Yliopistomme hallituksen jäsenille on esitelty 26.8.2020 hallituksen kokouksen ulkopuolella Linnanmaan tilojen kuntoa ja peruskorjausten aikataulutusta. Kyseisen analyysin on laatinut Rakennuttajatoimisto Promen oy, joka on useiden vuosien ajan toiminut Linnanmaan kampuksella. Se vastaa nyt mm. Nokian Linnanmaan rakennushankkeesta.
Olen eilen 16.12.2021 käsitellyt blogiartikkelissani ao. asiakirjan keskeisiä seikkoja. Linnanmaan peruskorjausten aikataulutus on tiivistettynä seuraava:

Yllä oleva taulukko sisältää OAMK:n 27 000 neliön kuntoluokan 5 tilat, jotka ovat peruskorjauksessa 40-50 vuoden sisään.
Kaikkia tiloja yliopiston ei tarvitse vuokrata ja 2040-luvulla SYK voi harkita nykyisen kuntoluokka 3:n rakennusten purkamistakin. Suurin osa tähän mennessä peruskorjaamattomasta tilasta on ns. väylätiloja, joiden remonttikulut ovat tähänastisia operaatioita maltillisemmat. Nämä kuntoluokan 1 alueet näkyvät selvästi raportin kartassa.

Promenin raportti on kokonaisuudessaan luettavissa tästä:
Muun sisällön ohella kiinnostava on sivun 7 taulukko ”Hankkeiden toteutuneet kustannukset 2015-2020”. Sen kautta pääsee aiempaa arviotani osin paremmin tarkastelemaan Linnanmaan vuokrasopimusten päättymisvuosia 2030-luvulle. Seuraava 100 000 neliöön summautuva approksimaationi on hieman karkea:
Päättyminen | Neliöt |
2021 | 28 000 |
2025 | 33 000 |
2032-33 | 14 000 |
2038-39 | 25 000 |
Yliopistomme voisi hyvin pohtia tilastrategiaansa tätä vasten. On vaikea uskoa, että hallitus ja johto olisivat tietämättömiä vuokrasopimusten päättymishetkistä.
On aivan selvää, että Oulun yliopistolla on ollut vaihtoehtoja pelkästään Linnanmaallakin. Tampereen yliopiston esittämät ainakin puolenkymmentä tilaratkaisua yksityiskohtaisesti vuokra- ja yhteisövaikutuksineen analysoituina ovat hyvä vertailukohta.
Oulussa yliopiston johto näyttää ensin päättäneen siirtää koko kampuksen Raksilaan ja hakenut sitten perusteluita. Niitä ovat olleet ainakin keskustan elävöitys, hiilineutraalius, opiskelijavetovoima, vuokrakustannukset, norssin alakoulun ja lukion tilat ja ties mitä aina kuulijasta riippuen.
Nyt kun koko kampus ei mahdukaan Raksilaan, rehtori väittää ettei tarkoitus ollutkaan muu kuin hajauttaa toimintaa. Päätöksentekoon vaikuttavista dokumenteista ainakin yksi paljastui yliopistoyhteisöltä salatuksi ala-arvoisella kokoustaktikoinnilla. Montako muuta on kätketty? Epäilen, että nyt paljastunut tapaus ei ole ainoa.
Yliopistolaisten näennäisosallistamisen menettelyt ovat olleet suoraan diktatuurimaiden käsikirjoista.
Rehtorilla ei ole luottamustani. Toivottavasti nykyisen hallituksen jäsenten eriävistä mielipiteistä löytyy seuraavalle hallitukselle riittävät perusteet irtisanomiselle.