Palaan vielä taannoisen Hyvää kesää – blogiartikkelin sivuamaan pysäköintiin. Kontinkankaan kampuksen arkkitehtuurikilpailun ohjelmassa yliopiston kerrosalaksi annetaan 80 000 k-m2, opiskelija-asunnoille 30 000 k-m2, kampushotellille 15 000 k-m2 ja palvelukeskukselle 20 000 k-m2 sekä muille toiminnot 35 000 k-m2. Alueelle on sijoitettava 2150 pysäköintipaikkaa nykyisten avokentällä sijaitsevien 900:n OYS:n henkilökunnan käytössä olevien sijaan. Samalla poistunevat yliopiston Kontinkankaalle suunnittelualueen ulkopuolella sijaitsevat 400 paikkaa, joten yliopistokampuksen käytössä olisi 850 autopaikkaa.
Oulun asioita seuraava satunnaisesti aamuisin tapaamani koiranulkoiluttaja kertoi kaupungilla olevan viimeksi tammikuussa 2025 päivitetyn pysäköintinormin. Voimmekin sen perusteella laskea kaupungin edellyttämien pysäköintipaikkojen määrän.
Käytän seuraavassa laskelmassa ydinkeskustan normia. Tämä luonnollisesti edellyttää Oulun kaupungin määrittelevän Kontinkankaan ydinkeskustaksi:
- yliopisto: katsottaneen toimistorakennukseksi ja autopaikat ovat pysäköintilaitoksessa, joten saamme 80 000/120 = 667 autopaikkaa (ehkä pysäköinnin hinnoittelu vaikuttaa, sillä ilman pysäköintilaitosta paikkoja pitäisi olla 80 000/100 = 800).
- opiskelija-asuminen: 30 000/330 = 91
- kampushotelli: 15 000/200 = 75
- palvelukeskus: tämä lähinnä edustanee erikoistavarakaupan toimintoja, minkä vuoksi 20 000/120 = 167
- muut toiminnot: kuten edellä 35 000/120 = 292
Yhteensä saamme hankkeelle noin 1290 autopaikkaa. Siten Oulun kaupungin ydinkeskustan pysäköintinormiinkin verrattuna yliopistokampukselle suunnitellut 850 paikkaa ovat selvä alimitoitus. Normin täyttämiseksi paikkoja pitäisi olla yli 50% enemmän.
Alimitoituksen seurauksena pysäköintipaikkaa hakevat tulvivat lähiympäristöön. Samalla jättö- ja noutoliikenne kasvattavat liikennemääriä entisestäänkin. Voiko tämä olla tarkoituksenmukaista?
Pysäköintinormin tiivistämisvyöhykkeen mitoituksilla kampusidea vaatii 2095 pysäköintipaikkaa. Lisäämällä tuohon alueen OYS:n henkilöstön nykyiset 900 avokenttäpaikkaa tarvitaan 3000 auton ja yli 100 000 kerrosneliön pysäköintilaitos. Tämä osuu yksiin edellisen artikkelini lopussa olevan johtopäätöksen kanssa. Onko järkevää yrittää sijoittaa vajaan 90 000 neliön alueelle liki 300 000 kerrosneliötä?
Pysäköinnin jättäminen myöhemmin ratkaistavaksi seikaksi on selvääkin selvempää harhaanjohtamista. Tänään Kalevassa Veikko Ervasti, Juha Markkola ja Kalervo Ukkola peräänkuuluttavat parempaa kaupunkisuunnittelua. Kontinkankaan kampushanke ei todellakaan ole sellaista vaan aivomädän oire.
Pystyn hahmottamaan tämän suunnitelman järjettömyyden selkeämmin, kun asetan sen keskeiset tiedot mittatikuksi omalle tontillemme. Suunnitelman mukaan tontille tulisi rakentaa noin kolminkertainen määrä neliöitä tonttiin verrattuna.
Asumme luhtitalossa, jonka tontti on noin 5000 neliötä ja tontilla on kaksi asuinrakennusta, yhteensä vajaat 2000 neliötä. Jos noudatettaisiin Kontinkangas-suunnitelmaa, meidän tontillamme olisi kaksi yhteensä noin 15000 neliön 16-kerroksista tornitaloa.
Tuo on hyvä vertaus. Näen ikkunastani Rautatienkadun 12-kerroksiset Asematorni 1, 2 ja 3:n. Niiden yhteenlaskettu kerrosala on 22000 neliötä. Jos yliopiston Kontinkankaan hanke toteutetaan tuollaisilla, niin siinä on 40 vastaavaa tornia.
Pitäähän Ouluun saada ikioma Manhattan!
Olen aikoinaan asunut Helsingin Merihaassa, joka on betonierämaa. Sen kerrosala on noin 200000km2 ja tontti 10 hehtaaria, joten tehokkuusluku on noin 2. Oulu asematornien tapauksessa tehokkuusluku on 3. Kontinkankaan kampuksen tapauksessa se on noin 3,7.
Oman näkemyksen mukaan julkiset hankkeet ovat nykyään enemmän tai vähemmän sellaisia, että ensin luvataan vaikka mitä ja sitten kun päästään rakentamisessa vauhtiin niin todetaan, että kustannusarvio suureni vähintään 50%. Tässä yliopiston siirrossa Kontinkankaalle ei ole ensinkään mitään järkeä ja toiseksi uskoisin, että yliopisto päätyy ko. rakennusprojektin myötä vararikkoon tai ainakin lähelle sitä tilannetta.
Yliopiston Linnanmaan kampus oheistoimintoineen on rakentunut useassa vaiheessa yli 50 vuoden aikana. Vaiheittaisuus on antanut mahdollisuuden sisäisten ja ulkoisten talousvaikutusten hallintaan, kuten myös tilojen suunnittelun ja myöhemmän korjaamisen sekä vuokrasopimusten voimassaolon vaiheistamiseen. Ison yhtenäiskampuksen toteutus sitoo yliopiston pitkäksi aikaa tiettyihin tilaratkaisuihin ja rahoitusmaisemaan, jonka näkymät ovat kampusseikkailun alkuvaiheita usvaisemmat. Hankkeeseen liittyvät riskit ovat mielestäni merkittävät eikä niitä ole (ainakaan julkisesti) arvioitu riittävästi.
Olen ymmärtänyt siirtymisen Kontinkankaalle tapahtuvan pitkän ajan kuluessa, ehkä 10 vuodessa. Tästä seuraavat hajauttamisen haitat kestävät kauan, mitä ei voine sivuuttaa riskinä. Oulun yliopiston entistä johtoa tuntevana en usko tehdyn minkäänlaista uskottavaa riskianalyysia.
Jos olisin SYK:n päättäjä, niin nyt sanoisin irti Kuivasjärven rantaan rajoittuvan puutarhan ja hakisin siihen kaavamuutoksen luksustason kerrostaloalueelle. Samalla kartoittaisin kampusrakennuksesta loft-asunnoiksi muutettavissa olevat osat ja sanoisin ne irti ennakkomarkkinoinnin jälkeen. Kahvipöytäkeskusteluissa niitä on moni pohtinutkin. Muistan Ollinkin aikoinaan maininneen selvityksestä muuttaa jokin vanhan puolen siipi opiskelija-asunnoiksi.
On helppo laskea Oulun yliopiston suunnitelmien olevan SYK:n muille yliopistoille niin vahingolliset, että niillä voi olla intressi Vaasan yliopiston tavoin lunastaa omat tilansa. Vaasassa kaupunki tuli perustetun kiinteistöyhtiön osakkaaksi, mutta olisiko velkaisella Oulun kaupungilla tuohon halua? Miltähän näyttäisi, jos Oulun yliopisto olisi SYK:n ainut yliopisto-osakas ja toisena omistajana olisi Senaatti-kiinteistöt?
Yliopistorakennuksen osan muuttaminen opiskelija-asumiseen oli tarkastelussa 2010-luvun alkupuolella, mahdollisesti jo aiemminkin. Samoihin aikoihin myös teknologiakylässä oli vapaita tiloja. Sittemmin PSOAS toteutti Tutkijantie 2:een opiskelija-asuntoja.
Sen verran paljon yliopistolla sisäilmaongelmista kärsineenä voin sanoa, että sitä terveysmiinaa ei pidä tehdä kenellekään, että tehdä Linnanmaan nykyisiin tiloihin asuntoja. Mielestäni ainoa oikea ja järkevä vaihtoehto on alkaa uudistamaan Linnanmaan rakennuskantaa. Aina jokin osa sileäksi ja uutta tilalle. Olipa suojeltu tai ei, mutta homeista roskaa ei kannata säilyttää.