Dataa tarvittaisiin

Seniorikansalaisena ymmärryskykyni on saattanut heikentyä. Siksikin haluaisin selkeää dataa, jotta varmuudella tietäisin, mihin suuntaan yliopistomme koulutustulos on kehittymässä. Tämä kertoisi mahdollisesti käynnissä olevien kehitystoimien vaikutuksesta. Ennen kaikkea tieto auttaisi tulevissa resurssien suuntauspäätöksissä.

Valitettavasti yliopistomme sisäisen koulutusdatan puutteessa joudun käyttämään opetus- ja kulttuuriministeriön Vipunen ja Extra-Vipunen -palveluita. Niissä on puutteensa. Sisäinen aloitusvuosi- ja tutkinto-ohjelmakohtainen data kertoisi tilanteen paljon kohdennetummin ja ajantasaisemmin.

Meillä on erittäin hyvät näytöt kyvystämme parantaa. Tämä näkyy julkisessa datassa. Miksi emme osaamistamme käyttäisi? Esimerkkinä seuraavassa taulukossa on OKM:n data I-syklin opinnot aloittaneiden valmistumisista ainakin kandiksi neljässä vuodessa:

OKM:n rahoitusmallissa tutkintopisteitä kertyy enemmän tavoiteajassa ja sen jälkeen 12kk sisällä valmistuneista. Kandintutkintojen tavoiteaika on kolme vuotta.

Näemme tästä datasta, että muutkin yliopistot ovat osanneet nopeuttaa opintojaan. Tämä tarkoittaa rahoituksessa opintojen nopeuttamistoimien tehon pienevän tutkintovolyymien rinnalla. Mitä useampi opiskelija valmistuu tavoiteajassa, sitä vähemmän se painaa rahoituksessa.

Olenkin huolestunut tulevista tutkintosaannoistamme. Nimittäin viimeisimmänkin julkisen opintojen etenemisdatan (2019/20) perusteella keskeyttämiset ovat yliopistossamme selvästi muita yleisempiä. Tuolloin opiskelijoistamme (pl. lääketiede) keskeytti ilman mitään tutkintoa 5.8% (579 kun 2019 uusia opiskelijoita aloitti 2238) vs. muissa yliopistoissa keskeytti 4.8%.

Aivan varmasti pystyisimme parempaan. Palaan ensi viikolla vuotuisen keskeytys%:n merkitykseen.

11 kommenttia

  1. Tärkeä pointti. Miten johtaa organisaatiota (edes yliopistoa) ellei relevanttia dataa ole käytettävissä. Tuleepa mieleen omalta työuralta tilanne, jossa vedin pörssiyrityksessä paria IT-projektia ja niissä firman business controlleri asetti vaatimuksensa (tietotarpeensa) sen lisäksi, että prosessit piti virtaviivaistaa. Vaatimukset toteutettiin ja kaikki olivat tyytyväisiä. Valitettavasti yliopistossa johtamisen taso on, mitä on – eli noi data-vaatimukset ovat mitä ovat ja sen vuoksi dataa on tai ei ole käytettävissä.

    1. Oulun yliopiston sivuilta lainattua: ”Suuret tietoaineistot ja dynaaminen mallinnus läpäisevät tällä hetkellä kaikki tutkimusalueet. Dynaaminen datan mallinnus -profiiliala laajentaa Oulun yliopiston korkeatasoista osaamista monitieteisessä datatieteessä ja tekoälyssä palvelemaan laajemmin eri tieteenaloja. Tämä osaaminen hyödyttää kaikkia Oulun yliopiston profiilialoja ja 6G-lippulaivaa niiden tehtävissä ja maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamisessa.”
      Eli missä tässä on ongelma?

      1. Juhalta hyvä havainto ja asiallinen kommentti/kysymys.

        Ongelma (siis minun mielestä) on se, että yliopistossa sanotaan asioiden olevan jollain tavalla (esim tuo sinun löytämä dynamiikka), mutta asiat jostain syystä eivät ole niin. Otan yhden esimerkin. Johtamisen näkökulmasta on hyvä tietää, mitä ihmiset tekevät. Tätä varten yliopisto on ottanut käyttöön SoleTM -työajan suunnittelun ja seurannan työkalun. Siitä sais hyvää dataa johtamisen avuksi. Nyt vain suunnilleen puolet kirjaa työaikansa sinne ja niistäkin vain osa rehellisesti niin, että kirjaus vastaa todellisesti tehtyä työtä.

  2. Selittyvätkö taulukossa yliopistomme valmistumisten taka- ja etumatkavuodet keskeytysprosentin vaihteluilla? Pienen vertailun perusteella korrelaatiota vaikuttaa nimittäin olevan.

  3. Näin opiskelijan näkökulmasta.

    Dataa varmasti tarvittaisiin, mutta herää kysymys riitäisikö riittävä datakaan ratkaisemaan Oulun Yliopiston keskeytysprosennteja jos datalle ei ole oikeaa lukijaa. Opiskelijana olen pohtinut onko yliopistossamme lainkaan sisäistä auditointia. Olen palauttanut aktiivisesti palautteita kursseista, mutta muutoksia ei ole näkynyt. Miksi samat kurssit vuodesta toiseen saavat olla useiden opiskelijoiden kompastuskiviä. Kurssimateriaali ei ole usein ajantasalla tai laadukasta. Myös opetussuunitelmissa on usein pieniä epäjohdonnmukaisuuksia verrattuna muihin yliopistoihin. Voi vain ihmetellä kuka arvioi opettajien suoriutumista ja opetusmaterijaaleja, miksi samat ongelmat saavat toistua vuodesta toiseen?

    1. Ongelmana on koulutuksen johtaminen tai oikeammin sen puute, mihin ainakin osasyy, ehkä pääsyykin, on organisaatiorakenne. Olen aiemminkin kommentoinut tätä seikkaa.

      Koulutustehtävänsä vuoksi normaalien yliopistojen perusyksiköt ovat tutkinto-ohjelmia tuottavia laitoksia (department) tiedekuntien (school) alla. Oulun yliopisto ei kuitenkaan ole normaali. Ei yllätä, että opiskelijat kärsivät opetuksen laadussa ja ohjauksessa.

      Minuakin on opastettu panostamaan opetukseen mahdollisimman vähän ja käyttämään kaikki aika tutkimukseen. Tämä on isosti ristiriidassa sen kanssa, mitä koin kaudellani ns. hyvässä yliopistossa eräässä muussa maassa.

      1. Olen kyllä samaa mieltä siitä, että yliopiston organisointi ei ole onnistunut. Jos yliopiston määrittämä organisaatio oikeasti toimisi, niin yksittäinen tutkija/opettaja olisi ’tulosvelvollinen’ tutkimusryhmälle, tutkimusyhteisölle, (fokusinstituutille), tutkinto-ohjelmalle (-ohjelmille), täydentävän rahoituksen projekt(e)ille. Tämä on melkoinen haaste suunnittelun (tavotteiden asettelun), toteutuksen, mittaamisen, … näkökulmasta. Sanoisimpa, ettei toimi. Sanoisimpa ettei voikaan toimia. Tämä ei ole pelkästään jälkiviisautta, sillä kerroin tämän aikanaan dekaanille ennen kuin muutoksia lähdettiin tekemään.

        Olen edelleen sitä mieltä, että yliopisto on tiedekuntien yhteenliittymä. Siinä tiedekunta (school) on tutkimusta tekevä ja opetusta antava perusyksikkö. Iso virhe tehtiin esim siinä, että tiedekunnalta vietiin tohtoritutkinnon anto-oikeus.

      2. Samaa mieltä tästä ja samoin Kessin kommentista. Ja kyllä, samaa ajattelin ja sanoin aikoinaan kun laitos lakkautettiin ja siirryttiin tutkimusyksiköihin. Ennustin resursseista kilpailua tavalla joka ei ole hyväksi koulutukselle, ja yrityksiä hamuta koulutusohjelman yksikölle edulliset tai mieluiset kurssit itselleen vaikka se ei olisi sen kurssin kannalta paras ratkaisu. Ja että tutkimus kun laitetaan etusijalle, opetus tulee kärsimään ja pahasti. Ja näinhän siinä kävi ja edelleen käy; tilanne on opetuksen näkökulmasta huonontunut jollain tapaa ihan joka ikinen vuosi.

  4. Joku tässä keskustelussa nyt mättää. Palauttaisin mieleen, että ainoa vain yhtä tutkimusyksikköä koskeva YT-neuvottelu Oulun yliopistossa käytiin muutama vuosi sitten nimenomaan tutkimuspainotteisessa yksikössä. Tutkimuksen lisäksi kyseinen yksikkö oli tiedekunnan mallioppilas myös tohtoritutkinnoissa, minkä edellytyksenä oli mm. korkeatasoinen luento-opetus. Yksikkö myös tuotti yliopistolle enemmeän varallisuutta kuin sitä kulutti. YT-neuvottelujen seurauksena puolet henkilökunnasta siirtyi ulkomaille jatkamaan tutkimus- ja opetustyötään. Nyt koko oppialan (oppialoja ei voi määritellä sen mukaan miten yliopiston johto yksiköitä yhdistelee) opetus (+tutkimus) Oulussa pitää hoitaa kolmen henkilön voimalla, joista yksi on lisäksi velvoitettu pitämään toisenkin oppialan luentoja. Koko operaatiosta on kärsinyt niin opetus kuin tutkimuskin – häviäjä on ennenkaikkea Oulun yliopisto. Yliopiston johdolta näyttää puuttuvan sekä tahto että ymmärrys siitä miten tutkimusta ja opetusta Oulun yliopistossa edistetään.

    Kääntaisin katseen yliopiston johtoon, joka näyttää olevan täysin tuuliajolla. Kertomukseni on esimerkki siitä että menee yksiköllä miten tahansa, aina on olemassa vaara että matto vedetään jalkojen alta. Siinä kärsivät niin opettajat kuin opiskelijatkin. Omalta osaltaan tälläkin voi olla osansa opintojen keskeyttämiseen: hyvään opiskeluympäristöön tarvitaan tulevaisuuden näkymät joihin voi luottaa. Monessa yliopistossa, erityisesti Oulussa, taustalla on myös byrokratiaähky, joka tekee opetuksen järjestämisestä mielekkäällä tavalla aina vaan hankalampaa.

    1. Sivuten aihetta ”dataa tarvittaisiin”.. mainitsemasi yksikön YT-neuvottelut suoritettiin verukkeella nimeltä ”tavoitteena on turvata [ko. ala]n tutkimus, vahvistaa [kattoala]n koulutusta ja tasapainottaa opetushenkilöstön työkuormaa”. Tämä on, pl. siveyssyistä lisäämäni hakasulkeet, suora lainaus edelleen nähtävissä olevasta vastineesta, joka on julkaistu Oulun yliopiston nimissä erään tunnetun lehden verkkosivuilla.

      Olkoonkin, että yt-neuvotteluihin johtanut data tarvitsisi kipeästi uutta tarkastelua, vielä tähdellisempää olisi ruotia läpinäkyvällä tavalla tekojen seuraamukset. Tuliko tutkimus turvattua? Vahvistettiinko kattoalan koulutusta? Onko työkuorma nyt paremmin tasapainossa?
      Ainoastaan oikeanlainen data – rehellisesti, ei valikoiden tulkittuna – voisi tämän aukottomasti kertoa.

      Ajatuksena se, ettei (datalla osoitettavia!) päätösten vaikutuksia viestitä yliopiston toimesta yliopistoyhteisölle yhtä innokkaasti kuin päätösten väitettyjä alkuperäisiä syitä, on ahdistava. Yksipuoliseen viestintään, jolla pyritään oikeuttamaan johdon alulle laittamat toimet, mutta jossa tarjoillaan radiohiljaisuutta toimien viettäessä onnelan sijasta ojaan, olemmekin tosin jo yo-yhteisönä tottuneet kampusprojektissa. Asian ei tarvitsisi näin kuitenkaan olla, ja muutoksen avaimet löytyvät nimen omaan johdon käsistä.

      1. Tämä ei muutu ennen kuin johto vaihtuu. Laitan toivoni tammikuussa 2024 aloittavien uusien hallituksen jäsenten varaan.

Vastaa käyttäjälle Laura Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *