Kandikoulutusindeksit

Yliopistojen nuorimpien suoraan lukioista tulevien opiskelijoiden opinnoissa eteneminen on koulutuksen toteutuksen herkkä laatumittari. Nuorimpina aloittavat ovat pääsääntöisesti ns. paperivalittuja eli ylioppilastutkinnon suorittaneiden parhaimmistoa. Silti tuutorointi ja selkeät tutkinto-ohjelmien rakenteet ovat tärkeitä opintojen edistäjiä.

Opintotuen vuoksi lukuvuodessa on tärkeää saavuttaa 45 opintopistettä. Toinen kiintoisa kynnysarvo on 30 opintopistettä, jonka alle jääminen kertoo opiskellun ehkä vain yhden lukukauden. Opintojen alkuvaiheessa noin käy usein varusmiespalveluksen vuoksi.

Aiemman aikasarjakatsauksen tehneen blogiartikkelini vuoksi rajoitun nyt pelkästään lukuvuoden 2022/23 tarkasteluun kaikkien 18-20 vuotiaiden kandiopiskelijoiden kohdalla. Seuraavassa taulukossa on vasemmalla varjostettuna heidän jakautumisensa eri yliopistoihin sekä jokaisessa yliopistossa 1-29 op ja 1-44 op suorittaneiden osuudet (siis 0 op suorittaneet eivät ole mukana):

Data ei Oulun yliopiston kohdalla yllätä, sillä se on tunnetusti jo useita vuosia kärsinyt muuta yliopistolaitosta korkeammista opintojen keskeytysosuuksista. Opinnoissa pysyminen korreloi alkuvaiheessa olevien opiskelijoiden opintopisteiden kertymistahdin kanssa. Oulun yliopisto ei tuossa ole pärjännyt.

Pystymme edellisen taulukon osuuksista laskemaan suhteelliset ns. suoriutumisindeksit. Seuraavassa isommat arvot ovat parempia ja koko yliopistolaitos skaalautuu arvoon 100%.

Seuraavassa taulukossa on pelkät yliopistokohtaiset luvut ilman skaalauksia koko yliopistolaitoksen 18-20 -vuotiaiden volyymia vasten. Niin edellisissä kuin tässä alimmassakin taulukossa Oulun yliopisto pärjää heikoiten. Marginaali muihin on näissä kaikissa varsin huomattava.

On tietenkin äärimmäisen valitettavaa, että Oulun yliopisto on pahnanpohjimmainen. Muista yliopistoista suuresti poikkeava kehitys ei voi johtua kuin sen ylimmän johdon ratkaisuista.

Datan lähde on opetus- ja kulttuuriministeriön Extra-vipunen.

15 kommenttia

  1. Oulun yliopisto teki vuonna 2016 organisaatiomuutoksen, jonka seuraukset ovat muille varoittava esimerkki. Tilanteen korjaaminen ei onnistu nykyisen rehtorin aikana, sillä tietääkseni ongelmat on havaittu ainakin jo viisi vuotta sitten, ellei jo aiemmin.

  2. Kommenttini lähti vahingossa ennenaikaisesti. Jatkan tässä.

    Rehtori näyttää ajatelleen yliopiston vetovoiman paranevan kampuksen sijaintia muuttamalla ja positiivisella viestinnällä. Todellisuuden ja markkinoitujen mielikuvien kuilu on kuitenkin revennyt isoksi, mikä saattaa johtaa vaikeasti korjattaviin mainevahinkoihin. Miksi yliopiston työntekijöitä ei kuunnella?

    1. Niinpä… miksi ei kuunnella?

      https://areena.yle.fi/podcastit/1-68105618

      ”Oulun kaupungilla ei ole toistaiseksi mitään kerrottavaa Oulun yliopiston vaihtoehtoisia sijainteja tutkivan työryhmän työstä. Oulun kaavoitusjohtaja Kari Nykäsen kokoamassa työryhmässä istuu myös Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki. Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristäpalveluista mukana ovat Nykäsen ohella muut keskeiset viranhaltijat. Oulun yliopiston uutta sijaintia koskevaan päätöksentekoon liittyy varsin erikoisia piirteitä. Neuvotteluista yliopiston ja kaupungin välillä ei ole kerrottu julkisuuteen mitään, kaupunginvaltuustolla ja –hallituksella on ollut asiassa erilaiset painotukset. Toisaalta Oulun yliopiston hallitus ei ole koskaan tehnyt päätöstä Linnanmaalta siirtymisestä. ”

  3. Alakohtainen hajonta olisi mielenkiintoista tietää. Arvaisin fiiliksen pohjalta, että pienet suoritusmäärät painottuisivat tekniikan aloille ja ma/fy/ke-osastolle, mutta saatan tietysti olla väärässäkin. Vipusesta tätä ei taida olla mahdollista selvittää.

    1. Olennaista on tapahtunut muutos ja vertailut olisi tehtävä yliopistojen välillä vastaavien tutkinto-ohjelmien välillä. Muutaman tuollaisen vertailun perusteella jonkin yksittäisen alan ongelmat eivät riitä selitykseksi. Sellaiseen ilmiöön olisikin ollut helppo tarttua. Tuollaisten korjausten puuttuminen ja muutoksen ajoittuminen kertovat organisaatiotason ongelmasta.

  4. Oulun yliopiston Koulutuspalvelujen johtaja keskustelussa tulostavoitteiden saavuttamisesta toteaa: ”Oulun yliopisto jää OKM:n tulostavoitteista perustutkintokoulutuksessa aika lailla samalla tavalla kuin muut suuret yliopistot. Valtakunnalliset tutkintotavoitteet ovat poliittisia toiveita, joihin on erittäin vaikea päästä tietyillä aloilla, esim. osalla humanistisista ja luonnontieteellisistä aloista ja erityisesti siitä syystä, että niihin saadaan huonosti opiskelijoita. Oulun yliopisto on kuitenkin valtakunnan huippua esimerkiksi opintojen ajallaan valmistumisessa, joka on merkityksellinen rahoitustekijä ja jonka merkitys kasvaa ennestään seuraavassa rahoitusmallissa.”

    1. Luotan enemmän Ollin dataan ja omiin havaintoihini kuin hallinnon kannustaviksi tarkoittamiin lausumiin. Kannattaisi sielläkin pohtia, mitä väittää. Uskottavuus rapautui, kun viestintä alkoi erota jokaisen näkemästä ja kokemasta todellisuudesta – puhumattakaan tilastotiedoista.

    2. ”Oulun yliopisto on kuitenkin valtakunnan huippua esimerkiksi opintojen ajallaan valmistumisessa.” Kun aloittaneista verrattuna muihin yliopistoihin ensin noin kaksinkertainen määrä käytännössä keskeyttää, taitaa olla vähän ”falskia” ylpeillä yllä olevalla.

      1. Tutkintotavoitteista jäännissä Oulun yliopisto ei kaikilla tuloksillaan 2021-23 ollut yliopistolaitoksen heikoin!

        En kuitenkaan ylpeilisi tuolla saavutuksella. Nimittäin kanditutkintojen kohdalla perää pitää Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto. Sen strategia taisi kosahtaa Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan.

        Ylempien korkeakoulututkintojen kohdalla Oulun yliopisto salli 2021-23 kaikkien muiden olla parempia. Optimistisesti voi toivoa vuoden 2024 tuloksen muuttavan kaiken.

        Kaudella 2021-23 Oulun yliopisto pääsi 73.5%:iin kandi- ja 81.5%:iin maisteritavoitteestaan. Muu yliopistolaitos saavutti tasot 80.4% ja 90.1%.

        Tuolla ajanjaksolla 2021-23 Oulun yliopiston osuus Suomessa valmistuneista kandeista oli 8.7% ja ylemmistä korkeakoulututkinnoista 8.8%. Oulun tutkintotavoiteosuudet olivat vastaavasti 9.4% ja 10.7%.

  5. Tänään aamulla 23 3.2014 ilmestynyt Iltalehden artikkeli on suuri vahinko asiapohjaiselle keskustelulle Oulun yliopistossa. Tämä blogi on aina ollut dokumentteihin perustuva ja jatkaa sellaisena.

    Asiapohjaisen keskustelun on aina oltava mahdollista. Muu vahingoittaa Oulun yliopistoa ja Pohjois-Suomea.

    1. Olen täysin samaa mieltä Ollin kanssa. Samaan aikaan mietityttää asiapohjaisen keskustelun ja asianmukaisten hallinnollisten käsittelyiden tukahduttaminen yliopistojen sisällä (kuin myös muissa organisaatioissa), missä niiden tulisi tapahtua. Eli onko kyse ns. hätähuudosta tai herätyksestä tilanteeseen koska muita keinoja ei enää ole?

      Yle ”Pimeä vilppi” 22.3.2024, https://yle.fi/a/74-20079800

    2. Olen Ollin kanssa samaa mieltä, että faktoihin perustuva mielipiteen muodostus on ratkaisevasti paljon parempi kuin mielipidekirjoitukset (iltapäivä)lehdistössä.

      Johtamiseen liittyy kuitenkin asioita, joissa faktojen määrittäminen/kuvaaminen/analysointi on haasteellista. Ajatellaanpa yleisesti johtamisessa (=johtajalta) edellytettäviä ominaisuuksia:
      • Eettisyys
      • Empatia
      • Visionäärisyys
      • Innostavuus
      • Kommunikaatiotaidot
      • Päätöksentekokyky ja siihen liittyen kykyä kerätä ja analysoida tietoa sekä punnita eri vaihtoehtoja.

      Jokaisella yliopistolaisella on lähiesi-ihminen, mutta toimiiko yliopiston johtamisjärjestelmä niin, että noista johtajaominaisuuksista pääsee keskustelemaan myös niiden johtajien osalta, jotka ovat komentoketjussa ylempänä/etäämmällä.

      Yliopistolaisellahan näitä esi-ihmisiä riittää. Kun ajattelen taakse jäänyttä professorin tehtävää, niin komentoketjut olivat jotensakin tällaisia:
      **** Tutkimus: Professori ↔ Tutkimusryhmän johtaja ↔ dekaani ↔ vararehtori ↔ rehtori
      **** Tutkinto-opetus: Professori ↔ Tutkinto-ohjelman johtaja ↔koulutusdekaani ↔ koulutusvararehtori ↔ rehtori
      **** Asiakassuhteet: Professori ↔ Tutkimusyhteisön vetäjä ↔ dekaani ↔ vararehtori ↔ rehtori

      On kovin tavallista, että organisaatiossa aktiiviset ihmiset hakevat kanavansa käydä keskustelua. Jos siihen ei ole turvallista foorumia organisaation sisällä, niin kanavat haetaan ulkopuolelta. Meillä on hyviä esimerkkejä siitä, miten sanomalehti-Kaleva on otettu myös yliopiston sisäisen keskustelun foorumiksi. Iso-kiitos Ollille tästä Blogi-foorumista, joka tarjoaa tilaa ajatusten vaihdolle, minkä kuuluisi olla luonnollinen osa yliopistoksi kutsutun sivistysorganisaation toimintaa.

    3. Täysin samaa mieltä. Näyttää pahasti siltä, että ihmiset ovat alkaneet riidellä asioiden sijaan yliopiston sisällä ja ulkopuolella jo jonkun aikaa. Kummallakin ”puolella” on sen verran väkeä, että keskustelu ja päätöksenteko alkaa olla vaikeaa. Näiden lisäksi toki se suuri osa yliopistoyhteistöstä, joka vain haluaa yliopistomme kukoistavan.

      En näe muuta tietä ulos kuin asiapohjaisuus, vaikka välillä keskustelu ja päätökset koskisivatkin ihmisiä.

  6. Voisinpa joskus vielä käyttää omaa nimeäni keskusteltaessa OY:sta sanoo:

    Kun rehtorimme valittiin viimeisimmälle kaudelleen, hän kommentoi kalevassa 12.6.2019 alkavan kautensa tavoitteita seuraavasti:
    ” Päättyvällä kaudellani yliopisto on vahvistanut asemaansa tutkimusyliopistona, ja henkilöstön tyytyväisyys ja maine ovat parantuneet. Taloutemme on erittäin vakaa ja asema turvattu. Alkavalla kaudella kiinnitän huomiota lisäksi koulutuksen laadun ja vetovoimaisuuden parantamiseen, Niinimäki kommentoi.”

    Ollin lukujen pohjalta voinee kukin tehdä arvion suorituksesta.

    1. Luvut eivät ole minun. Ne ovat peräisin OKM:n Vipunen- ja Extra-Vipunen-portaaleista, joihin tiedot kerätään valtakunnallisesta Virta-opintotietokannasta. Kannustan kaikkia kiinnostuneita niiden käyttöön, jotta näkökulmat eivät jää pelkästään esittämiksini.

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *