Blogi siirtyy kesätauolle. Seuraava artikkeli ilmestyy tiistaina 25.8.2026. Toivotan kaikille lukijoilleni hyvää kesää!
Kampuskisa
Oulun yliopiston Kontinkankaan kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu on avattu ja sille on julkaistu kilpailuohjelma. Kilpailun verkkosivuilta löytyy kiintoisaa tietoa, mm. hankkeen kokonaislaajuus:
Kilpailuohjelmassa mainittujen kerrosalojen summa on 180 000 kerrosneliötä (yliopisto 80 000 k-m2, opiskelija asuminen 30 000 k-m2, kampushotelli 15 000 k-m2 + palvelukeskus 20 000 k-m2, muut toiminnot 35 000 k-m2). Tuossa ei ole mukana edellytettyä isoa pysäköintilaitosta. Sen jättäminen listasta ja kerrosalabudjetista on yleisöä harhaanjohtava puute, mitä mm. sanomalehti Kaleva ei uutisessaan 25.5.2026 huomannut. Palaankin asiaan jäljempänä tässä artikkelissa.
Kohti 100%:ia 45.6%:n pudotuksella?
Kilpailuohjelmasta selviää huonebudjetti. Opetustiloja listassa on 57. Muita tiloja on 59 kpl, mihin lukuun eivät sisälly tietotekniikan jne. erikoisopetustilat. Arvioin nykytilanteen pohjalta tiedekuntien (KTK, TTK) ns. omien opetusluokkien määräksi noin 15 tilaa. Yhteensä siis noin 130 tilaa.
Huoneneliöitä uudelle kampukselle on suunniteltu 73 410.Viime vuoden lopussa Oulun yliopisto oli vuokrannut Suomen yliopistokiinteistöiltä 134 857 neliötä. Pudotusta tuohon on 45.6%. (ks. alaviite (*))
Yliopistolla on Linnanmaalla ja Kontinkankaalla yhteensä noin 128 opetustilaa noin 60 muuta tilaa, joissa on kuluneena keväänä 2026 opetettu tai järjestetty tenttejä ja valintakokeita. Jätin noistakin luvuista pois erikoistilat, aulat, ravintolat, jne. Laskelmani voi olla hieman epätarkka, mutta tulkitsen n. 190 tilan liittyvän opetukseen.
Seurantani perusteella noihin tiloihin Linnanmaalla ja Kontinkankaalla oli 1.1.-31.5.2026 hieman vajaat 23 000 varausta, tunteina kaikkiaan 114 000 (’nettotunteja’ kertyi 85 500, mutta jätän viisastelun 45 minuutin tunneista; joskin tähän liittyy relevantti havainto alaviitteessä (**)). Keskimäärin jokaiseen tilaan oli siten 600h ’bruttovarauksia’. Tuolla ajanjaksolla 22 viisipäiväisen viikon aikana kello 08-16 on tunteja 22*5*8=880, joten tilojen laskennallinen käyttöaste tuolle ajalle laskettuna on ollut 68%. Tiedän kansainvälisesti 65-75% käyttöasteen olevan yliopistoissa huipputasoa. (ks. alaviite (***))
Kontinkankaalle suunnitellun kampuksen kohdalla saamme samoilla varaustunneilla 114 000h/130tilaa= 878h/tila – vain kaksi alle 880h! Tarkoittaako tämä johdon suunnittelevan 99.8%:n käyttöastetta? Ehkä 100% oli sentään katsottu epärealistiseksi.
Onko Oulun yliopiston johto tulkinnut kolmanneksen tiloista olleen vajaakäytöllä? Onko sitten päätetty kertaheitolla tavoitella täydellisyyttä? Tietenkin jos laskelmassa tilojen päivittäinen käyttö venytetään klo 18 asti, niin Kontinkankaan uuden kampuksen opetustilojen käyttöaste tippuu 79.8%:iin. Tosin sekin on hyvin korkea.
Olin ällistynyt, kuinka tämä karkea laskuharjoitukseni ensimmäisellä läpijuoksulla minnekään tähtäämättä osui suoraan häränsilmään! Uskomatonta! Voiko saamani 878h olla silkka sattuma? Onko laskelmassani virhe? Millainen?
Herääkin kysymys: mihin arkkitehtuurikilpailussa ilmoitettu opetustilamitoitus perustuu? Miksi asia on salattu yliopistoyhteisöltä? Tietääkö edes hallitus sen perusteita?
Henkilökunnan työpisteet on mitoitettu 7 neliöön. Tuo on Työterveyslaitoksen suosittelema minimi avotiloissa. Yhden hengen työhuoneen suositeltu minimi on 10 neliötä. Huonelukumäärää ei mainita, joten avokonttorikulttuuri lienee tulossa.
Pysäköintihaaste
Kilpailualue on havainnekuvassa rajattu punaisella. OYS:n henkilökunnan parkkipaikasta näytetään vain osa ja siitäkään ei ohjeistuksen perusteella tarvitse välittää. Kilpailuohjelman mukaan autopaikkoja on suunnittelualueella nykyisin 900. Todellinen tarve ei vähentyne.
Kilpailuohjelmassa ilmoitetaan autopaikkojen tarpeeksi suunnittelualueella 2150. Kilpailualueen ulkopuolella sijaitsee yliopiston Kontinkankaalla nykyisin käytössä olevat 400 autopaikkaa. Niistä todennäköisimmin joudutaan luopumaan. Tuleeko silloin yliopiston käyttöön 2150-900-400=850 paikkaa?
Toisinaan kohtaamani koiran taluttaman ’yleensä luotettavan ulkopuolisen asiantuntijan’ toukokuun lopun käsityksen mukaan yliopistolle on Kontinkankaalle tulossa kaikkiaan 900 pysäköintipaikkaa. Tuo on hieman enemmän kuin edellä päättelemäni 850, joskin approksimoitu samoista kilpailuohjelman tiedoista.
Vertailun vuoksi
Nykyisin Linnanmaalla autopaikkoja on yliopiston käytössä noin 1500 ja Kontinkankaalla 400. Helposti laskemme 1500+400-850=1050, mikä tarkoittaa yliopistoväelle yli tuhannen autopaikan pudotusta. Kontinkankaalla yliopiston paikat on pääasiassa sijoitettava kerrosalalaskelman ulkopuolelle jätettyihin pysäköintilaitoksiin, kuten kilpailuohjelma määrittää.
Rakentamiseen liittyvien lakien perusteella maanpinnan yläpuolella sijaitseva pysäköintilaitos on laskettava kerrosalaan, sillä autojen pysäköinti on rakennuksen pääasiallinen käyttötarkoitus. Tarkoitetaanko siksi kilpailuohjelmassa, että pysäköinti sijoitetaan maanpinnan alapuolelle? Ymmärrän tuon olevan kallista.
Opiskelijoillakin on autoja. Minne he pysäköivät? Onko heidän tarpeensa unohdettu?
Möhkäleratkaisu vai kallion sisälle?
Luonnollisesti ymmärrän suunnittelualueen tilarajoitteen olevan autopaikkojen vähentämisen takana. Tuhat autopaikkaa lisää ilman pysäköintilaitosta olisi maan tasolle toteutettuna vaatinut kolmanneksen suunnittelualueesta autoille.
Kontinkankaalla sijaitsevan viisikerroksisen 800 autopaikan noin 60m*80m rakennusalan Rauhaparkin kerrosala on 25 500 neliötä. Arvioin tämän perusteella vastaavan noin 2000 auton pysäköintilaitoksen kooksi 65 000 kerrosneliötä, mikä tulee hankkeen muiden osuuksien 180 000 kerrosneliön päälle! Sen rakennusala on samoilla kerroksilla ja muodolla noin 96m*135m. Oulun 2015 valmistuneen 70M€ maksaneen Kivisydämen 900 autopaikan pysäköintiluolan pinta-ala ilman ramppeja on 41 000 neliötä.
Rauhaparkki on kilpailuohjelman havainnekuvan vasemmassa yläkulmassa oleva ruskea laatikko, joka edustanee teollista wau-arkkitehtuuria. Jokaisen lienee helppo kuvitella kohdealueelle sitä 2.5x suurempi rakennus. Sellainen on mahdollinen, mutta onko se realistinen?
Vaalea rakennus etualalla on 9000 kerrosneliömetrin toimistoarkkitehtuurin Medipolis. Monistamalla se 20 kertaa ja sijoittamalla kukin kopio suunnittelualueelle saanee jokseenkin realistisen käsityksen yliopiston 180 000 kerrosneliön hankkeen koosta.
Alueelle siis suunnitellaan 245 000 kerrosneliömetrin rakennusmassaa 88 000 neliön tontille – tosin ehkä neljännes hankkeen neliöistä sijoittuu maan alle. Tätä voi verrata Linnanmaan kampuksen 160 000 neliön kerrosalaan ja 1 600 000 neliömetrin tonttiin, jolla on yhä tilaa.
Kerrosalaltaan maan pinnalle sijoittuva parkkitalo olisi jo 2000 paikkaisena suurempi kuin OYS:n 10-kerroksinen A-talo. Lisäämällä siihen yliopistoväeltä katoavat 1050 autopaikkaa saataisiin yli 100 000 neliömetrin kerrosalainen, neljä kertaa Rauhaparkkia isompi pysäköintilaitos. Olisiko tuollainen jo mainintana paljastanut laajalle yleisöllekin yliopiston johdon ajaman muuttohankkeen teorian ja käytännön kohtauttamisen ongelmat?
Deus ex machina?
On kiintoisaa nähdä, millaisia kompromisseja arkkitehtuurikilpailun osallistujat keksivät. Muidenkaan yllätysten aika ei välttämättä ole ohi.
Vuokranantajariski?
Olen aiemmin 17.12.2021 arvioinut Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksen peruskorjaussuunnitelmien pohjalta määräaikaisten vuokrasopimusten päättymishetkiä. Oletan muuttosuunnitelmien vuoksi uudet sopimukset tehdyn toistaiseksi voimassaoleviksi, jolloin sekä vuokralainen että vuokranantaja pystyvät joustavasti sanomaan ne irti. Enää on tuskin tehty 20 vuoden sopimuksia, jos viidenkään.
Oulun yliopiston onneksi SYK on ollut hyvä vuokranantaja. Jokin muu taho saattaisi irtisanoa toistaiseksi voimassaolevat vuokrasopimukset ja moninkertaistaa vuokrat.
Alaviitteet
(*) Koko Linnanmaalla on reilut 160 000 neliötä, joista noin 28 000 on OAMK:n käytössä. Kulkukäytäviä on muistaakseni n. 27 000 neliötä, joista yliopiston nykyisin käytössä olevissa tiloissa auloineen ravintolat pois lukien on arviolta noin 22 000, mikä on 16% 135 000 neliöstä. Kontinkankaalle suunnitellun kampuksen käytävien määrä aulatilan kanssa on 12 250 neliötä, mikä 73410 neliöstä on sama 16%. Sanomalehti Kalevan artikkelissa 15.10.2025 yliopiston kerrotaan haluavan pudottaa käytävien määrän puoleen. Pudotus vaikuttaisi olevan noin 45% eli samassa suhteessa kuin tilat vähenevät. Käytävien osuus kokonaisuudesta ei siten merkittävästi muutu.
(**) Arvostamani yliopiston ulkopuolinen asiantuntija totesi taannoin, että yliopisto maksaa käytävistäkin vuokraa. Mutta ”Opiskelijoiden lähisijainti aaltoilee ja he ovat vuorotellen luokissa ja käytävillä. Teoriassa neljänneksen ajasta kaikki ovat käytävillä samaan aikaan”. Tätä Oulun yliopiston johto ei vaikuta ymmärtäneen. Palo- ja pelastusturvallisuudenkin varmistaminen edellyttää riittäviä poistumisreittejä.
(***) Lukuisat yliopistot ovat analysoineet opetustilojensa käyttöä. Stanfordin yliopiston selvityksessä tilannetta tiivistää esimerkiksi sen Figure 12.
Tämä koko projekti on suuruudenhullu ja todellisuudesta irti oleva idea. On varmasti toteutettavissa, mutta tuohon tilaan tuo suunniteltu neliömäärä tulee maksamaan todella paljon. Oma veikkaus on, että tilakulut eivät tällä toteutuksella tule laskemaan nykyisestä vaan lopputulos on kalliimmat tilakulut ja yliopiston taloudellinen ahdinko.
Jos nyt Linnanmaalla on ongelma, että opetustiloja ei tahdo löytää mistään, jos pikaisesti tarvitsisi vaikkapa seuraavalle viikolle jonkin tilan käyttöön niin ihmettelen, että miten niitä jatkossa tulee olemaan. Opetus tullaan tekemään etänä kuten myös muut työt. Tuo 7m^2/henkilö mitoitus tarkoittaa avokonttoritilaa. Käytännössähän tämä menee vielä niin, että kun professorit yms. päättävässä asemassa olevat eivät voi työskennellä avokonttorissa ihan jo salassapitojuttuihin, paljon puhelimessa olemisesta yms. johtuvista syistä. Osalle on siis oltava oma huone ja jos tekee omia huoneita niin niiden koko on luokkaa 12-15 neliötä. Osa siis tulee istumaan aika tiivisti avokonttorissa. Noissa tila-arvioissahan opetustilojen osalta ei pikaisesti katsottuna ole otettu huomioon juurikaan käytäviä tai esittäjän vaatimaa tilaa salin etuosassa. Esimerkiksi 600 hengen auditorio 520 neliötä on mielestäni aika hauska. Tekoälyn mukaan tuon kokoisen auditorion kokonaismitoitus on 700-1300 neliötä riippuen tukitilojen määrästä. Ainakin oman näkemyksen mukaan nuo määritellyt tilat tulevat olemaan henkilömäärään nähden ahtaita kaikki eli käytettävyyttä ei välttämättä ole ajateltu.
Onhan tässä sellaiset numeronmurskajaiset, että ihmeteltävää riittää koko kesäksi.
Meistä useimmilla lienee maalaistaustaa. Siinä mielessä ainakin minulle ”mission impossible” avautuu vielä selkeämmin, kun todetaan, että 160 hehtaarin toiminnot plus opiskelija-asumista yritetään ahtaa vajaaseen 9 hehtaariin ja vielä puuttuu LTK:n ja BMTK:n tontti.
Virallisen normin mukaan henkilömäärän ylittäessä 120 henkilöä poistumisreittien yhteenlaskettu vähimmäisleveys lasketaan lisäämällä 1200 mm:iin 400 mm kutakin seuraavaa 60 henkilöä kohden. Luentosalien ovista lähtien yliopistorakennuksen käytävät ja portaikot on mitoitettava tuon mukaisesti. Jos rakennuksessa voi samaan aikaan olla 10000 ihmistä, niin miten se suunnitellaan normin mukaisesti?
Paljastunut rujo totuus on, että Kontinkankaalle siirtyminen on kelvoton idea. Rehtorin olisi jo aika pysäyttää hanke, lopettaa paskanjauhanta ja keskittyä yliopiston toimintaan reaalimaailmassa vaikuttaviin asioihin. Jos hän ei vieläkään osaa lukea tilannetta, niin hallituksen on tehtävä johtopäätöksensä.
Hallitus ei ole pitkään aikaan haastanut rehtoreita mistään, tokko tekevät nytkään. Epäilen että tämän katastrofin kantaisä ei ole nykyinen viranhaltia vaan edellinen suhari. Vuosien päästä voi olla mielenkiintoista kun aletaan etsimään syyllisiä. Noinkohan kaikille päättäjille iskee muistinmenetys?