{"id":3790,"date":"2023-04-25T07:41:00","date_gmt":"2023-04-25T04:41:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.silven.fi\/?p=3790"},"modified":"2023-04-25T07:54:00","modified_gmt":"2023-04-25T04:54:00","slug":"koulutuksen-rahoitusmalleista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.silven.fi\/index.php\/2023\/04\/25\/koulutuksen-rahoitusmalleista\/","title":{"rendered":"Hauskaa vappua!"},"content":{"rendered":"\n

It\u00e4-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Tapio M\u00e4\u00e4tt\u00e4 twiittasi taannoin yliopistotutkintojen suorittamisesta tavoiteajassa<\/a>. Tuossa positiivista on Oulun yliopiston korkein tavoiteajassa ylemp\u00e4\u00e4n korkeakoulututkintoon valmistuneiden osuus.<\/p>\n\n\n\n

Hienoa! Nimitt\u00e4in nykyisess\u00e4 2021-24 voimassa olevassa OKM:n rahoitusmallissa tavoiteajassa valmistuneesta opiskelijasta seuraa 1.5-kertainen rahoitus. Valmistuminen 12 kuukauden sis\u00e4ll\u00e4 tavoiteajan j\u00e4lkeen tarkoittaa 1.3-kertaista rahoitusta my\u00f6hemmin tutkinnon suorittaviin verrattuna. <\/p>\n\n\n\n

On kuitenkin ik\u00e4v\u00e4\u00e4 olla ilonpilaaja: tuo data ei kerro mit\u00e4\u00e4n tutkintosaannosta. OKM:n Vipunen paljastaa seuraavassa taulukossa tutkintosaantomme jopa seitsem\u00e4n vuoden odotusajalla olevan kolmanneksi alhaisimman. Karkeasti tavoiteajassa (5 tai 6 vuotta) valmistuneista laskettuna olemme saannossa viel\u00e4kin alempana. Valitsemme siis opiskelijoita muuhun kuin valmistumiseen johtaville opintopoluille.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 data on j\u00e4lkij\u00e4tt\u00f6ist\u00e4, sill\u00e4 nuo valmistuneet aloittivat opintonsa 2015-17. Meid\u00e4n on siksi katsottava eteenp\u00e4in. Voimmeko ainoastaan parantaa?<\/p>\n\n\n\n

On j\u00e4lleen ik\u00e4v\u00e4\u00e4 olla ilonpilaaja: tulevaisuuden ennuste ei ole yliopistollemme miellytt\u00e4v\u00e4mpi. Nimitt\u00e4in heikosti etenevien 18-22 vuotiaiden opiskelijoiden osuus on meill\u00e4 noussut valtakunnan korkeimmaksi<\/a> (lainaan alle tuosta blogiartikkelista Vipusen datasta kootun taulukon). Tutkintosaantomme lieneekin k\u00e4\u00e4ntym\u00e4ss\u00e4 heikompaan suuntaan. Saatamme toki yh\u00e4 paistatella nopeasti valmistuvien tilastok\u00e4rjess\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

S\u00e4lytt\u00e4isimmek\u00f6 t\u00e4st\u00e4 ansion OKM:lle? Seh\u00e4n kannustaa rahoitusmallilla, jossa ei ole mukana tutkintosaantoa. Siin\u00e4 on neuvostoliittolaista kulttuuria, jossa inhimillisest\u00e4k\u00e4\u00e4n ’h\u00e4vikist\u00e4’ ei piitattu.<\/p>\n\n\n\n

Niinp\u00e4 voimme pohtia OKM:n sin\u00e4ns\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 tarkoittavan ohjauksen rationaalisuutta: kannattaako yliopiston panostaa muihin kuin nopeasti eteneviin? Siis jos opiskelija kompuroi opintojensa alussa, voiko h\u00e4nen sivuuttamisensa olla yliopistolle fiskaalisesti j\u00e4rkev\u00e4\u00e4? Tukitoimien rajatuottohan voi rahoitusmallilla olla negatiivinen. <\/p>\n\n\n\n

Kannattaako panostaa tekniikan ja luonnontieteiden opiskelijoihin, joiden opinnoilla on taipumus hidastua ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n imun seurauksena? Opiskelijat eiv\u00e4t etene aaltona omalla vuosikurssillaan, vaan varpusparvena, jonka j\u00e4senist\u00e4 moni on henkil\u00f6kohtaisia erityisratkaisuja odottava tapaus. <\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 paremmin opiskelijat ty\u00f6llistyv\u00e4t kesken opintojen, sit\u00e4 enemm\u00e4n koulutukselta vied\u00e4\u00e4n resursseja. Valmistujam\u00e4\u00e4r\u00e4n ja resurssien nostamiseksi nostetaan sis\u00e4\u00e4nottoja. T\u00e4t\u00e4 logiikkaa on vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Opiskelijoiden etenemisen tukeen olisi panostettava mm. substanssiohjaukseen investoimalla. En usko ratkaisuun palkkaamalla loputtomasti yleisopinto-ohjaajia ja -psykologeja, vaan tukea tarvitaan jokaisessa opintojen alkuvaiheen kurssissa. Olen jo kauan sitten n\u00e4hnyt tuollaiset menettelyt k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Sveitsiss\u00e4 ja USA:ssa. Hieman l\u00e4heisemm\u00e4ss\u00e4 menneisyydess\u00e4 n\u00e4in vastaavaa Japanissa.<\/p>\n\n\n\n

OKM:n rahoitusmallin puitteissa kilvoittelemme nollasummapeliss\u00e4, jossa onneksemme olemme toistaiseksi kaukana Nashin tasapainosta. Siin\u00e4 kukaan osallisista ei en\u00e4\u00e4 pystyisi parantamaan rahoitustaan omilla kehitystoimillaan. <\/p>\n\n\n\n

Meill\u00e4 on siten toivoa. Voimme itse raivata opintopolkujen etenemishidasteita ja tuolla tavalla v\u00e4hent\u00e4\u00e4 keskeytyksi\u00e4. Mutta muillakin yliopistoilla on tilaisuutensa parantaa.<\/p>\n\n\n\n

Ent\u00e4 OKM:n rahoitusmalli 2025-2028? Sen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon menness\u00e4 yliopistot lienev\u00e4t maksimoineet tavoiteajassa valmistumiset ja OKM valinnee uuden kehitt\u00e4miskohteen. Onko se tutkintosaanto? Kv-opiskelijoiden sijoittuminen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n Suomessa? Vai sijoittuminen koulutusmaakuntaan p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun yliopistojen vaatimusten vuoksi?<\/p>\n\n\n\n

Seuraavassa graafissa on Oulun yliopiston osuudet kaikista yliopistoista tammi-maaliskuussa valmistuneista vuosina 2015-2023. T\u00e4t\u00e4 ei pid\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mink\u00e4\u00e4nlaisena trendiennusteena. Edellisen loppuvuoden kuoppa voi kompensoitua alkuvuonna ja p\u00e4invastoin. Vasta kes\u00e4kuun saldosta pystyy karkeaan koko vuoden tuloshaarukointiin. Palaan t\u00e4h\u00e4n my\u00f6hemmin.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

It\u00e4-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Tapio M\u00e4\u00e4tt\u00e4 twiittasi taannoin yliopistotutkintojen suorittamisesta tavoiteajassa. Tuossa positiivista on Oulun yliopiston korkein tavoiteajassa ylemp\u00e4\u00e4n korkeakoulututkintoon valmistuneiden osuus. Hienoa! Nimitt\u00e4in nykyisess\u00e4 2021-24 voimassa olevassa OKM:n rahoitusmallissa tavoiteajassa valmistuneesta opiskelijasta seuraa 1.5-kertainen rahoitus. Valmistuminen 12 kuukauden sis\u00e4ll\u00e4 tavoiteajan j\u00e4lkeen tarkoittaa 1.3-kertaista rahoitusta my\u00f6hemmin tutkinnon suorittaviin verrattuna. On kuitenkin ik\u00e4v\u00e4\u00e4 olla ilonpilaaja: tuo… Jatka lukemista Hauskaa vappua!<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-3790","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.silven.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3790","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.silven.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.silven.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.silven.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.silven.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3790"}],"version-history":[{"count":31,"href":"https:\/\/www.silven.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3790\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4162,"href":"https:\/\/www.silven.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3790\/revisions\/4162"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.silven.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3790"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.silven.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3790"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.silven.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3790"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}