{"id":9596,"date":"2025-05-06T07:00:00","date_gmt":"2025-05-06T04:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.silven.fi\/?p=9596"},"modified":"2025-04-29T14:11:30","modified_gmt":"2025-04-29T11:11:30","slug":"yliopistokvartaali","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.silven.fi\/index.php\/2025\/05\/06\/yliopistokvartaali\/","title":{"rendered":"Yliopistokvartaali"},"content":{"rendered":"\n

Yliopistoissa kandintutkinnon tavoiteaika on 3 vuotta ja ylemmille korkeakoulutkinnoille se on alasta riippuen 5-6 vuotta. Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n (OKM) yliopistojen nollasummapelin\u00e4 toimiva ajoittain rukattu rahoitusmalli puolestaan mittaa yliopistojen tuloksia kolmen vuoden keskiarvoina. Vuoden 2025 rahoitus perustuu vuosina 2021-23 kerrytettyihin indikaattoreihin.<\/p>\n\n\n\n

Yliopistojen kvartaalin on s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti todettu olevan 25 vuotta. Tuolla usein viitataan tutkimuksen vaikuttavuuteen. Lienee yht\u00e4 perusteltua samalla aikaj\u00e4nteell\u00e4 tarkastella OKM:n koulutuksen rahoitusmallia ty\u00f6uria vasten?<\/p>\n\n\n\n

OKM palkitsee yliopistoja tutkintojen tuottamisesta. Rahoituksessa se painottaa tavoiteajan tai korkeintaan vuosi pidemp\u00e4\u00e4n vieneit\u00e4 opintoja. Opiskelijoita puolestaan palkitaan opintolainahyvityksell\u00e4, jos tutkinto on suoritettu tavoiteajassa.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4ist\u00e4 kannusteista huolimatta l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n kaikki yliopisto-opinnot aloittaneet eiv\u00e4t valmistu ja monien tutkinnot ylitt\u00e4v\u00e4t tavoiteajan merkitt\u00e4v\u00e4stikin. Ehk\u00e4 juurisyihin puututtaisiin riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tarmolla, jos opintojen venymisten ja keskeytt\u00e4misten seuraukset ymm\u00e4rrett\u00e4isiin paremmin? Kyse ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n yksil\u00f6iden vaan my\u00f6s yhteiskunnan ongelmasta. Valitettavasti t\u00e4m\u00e4n aihepiirin tutkimusta on v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 2006 Helsingin yliopistossa Jyri Manninen ja Saara Luukannel laativat raportin ”Maisterit ja kandidaatit ty\u00f6markkinoilla<\/a>”, jossa tarkastelivat vuonna 2000 valmistuneita<\/em> viisi vuotta my\u00f6hemmin. Opintonsa keskeytt\u00e4neit\u00e4 ei analysoitu. Raportissa on mm. seuraava graafi, joka viittaa venyvien opintojen altistavan koulutusta vastaamattomiin teht\u00e4viin. Ty\u00f6n laatuluokassa A ovat oman alan akateemiset teht\u00e4v\u00e4t ja D:ss\u00e4 koulutusta vastaamattomat, kuten puhelinhaastattelijan ty\u00f6nkuva:<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Nyt vuonna 2025, kokonainen yliopistokvartaali valmistumisesta, olisi kiintoisaa n\u00e4hd\u00e4 ty\u00f6urat l\u00e4pileikkaava tarkastelu tuossa raportissa analysoidulle joukolle.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 2024 Tampereen yliopistossa valmistuneen Saimi Lappalaisen hienon pro gradu -ty\u00f6n ”Yliopiston keskeytt\u00e4minen STEM-alalla \u2013 analyysi suomalaisista STEM-alan opiskelijoista<\/a>” pit\u00e4isi h\u00e4tk\u00e4hdytt\u00e4\u00e4 OKM:n ja yliopistojen p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4:<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Saimi Lappalainen toteaa gradussaan yhteiskunnallisiin vaikutuksiin viitaten: ”STEM-alojen suuri keskeytt\u00e4neiden osuus on mielenkiintoinen, sill\u00e4 kuten luvussa 2 kuvailin, koulutuksen tuotto erityisesti STEM-aloilla on korkea. STEM-alojen osaajien v\u00e4h\u00e4inen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on my\u00f6s aiheuttanut keskustelua kansallisesti ja kansainv\u00e4lisesti, sill\u00e4 juuri STEM-alan osaajilta odotetaan taloudellista toimijuutta edist\u00e4v\u00e4\u00e4 innovointia (Toivanen & V\u00e4\u00e4n\u00e4nen 2016<\/a>)”.<\/p>\n\n\n\n

Yksil\u00f6iden kannalta merkitt\u00e4vi\u00e4 seikkoja on ansiotaso, josta Saimi Lappalainen esitt\u00e4\u00e4 useitakin yliopistokvartaalin yli ulottuvia tarkasteluja. T\u00e4ss\u00e4 nostan niist\u00e4 esiin vain ICT-aloja koskevan. Ty\u00f6uran yli mitattu palkkakertym\u00e4 eroaa valmistuneen ja keskeytt\u00e4neen v\u00e4lill\u00e4 on noin nelj\u00e4nneksen.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Puuttuuko OKM:n yliopistojen rahoitusmallista jotakin yliopistokvartaalille t\u00e4rke\u00e4\u00e4? On ty\u00f6urien kannalta varmasti oikein palkita ripeist\u00e4 opinnoista ja valmistumisista. Mutta olisiko yliopistojen ja OKM:n perusteltua kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota my\u00f6s tutkintosaantoon? Keskeytt\u00e4miset kun leikkaavat koulutuksen kannattavuutta yksil\u00f6ille ja yhteiskunnalle. <\/p>\n\n\n\n

Korkeakoulutus eroaa muusta tuotannollisesta toiminnasta vain kvartaalien pituudella. Molemmissa kannattavuuden ratkaisevat toimintaan sitoutunut p\u00e4\u00e4oma, tuotannon l\u00e4pimenoaika ja viime k\u00e4dess\u00e4 hukkaan menev\u00e4t panokset. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Yliopistoissa kandintutkinnon tavoiteaika on 3 vuotta ja ylemmille korkeakoulutkinnoille se on alasta riippuen 5-6 vuotta. Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n (OKM) yliopistojen nollasummapelin\u00e4 toimiva ajoittain rukattu rahoitusmalli puolestaan mittaa yliopistojen tuloksia kolmen vuoden keskiarvoina. Vuoden 2025 rahoitus perustuu vuosina 2021-23 kerrytettyihin indikaattoreihin. Yliopistojen kvartaalin on s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti todettu olevan 25 vuotta. Tuolla usein viitataan tutkimuksen vaikuttavuuteen. Lienee yht\u00e4… Jatka lukemista Yliopistokvartaali<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-9596","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.silven.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9596","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.silven.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.silven.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.silven.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.silven.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9596"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/www.silven.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9596\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9624,"href":"https:\/\/www.silven.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9596\/revisions\/9624"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.silven.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9596"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.silven.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9596"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.silven.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9596"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}