{"id":10167,"date":"2026-05-05T07:01:00","date_gmt":"2026-05-05T04:01:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.silven.fi\/?p=10167"},"modified":"2026-05-04T19:27:28","modified_gmt":"2026-05-04T16:27:28","slug":"akateeminen-vapaus-1","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.silven.fi\/index.php\/2026\/05\/05\/akateeminen-vapaus-1\/","title":{"rendered":"Akateeminen vapaus (1)"},"content":{"rendered":"\n<p>Professoriliitto antoi minulle tilaisuuden kommentoida Michiganin valtionyliopiston professorin <a href=\"https:\/\/education.msu.edu\/people\/c\/cantwell-brendan\">Brendan Cantwell<\/a>in akateemisen ja ilmaisuvapauden tilaa USA:ssa k\u00e4sitellytt\u00e4 webinaariesityst\u00e4 2.10.2025 (*). Tiivist\u00e4n sik\u00e4l\u00e4ist\u00e4 ja t\u00e4k\u00e4l\u00e4ist\u00e4 tilannetta pohtineen kommenttipuheenvuoroni keskeisen sis\u00e4ll\u00f6n alle.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>USA<\/strong>:ssa vahvan taloutensa ja oikeustieteens\u00e4 laadun tukema Harvard oli 2.10.2025 asti toistaiseksi ainut yliopisto, joka oli kyennyt vastustamaan autoritaarista liittovaltion hallintoa. Sittemmin ainakin MIT, Penn ja Brown ovat kielt\u00e4ytyneet sen rahoituksesta.<\/p>\n\n\n\n<p>Professori Cantwell totesi, ettei USA:n perustuslaissa mainita akateemista vapautta. Siin\u00e4 menetetty vaikuttamistilaisuus on saattanut harmittaa Harvardin yliopistoa, sill\u00e4 se oli jo 124 vuotias kun perustuslaki laadittiin 1787. Toisaalta se aloitti oikeustieteen koulutuksen vasta vuosikymmeni\u00e4 my\u00f6hemmin.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Suomen<\/strong> perustuslaista voi tuota vasten olla ylpe\u00e4. Sen 16\u00a7 takaa tieteen, taiteiden ja korkeakoulutuksen vapauden. Suomi ei silti ole poikkeus, sill\u00e4 mm. Ranskan Espanjan, Belgian jne. perustuslaeissa on s\u00e4\u00e4detty samoin.<\/p>\n\n\n\n<p>Perustuslaillisiin takeisiin ei kuitenkaan pid\u00e4 luottaa liikaa. Nimitt\u00e4in suurin osa yliopistojen rahoituksesta on per\u00e4isin valtiolta. Tuota kautta meill\u00e4 on aina ollut jonkinasteinen poliittinen kontrolli. <\/p>\n\n\n\n<p>On perusteltua k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 osa rahoituksesta vapaaseen, uteliaisuuteen perustuvaan tutkimukseen. N\u00e4in uutta tietoa voidaan luoda poliittisista intresseist\u00e4 riippumatta. Rahoitusta voidaan ohjata my\u00f6s strategisesti t\u00e4rkeiksi katsotuille aloille. Jakosuhdetta voidaan tietenkin pohtia. <\/p>\n\n\n\n<p><strong>L\u00f6\u00f6ppijulkisuutta<\/strong> poliitikko saa Suomessa kahdella varmalla tavalla: joko (1) esiintym\u00e4ll\u00e4 p\u00e4ihtyneen\u00e4 tai (2) hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tiettyj\u00e4 ihmistieteiden aloja ja tutkimushankkeita vastaan. Jopa yksitt\u00e4iset tutkijat ovat joutuneet maalitetuiksi. Toimivatko tuollaiset poliitikot perustuslain hengen vastaisesti?<\/p>\n\n\n\n<p>Tekniikan professorina ihmettelen, miten halu oppia ihmisyydest\u00e4 voi olla vahingollista, jos tutkimus ei riko eettisi\u00e4 normeja. Ehk\u00e4  \u201dparemmin tiet\u00e4v\u00e4t\u201d pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t tuloksia?<\/p>\n\n\n\n<p>Joidenkin poliitikkojen mielest\u00e4 ihmistieteiden sijaan rahoitus olisi suunnattava tekniikkaan. Mutta vain pieni osa tuostakaan tutkimuksesta koskaan tuottaa markkinoitavia innovaatiota. Monissa niiss\u00e4kin taloudellisen menestyksen voi ratkaista ihmisluonnon ymm\u00e4rt\u00e4minen. <\/p>\n\n\n\n<p><strong>Suuri akateemisen vapauden uhka Suomessa<\/strong> on yliopistojen johtamismallit. Yliopistolaki antoi vuonna 2010 yliopistoille l\u00e4hes t\u00e4yden autonomian j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 sis\u00e4inen toimintansa. Tuolla varjolla Oulun yliopistossa tiedekuntien vaalit menettiv\u00e4t merkityksens\u00e4. vuonna 2016. Yliopistomme onkin kopioinut keskiaikaisen feodaalij\u00e4rjestelm\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n<p>Australiassa heiluri on palaamassa ns. yritysm\u00e4isest\u00e4 yliopistojen hallinnosta takaisin kollegiaalisiin menettelyihin. Joulukuussa 2025 ilmestynyt <a href=\"https:\/\/parlinfo.aph.gov.au\/parlInfo\/download\/committees\/reportsen\/RB000713\/toc_pdf\/QualityofgovernanceatAustralianhighereducationproviders%E2%80%93finalreport.pdf\">Australian senaatin raportti <\/a>on kiintoisaa luettavaa. Muutos vastakkaiseen suuntaan tapahtui 1980 ja 1990 -lukujen vaihteessa, parikymment\u00e4 vuotta ennen Suomea. Mik\u00e4h\u00e4n tilanne on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 reilun 20 vuoden kuluttua?<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"783\" height=\"256\" src=\"https:\/\/www.silven.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/image-55.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-11314\" srcset=\"https:\/\/www.silven.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/image-55.png 783w, https:\/\/www.silven.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/image-55-300x98.png 300w, https:\/\/www.silven.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/image-55-768x251.png 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 783px) 100vw, 783px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\"\/>\n\n\n\n<p>(*) Oma kokemukseni ty\u00f6skentelyst\u00e4 amerikkalaisessa yliopistossa on postdocina yli 35 vuotta sitten aivan erilaisessa maailmantilanteessa<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Professoriliitto antoi minulle tilaisuuden kommentoida Michiganin valtionyliopiston professorin Brendan Cantwellin akateemisen ja ilmaisuvapauden tilaa USA:ssa k\u00e4sitellytt\u00e4 webinaariesityst\u00e4 2.10.2025 (*). Tiivist\u00e4n sik\u00e4l\u00e4ist\u00e4 ja t\u00e4k\u00e4l\u00e4ist\u00e4 tilannetta pohtineen kommenttipuheenvuoroni keskeisen sis\u00e4ll\u00f6n alle. USA:ssa vahvan taloutensa ja oikeustieteens\u00e4 laadun tukema Harvard oli 2.10.2025 asti toistaiseksi ainut yliopisto, joka oli kyennyt vastustamaan autoritaarista liittovaltion hallintoa. Sittemmin ainakin MIT, Penn ja&hellip; <a class=\"more-link\" href=\"https:\/\/www.silven.fi\/index.php\/2026\/05\/05\/akateeminen-vapaus-1\/\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Akateeminen vapaus (1)<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-10167","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.silven.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10167","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.silven.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.silven.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.silven.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.silven.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10167"}],"version-history":[{"count":24,"href":"https:\/\/www.silven.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10167\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11827,"href":"https:\/\/www.silven.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10167\/revisions\/11827"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.silven.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10167"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.silven.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10167"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.silven.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10167"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}