaan osuuteen:
Nähdäkseni Oulun yliopistolla on jo mahdollisimman yhtenäinen kampuskokonaisuus ja yliopiston nykyiset kampukset ovat jo matkalla kohti hiilineutraaliutta. Linnanmaan alue tällä hetkellä kampuskaupunki, jonka ympäristöstä löytyvät monipuoliset palvelut ja asukkaita 60000 alle vartin pyöräilyetäisyydellä.
Oulun yliopiston tutkijoiden tieteellisin menetelmin laatima hiilijalanjälkianalyysi löytyy blogiartikkelista Teoria vs. todellisuus. Lisäksi Nokian Linnanmaan kampuksen valmistuttua sen tuotannon hiilikompensoitu jäte-energia muuntuu lähiseudun kaukolämmöksi. Sen on laskettu riittävän liki miljoonalle neliömetrille.
Kampusvisioijat ovat unohtaneet rakentamisen aiheuttamat merkittävät hiilipiikit. YLE uutisoi aiheesta jo yli neljä vuotta sitten ja siihen on kiinnittänyt huomiota myös ympäristöministeriö analyysissaan Purkaa vai korjata? (raportti 2021:9).
Tämän blogiartikkelin alkuun lainaamani osuus perustuu kampusvisiotyöryhmän raportin ”Kampuskaupunki” -vaihtoehtoon, joka löytyy edellisen blogiartikkelin Virallisia analyysejä lopusta.
Kaikki mainittu on olemassa jo tänään paitsi ”Kampusalueella harjoitetaan kaupunkiviljelyä, mikä tarjoaa mahdollisuuksia ympäristöystävälliseen lähiruokaan”. Ymmärtääkseni yliopiston kasvitieteellinen puutarha ei toistaiseksi ole tuottanut lähiruokaa.
On siellä hyötykasviosasto, joissa koululaisryhmillä on omia palstoja, joihin laittavat ruokaa kasvamaan. Käyvät välillä ihmettelemässä mitä kasveille tapahtuu ja lopulta jakavat tuotokset.
Eläintarhan aikoina sai kuulemma henkilökunta välillä kananmunia kotiin asti vietäväksi.
Mainiota! Muutto pois Linnanmaalta ei toisi muutosta lähiruokaankaan!
Töihin tullessani ja lähtiessäni ohitan lasiseinäisen Fablab-tilan, joka on laitteineen avoin käyttöön kenelle tahansa. Ehkä joskus käyn siellä 3d-tulostamassa pyörän takavalon kiinnikkeen pakkasessa hajonneen tilalle.
Jos strategiatekstit ratkaisisivat, Oulun yliopisto olisi varmaan Shanghain listan kymppikärjessä.
Olen lukenut Oulun yliopiston strategian muutamaan kertaan selvittääkseni, miksi tällainen papperi on kirjoitettu ja miten se ohjaa yliopiston toimintaa seuraavat vuodet. Ymmärrän, että jokainen, joka yliopiston strategiaan paneutuu, tekee sen omaa ymmärrystään vasten. Siksi tulkinnat poikkeavat toisistaan. Ollilta on erittäin onnistunut tulkinta.
Minulle strategia on valinta jonkun puolesta ja jotakin pois sulkien. Mitäpä strategiadokumentti kertoo näistä valinnoista?
”Vahvistamme rooliamme johtaa kansainvälisiä hankkeita strategisilla Tutkimusaloillamme”
”Olemme profiloivilla tutkimusaloillamme kansainvälisesti johtavien toimijoiden joukossa”
”Edistämme tieteidenvälistä tutkimusta yliopistomme profiilialojen ja monitieteisen tutkimuksen keskusten kautta.”
”Globaalit haasteet, tutkimuksemme profiilialat sekä yliopiston kehityspoluille asetetut tavoitteet suuntaavat yliopiston kehitystä kohti 2030-lukua”.
”Oulun yliopiston tuleville vuosille kiinnitetyt tutkimuksemme profiilialat:
– Vihreä siirtymä ja kiertotalous
– Vety-tulevaisuus ja kestävä teräs
– Biodiversiteetin pohjola, digitaaliset vesijärjestelmät ja globaali resilienssi
– Edistyksellinen data mallinnus ja kvanttilaskenta
– 6G ratkaisut tietojohdetun yhteiskunnan tarpeisiin
– Ihmisen ja tekoälyn rinnakkaiskehitys ja inhimillisen suorituskyvyn vahvistaminen
– Muuttuva avaruus
– Taistelu fibroosia vastaan kroonisissa sairauksissa ja uusien hoitomuotojen kehittäminen
– Digitaaliset ratkaisut tulevaisuuden terveydenhoidossa. ”
Strategisia linjauksia määritettäessä hyvä käytäntö on kuvata nykytila ja strateginen tavoitetila. Kun tavoite asetetaan esim 6 vuoden päähän (2030), voidaan esim vuosittain (joissakin organisaatioissa jopa kvartaaleittain) arvioida, miten hyvin asetettu tavoite lähestyy. Käyttäen yliopiston päättämää PDCA-logiikkaa korjaavia toimia voisi käynnistää ennen vuotta 2030.
Strategialla haetaan usein erilaisia muutoksia kuten:
– Kasvua
– Parempaa ranking-sijoitusta
– Taloudellista muutosta (kannattavuus, resurssitehokkuus, yms)
– Kilpailuedun vahvistamista
– Laajentumista
– Sidosryhmien tyytyväisyyttä
– Yhteiskuntavastuuta
Oulun yliopiston strategiadokumentti ei selkeästi kerro, mitä strategialla tavoitellaan. ”Olemme profiloivilla tutkimusaloillamme kansainvälisesti johtavien toimijoiden joukossa. Laaja-alaisena tiedeyliopistona ja tieteidenvälisen yhteistyön edelläkävijänä olemme vetovoimainen opiskelu- ja työyhteisö. Toimintakulttuurimme tukee ja kannustaa jokaista yhteisömme jäsentä menestymään työssään sekä olemaan ylpeä omasta tekemisestään ja Oulun yliopistosta.”
Strategia dokumentti on myös viesti ulkopuolisille tahoille. Kun ulkomailta yliopisto, tutkimuslaitos, yksittäinen tutkija tai yritys hakee kumppania Suomesta. Strategiadoku on yksi työkalua arvioida, minkälaisesta elukasta oikein on kysymys. Strategia auttaa arvioimaan yliopiston tulevaisuuden potentiaalia ja riskejä. Esimerkiksi sitä, miten strategia vastaa yhteiskunnan tarpeisiin ja kilpailutilanteeseen. Potentiaalista yhteistyökumppania saattaa kiinnostaa strategian toteutettavuus. Onko yliopistolla resursseja, osaamista ja kyvykkyyksiä strategian toteuttamiseen ja onko strategia realistinen ja kustannustehokas?
Strategiadokumentti on aina johtamisen työväline. Kysymys on myös siitä, miten kyvykäs yliopiston johtamisjärjestelmä on toteuttamaan valittua strategiaa. Nyt julkaistu dokumentti ei ota ollenkaan kantaa yliopiston johtamiseen.
Yleisesti hyväksytään A. Chandlerin (Strategy and Structure ,1962) alun perin esittämä ajatus, että organisaation rakenne määräytyy strategian mukaisesti. Nyt, kun yliopisto on laatinut uuden strategian, kysymys on: mikä on strategian pohjalta uusi organisaation rakenne?
Ehkäpä kaiken edellä olevan (myös omiksi ajatuksiksi jääneen) pohdiskelun jälkeen yhdyn Ollin ajatukseen, että strategiseksi tavoitteeksi yliopisto asettaa tämän: ”Kampusalueella harjoitetaan kaupunkiviljelyä, mikä tarjoaa mahdollisuuksia ympäristöystävälliseen lähiruokaan”. Kuten Tutkija, TSTK kuvaa, niin nykytilakin tunnetaan, joten kehitystä nykytilasta strategiseen tavoitteeseen voidaan arvioida vaikka kuukausittain. Kesällä kasvatetaan tuorevihanneksia ja talvikuukausina pakastevihanneksia.
P.S.
Blaise Pascal’ia (Je vous écris une longue lettre parce que je n’ai pas le temps d’en écrire une courte) lainaten, anteeksi, ettei ollut aikaa kirjoittaa lyhyemmin.
Lisäisin myös, että strategia on pääasiassa joukko tavoitteita, joilla on mitattavissa olevat tavoitteet, jotka katsotaan saavutettaviksi strategian kehittämisen yhteydessä. Mutta strategia ilman resursseja sen toteuttamiseksi, tarkoitan, ilman ”sijoituksia”, ei ole todellinen strategia, vaan enemmänkin toiveajattelua.
Eilen eräässä tilaisuudessa pitämässään puheessa vt. kaupunginjohtaja Ari Alatossava kertoi Nokian uuden tehtaan tuottavan 4% Oulun kaukolämmöstä.
Hiilijalanjälkikuvassa ’procurement’ tarkoittanee hankintoja ja palveluita ulkopuolelta. Eilen oppimani perusteella ESG-periaatteiden pitäisi ohjata toimittajien valintaa hiilijalanjäljenkin perusteella. Näyttääkin siltä, että ESG vaikuttaa ainoastaan yliopiston sijoituspolitiikassa.
Kysyin tästä hiilijalanjälkihanketta johtavalta professorilta ja sain vastaukset häneltä ja tutkijalta. Selitys näyttää olevan 2022 kasvaneet laboratoriokemikaalihankinnat ja investoinnit suuriin laboratoriolaitteisiin. Tässä saattaa pitkälti olla kyse vihreään siirtymään liittyvistä tutkimusinvestoinneista.
Hiilijalanjälkiseuranta oli yliopiston oma strateginen hanke, jota se rahoitti vuosittain lähtien 2021 ja viimeisen kerran 2023, mutta ei enää 2024. Se on siis lopetettu.
Voimmekin pohtia, osuivatko hankkeen tulokset ja ylimmän johtomme väittämät yksiin. Eivätkö juuri odottamattomat tulokset ole tutkimuksen suola?
Herätysliikkeen piirissä kasvatettuna tunnistan raamatusta omaksutun johtamisfilosofian:
Minä kostan heille kovalla kädellä, ankarasti minä rankaisen heitä, ja silloin,
kostoni kohdatessa heidät, he tietävät, että minä olen Herra. (Hes. 25:17)
Gaius Julius Caesar Augustus Germanicus (tunnetaan paremmin nimellä Caligula eli ”Pieni sotilassaapas”) käytti hiukan yksinkertaisempaa johtamisfilosofiaa: ”Vihatkoon kunhan pelkäävät” (Oderint dum metuant).
’Ylin johto’ toimii strategisesti asenteella ’koirat haukkuvat, karavaani kulkee’. Hiilijalanjälkitutkimuksesta olisi jatkuessaan voinut tulla isompi ongelma.
Muistutan alakoululaisen vanhempana, että ’ylin johto’ olisi voinut ottaa normaalikoulun hallituksen ratkaistavaksi 2018. Olisiko siitä silloin tullut isompi ongelma Raksila-suunnitelmalle?
Minulla oli pari vuosikymmentä sitten tilaisuus Eisenhower-stipendiaattina opiskella kolmen kuukauden ajan USAn yliopistojen ja viereisten yrityksien yhteistyöhön. Kävin kierroksellani maailman huippuihin kuuluvissa yliopistoissa ja myös pienemmissä yliopistoissa, yhteensä 15 osavaltiossa.
Lähiruokaa tuotettiin omaan käyttöön mm. Columbus Ohion yliopistossa, jolla oli oma farmi mm. lihan ja maidon tuotantoon yliopistoalueella.
Ehkäpä Oulun yliopisto voisikin raivauttaa peltoja Linnanmaalla VTTn ja yliopiston väliselle alueella ja ryhtyä myös ruokatuotantoon?
Marylandin yliopiston College Parkin kampuksella taitaa vieläkin olla Campus Farm opetus- ja tutkimuskäyttöön. Siellä oli 1988-90 lampaita ja muutama lehmäkin, joilla oli luukku kyljessä, kanalasta kuului kotkotusta.
Hyvä idea.
Erinomainen esimerkki löytyy Kaliforniasta UC Davis https://wineserver.ucdavis.edu/about/facilities/vineyards
Yliopisto on avain tekijä Kalifornian viini-eko-systeemissä.
Yliopisto on ihan hyvin sijoittunut Shanghain listalla 101-150, joten siinäkin sopiva kirittäjä.
Kampus on pyöräilyn edelläkävijä https://taps.ucdavis.edu/bicycleprogram joten paljon olisi opittavaa.
Davisin kylästä jopa löytyy Oulun yliopiston alumneja, joten sinne kaikki opintomatkalle.
Siis nämähän ovat /todella/ hyviä kommentteja ja kertomuksia miten muualla on tehty. /Tällaista/ kampusta meille pitäisi pyrkiä kehittämään Linnanmaalle eikä yrittää väkisin tuonne ahtaaseen hikiseen keskustaan kampusta vääntää.