Tuotannollisessa toiminnassa kannattavuuteen vaikuttavat olennaisesti läpimenoaika raaka-aineesta tai ideasta myydyksi tuotteeksi, keskeneräisiin tuotteisiin sitoutunut pääoma ja virheiden sekä epäoptimaalisen toiminnan aiheuttama materiaali- ja välituotehukka. Kumuloituessaan murto-osa%:kin erottavat syöksykierteen ja menestyksen. Tämä pätee yliopistokoulutukseenkin, jossa OKM:n nollasummapeli vielä vaikeuttaa ojan pohjalta nousemista.
Pyydän opiskelijoiltamme anteeksi karkeata kategorisointianne raaka-aineeksi. Tiedän yliopisto-opinnot keskeyttämisistä seuranneen häikäiseviä uria, mutta myös syrjäytymisiä. Jälkimmäisten vähentämiselle on siten muitakin kuin yliopiston rahoitusperusteita.
Yliopistomme valmiit tutkinnot ovat viime vuosina syntyneet nopeimpien joukossa, mutta onko tämä saavutettu kohtuuttoman korkealla keskeyttäneiden osuudella? Tai tuosta piittaamatta? Yksi %-yksikkö keskeytys%:issamme tarkoittaa n. 100 opiskelijaa (toinen sarake oikealta):
Keskeytys%:n muutokset heijastavat 3-4 vuotta aiempia opintojen alkuvaiheen edistymisiä. Opintojen keskeytys%:imme on muutaman vuoden ajanjaksoa 2013-16 lukuunottamatta ollut silmiinpistävästi muuta yliopistolaitosta korkeampi. Positiivisen kehityksen aikana yliopistoväkemme osoitti yhdessä, ettei negatiivista korrelaatiota nousevien tutkintosaantojen ja opintojen nopeutumisen välillä tarvitse olla.
Näemme vertaamalla taulukon toista saraketta vasemmalta ja kolmatta oikealta, että tuotamme sisäänotto-osuuteemme verrattuna ikävän siivun yliopistolaitoksen keskeyttäneistä. Tämä on voinut olla OKM:n peruste tulossopimuksen välitarkastelussa 2022 ((**) ks. alaviite) huolestua yliopistomme koulutussuoriutumisesta:
Ruohonjuuritason yliopistoväkemme näyttää tunnistavan tämän ongelman juontuvaksi yliopistomme organisaatiosta ja johtamisesta.
(*) Lukuvuoden 2015/16 kohdalla yliopistomme kohdalla ei ole määritetty keskeytys%:ia. Syynä on ennen vuotta 2005 aloittaneen noin 1000 edistymättömän opiskelijan siirto passiivirekisteriin 2016. Useissa muissa yliopistoissa passiivirekisterit otettiin käyttöön 2010-2015.
Taulukon luvuissa ei näytä olevan mukana joukko ”suorittanut kandidaatintutkinnon ja keskeyttänyt”. Miksi olet jättänyt heidät pois laskennasta?
Taulukon prosenteissa ovat ilman mitään tutkintoa keskeyttäneet. Noista yliopistot eivät saa OKM:ltä tuloskorvausta.
Yliopistomme opinnot on tilaston loppuvuosina 2017-2019 keskimäärin keskeytetty n. 1,5% useammin kuin muualla. Tuo merkinnee 150 turhaa vuotuista keskeytystä. Rahoitusmenetys on 4,5 miljoonaa euroa vuodessa, jos yliopisto saa kandista kymppitonnin ja maisterista kaksi. Tämä on syytä muistaa, kun muutosneuvotteluiden aloituksesta tulee ilmoitus.
Eikö liikakeskeyttämisten syynä ”organisaation ja johtamisen” sijaan voi olla huonot opiskelijat ja opettajat? Tuollaisiakin arveluita olen kuullut. Miten suljet pois tuon selityksen?
Oma käsitykseni on sama kuin sinulla.
Näemme taulukossa ajallisen korrelaation. Tietenkään korrelaatio ei ole syy-seuraussuhde, mutta sen avulla voi harjoittaa mahdollisten selitysten poissuljentaa: mitä muista yliopistoista poikkeavaa meillä tapahtui tuolloin? Tuskinpa opettajien tai opiskelijoiden laatu äkkiseltään putosi.
Occamin periaatteen mukaan liian mutkikkaita selityksiä ei pidä tarjota. Yksinkertaisin on todennäköisimmin paikkansapitävin.
Aamun netti-Hesarin otsikko:”Rehtori johtaa diktaattorin ottein” – Työntekijät hermostuivat Tampereen yliopiston johtoon. Deja-vu?