Oulun yliopistossa järjestetään kerran neljässä vuodessa hallintovaalit, joissa valitaan ns. sisäiset jäsenet yliopiston hallitukseen, yliopistokollegioon ja tiedekuntahallituksiin. Opiskelijajäsenet nimeää ylioppilaskunnan edustajisto.
Yliopiston hallitukselle ja yliopistokollegiolle on yliopistolaissa määrätty niiden päätettäviksi kuuluvat asiat. Tiedekuntien vaaleilla valittujen monijäsenisten hallintoelimien tehtäviä laissa ei ole. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että jokaisella vaaleilla valitulla elimellä on oltava päätösvaltaa.
Oulun yliopiston tiedekuntahallituksilla olikin päätösvaltaa vielä 31.12.2015 voimassa olleen johtosäännön perusteella. Niiden tehtävinä oli:
”1) hyväksyä tiedekunnan strateginen toimenpideohjelma ja määritellä sille tarvittavat resurssit, jotka ovat yliopiston strategian mukaisia;
2) seurata ja tarvittaessa ohjata toimenpideohjelman etenemistä;
3) määritellä tiedekunnan toiminta- ja taloussuunnitelmien perusteet;
4) hyväksyä tiedekunnan toiminta- ja taloussuunnitelma sekä henkilöstösuunnitelma, joka esitetään professuurien osalta rehtorin vahvistettavaksi;
5) seurata tiedekunnan toimintaa ja taloutta; ja
6) seurata ja ohjata tiedekunnan asioiden tiedottamista sekä henkilöstölle että opiskelijoille”.
Tiedekuntahallituksilta kuitenkin vietiin kaikki päätösvalta 1.1.2016 voimaan tulleella johtosäännöllä määrittelemällä niiden tehtäväksi pelkästään tukea tiedekuntien dekaaneja seuraavissa asioissa:
”1) tiedekunnan toimenpideohjelman valmistelu ja toteuttaminen;
2) tiedekunnan toiminta- ja taloussuunnitelman sekä henkilöstösuunnitelman valmistelu;
3) tiedekunnan toiminnan ja talouden seuranta; ja
4) tiedekunnan asioiden tiedottaminen henkilöstölle sekä opiskelijoille”.
Yliopistokollegio esitti 1.1.2024 voimaan tulleeseen johtosääntöpäivitykseen useita muutoksia, jotta se vastaisi ensimmäisessä pykälässään ilmoitettuja tavoitteita (jotka vaikuttavat editoidun Helsingin yliopiston johtosäännöstä):
Eräs olennaisimmista kollegion esittämistä muutoksista koski tiedekuntahallituksen roolia. Kyseessä on ainut vaaleilla valittu hallintoelin, jossa opiskelijat aidosti kykenevät vaikuttamaan omien koulutusalojensa asioihin. Kollegio esittikin seuraavaa:
”Tiedekuntahallituksen tehtävänä on dekaanin esittelystä päättää ja vastata tiedekunnan
1) varadekaanien lukumäärästä ja vastuualueista;
2) yksikkörakenteesta;
3) toiminta- ja taloussuunnitelmasta;
4) toiminnan ja talouden seurantamenettelyistä ja
5) asioiden tiedottamisesta henkilöstölle sekä opiskelijoille”.
Mikään kollegion esittämä muutios ei ollut radikaali verrattuna esimerkiksi Helsingin yliopiston johtosääntöön. Mutta niistä ainuttakaan ei otettu huomioon.
Oulun yliopiston johtosäännön tavoitteet ilmoittavan pykälän henki ei valitettavasti täyty. Koska se on pitkälti kopioitu Helsingin yliopiston johtosäännöstä, niin lukijoitani kiinnostanevat siellä tiedekuntaneuvostoille erityisesti määrätyt tehtävät:
Toisinaan olen kuullut Helsingin yliopistoa kuvatun itsevaltaisesti johdetuksi. Ehkä vertailukohtana on ollut jokin muu kuin Oulun yliopisto?
Oulun yliopiston itsevaltaista yhteisöllisyyttä vierastavaa johtamista kuvastavat mm. yliopiston hallituksen pöytäkirjojen lukuisat ilman liitemainintoja olevat ”tiedoksi” -kohdat. Mielessäni näenkin yliopistomme hallituksen jäsenten Pohjois-Korean Kim Jong-un:in lähipiirin tavoin kirjaavan rehtorin ajatuksia kierreselkäisiin muistivihkoihinsa.
Oulun yliopisto: ”tiedekunnan asioiden tiedottaminen henkilöstölle sekä opiskelijoille”. Mitä tarkkaan ottaen ovat ne tiedekunnan asiat, jotka eivät juonna sen sisällä alhaalta ylös? Oma tiedekuntani kaipaisi isoa ryhdistäytymistä.
Helsingin yliopistossa tiedekuntaneuvoston rooli on ymmärretty toisin tässäkin:
”seurata tiedekunnan ilmapiiriä ja toimintaedellytyksiä, edistää työhyvinvointia sekä tiedekunnassa työskentelevien ja opiskelevien yhteistyötä ja tiedonkulkua”.
Tähän teemaan liittyy paljon ’hauskoja’ piirteitä. Esimerkiksi Oulun yliopisto uutisoi asiaa omilla sivuillaan 4.11.2021:
Oulun yliopiston henkilöstö valitsi päättäjät hallintoelimiin kaudelle 2022–2025
”Oulun yliopiston hallintovaalit järjestettiin 3.–4.11.2021. Hallintovaaleilla henkilöstö äänesti edustajansa hallitukseen, yliopistokollegioon ja tiedekuntahallituksiin seuraavan neljän vuoden ajaksi kaudelle 2022–2025.”
Uutisessa annetaan ymmärtää, että tiedekuntahallitukseen valitut ovat päättäjiä. Uutisessa https://www.oulu.fi/fi/uutiset/oulun-yliopiston-henkilosto-valitsi-paattajat-hallintoelimiin-kaudelle-2022-2025 on linkit kollegion ja yliopiston hallituksen tehtäviin, muttei tiedekuntahallituksen tehtäviin, ettei kukaan vaan huomaisi, ettei siellä oikeastaan mistään päätetä.
Aikoinaan omassa tiedekunnassani keskusteltiin, neuvoteltiin ja linjattiin yhdessä kun nykyisin ohjeistetaan tai käskytetään ylhäältä. Johtamiskulttuureja yliopistossa on kuitenkin useita, eikä entisiä tapoja ole kielletty. Olisiko mahdollista kieltää edes johtosäännön tiedekuntapykälän noudattaminen, sillä se on vahingollinen? Sillä ei rakenneta luottamusta, ei kannusteta osallistumiseen, eikä tähdätä yksilöiden kohtaamisiin ja yhteisöllisyyteen.
Katsantokannasta riippuen todistamme joko giganttista epäonnistumista monialaisen yliopiston yhteisöllisessä johtamisessa tai erinomaisesti sujunutta vallan betonointia. Koulutusrehtorin valinta rehtorin omasta tiedekunnasta ja omasta tutkimusryhmästä on tästä viimeisin, mutta ei varmaankaan viimeinen osoitus. Yksi aiemmista oli yliopistolle UROS-sopimuksen hankkineen yhteistyön vararehtorin valinta kemian alalta, joka on siirretty rehtorin tiedekuntaan.
Miten yliopiston hallituksen mielestä tällainen johto sopii monitieteiseen yliopistoon?
Eiköhän tämäkin nimitys osoita, että prosessitekniikan koulutus on täysin ylivoimainen koulutus kaikkeen muuhun koulutukseen verrattuna.
Rehtori kaapii jo laarin pohjaa hakiessaan itselleen uskollisia. Uskontunnustuksena on keskustakampuksen kannattaminen.
Yliopiston hallituksen kokouksen pöytäkirjassa 20.6.2022 on rehtorin esitys keskustakampusvararehtorin rekrytoinnista. Tuossa pöytäkirjassa päätös on ’Siirrettiin käsiteltäväksi myöhemmässä kokouksessa’. Joten onko nyt palkattu koulutus- vai keskustakampusvararehtori? Kalevaan antamassaan lausunnossa vaikutti jälkimmäiseltä.
Yliopistolain 29 § alku ”Monijäsenisessä hallintoelimessä päätetään asiat äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut. Jne.”
Tuosta voi päätellä, että lainlaatija on olettanut kolmikantaisesti valituilla monijäsenisillä hallintoelimillä olevan päätösvaltaa. Mutta Oulun yliopistossa tiedekuntahallituksissa vain dekaanilla on. Epäilen, ettei tuollaista johtosääntöviritelmää osattu ennakoida. Voin olla väärässäkin.