Minulla ei ole harhakäsitystä, että Suomen yliopistokiinteistöt olisi ns. hyväntekeväisyysorganisaatio. Sen esittämät seikat olisi kuitenkin otettava yhtä vakavasti kuin rakennushankkeiden toteutusta havittelevien tahojen.
Tästä näkökulmasta on erikoista, että yliopiston hallituksen pöytäkirjoista näyttää puuttuvan sangen kiinnostava dokumentti: Linnanmaan hyvin tuntevan Rakennuttajatoimisto Promen oy:n raportti. Puute on periaatteessa ymmärrettävä, sillä ao. asiakirja on käsitelty hallituksen kokouksen 26.8.2020 ulkopuolella samana päivänä.
Nimittäin Oulun yliopiston hallituksen kokouspäivänä 26.8.2020 SYK:n toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja olivat kuultavina. Ymmärtääkseni heidän kuulemisensa hetkellä yliopiston hallitus ei ollut virallisessa kokouksessa. En tiedä, ymmärsivätkö kuultavat juuri tuolla hetkellä kyseistä nyanssia, mutta hallituksen jäsenten vastuuta menettely ei vähennä.
Hallituksen jäsenillä ja muulla yliopiston johdolla on myös kuulemisen jälkeen ollut kyseinen raportti käytössään, mikäli yliopiston hallintojohtaja on sen heille jakanut SYK:n pyyntöä noudattaen. Sitä ei kuitenkaan ole sijoitettu yliopiston Raksilan kampussuunnitelman esittelymateriaalien joukkoon, jolloin se olisi ollut yliopistoyhteisön nähtävänä. Miksi?
Promen hoitaa mm. Nokian Linnanmaan rakennushanketta. Yliopiston Linnanmaan kampuksen peruskorjausasioita Promen on tietääkseni hoitanut ainakin seitsemän vuotta. Henkilökohtaista yhteyttä minulla ei ko. yritykseen ole.
Promenin selonteko ei ole salainen, mutta en tiennyt sen olemassaolosta. Se saapui kotiosoitteeseeni Helsingistä kirjeessä muistitikulla perjantaina 10.12.2021. Lähettäjästä ei minulla ole tietoa. Tiedustellessani asiaa SYK:lta raporttia ei ilmoitettu luottamukselliseksi, joten lainaan sen keskeisiä sisältöjä tähän.
Kyseisessä raportissa käsitellään Linnanmaan kampuksen kuntoa ja remontointiaikataulutusta, sekä verrataan tietoja yliopiston käyttämien konsulttien vastaaviin. Keskeinen seikka on seuraava:
Erityisen kiintoisaa on nähdä raportissa esitetyt vuokravaikutteisten peruskorjauskustannusten neliöhinnat, jotka sisältävät myös kaikkein kalleimmat tehdyt remontit:
Kalleimmat remontit on jo tehty. Jäljellä on mm. väylätiloja, joiden peruskorjaukset ovat tähänastisia edullisempia:
Seuraavasta koko Linnanmaan kampusta koskevasta taulukosta nähdään, että vuoteen 2040 mennessä peruskorjaukseen tulee hieman yli 22 000 neliötä.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että Oulun yliopiston tilakustannukset eivät Linnanmaalla välttämättä kehity esitettyjen propagandististen ennusteiden mukaisesti. Tilajärjestelyiden suunnittelulle on nimittäin runsaasti aikaa.
Seuraavien 40 vuoden aikana Linnanmaan peruskorjausten kumulatiivisiksi kustannuksiksi on Promenin yliopistoyhteisöltä näkemättä jääneessä raportissa on arvioitu 131-187 M€. Tätä ei tarvitse pelätä, sillä vaikutus tilakustannuksiin riippuu tilankäytöstä.
Jo vuosina 2021-2025 Linnanmaan kampukselta loppuvat liki 60 000 neliön vuokrasopimukset antaisivat mahdollisuuden hyvin harkittuun, toimintoja ja yhteisöä vahigoittamattomaan tiivistämiseen. Noin vuonna 2031-2032 loppuvat 13 000 neliön sopimukset. Aggressiivisesti noin toimien Linnanmaalle jäisi yliopiston käyttöön suunnilleen 30 000 neliötä, vähentyen nollaan vuoteen 2040 mennessä.
Tilajärjestelyjä olisi siis mahdollista tehdä nopeammin kuin Raksilan rakennuksen valmistuessa 2028. Yliopiston hallitus ja johto ovat tämän tienneet. Palaan asiaan myöhemmässä blogiartikkelissa.
Akateemisesti kiintoisaa olisi tietenkin ennustaa, kuinka ison osuuden tilakustannukset 2060 syövät yliopiston budjetista. Tällä hetkellä Oulun yliopiston tilakustannukset ovat jo alle yliopistolaitoksen keskitason. Samanaikaisesti monen muun yliopiston toimitiloissa on alkamassa raskas peruskorjaussykli, mikä on heijastunut tilavähennysten suunnittelun uutisointeina mm. Tampereelta.
Linnanmaata ei ole rakennettu ikuisiksi ajoiksi, vaikka se onkin muuntojoustava. Tämän Promenin raportti tunnistaa:
Tiivistettynä: Oulun yliopisto on Raksilan rakennushankkeessa lähtemässä uhkayritykseen. Tiedekuntien tutkimuksen ja koulutuksen tarpeita ei ole kunnollisesti selvitetty. Yliopiston yhteisöllisyyttä vahingoitetaan. Miksi? Miksi yliopistomme johto ei panosta koulutuksen ja tutkimuksen tuloksellisuuteen?
Julkaisen Promenin raportin kokonaisuudessaan huomenna 17.12.2021.
Odotan kiinnostuksella yliopiston hallituksen kokouksen 16.12.2020 pöytäkirjaa ja tulen pyytämään sen liitteet.
Tätä lukiessa meinasi aamukahvi mennä väärään kurkkuun ja en löydä painokelpoisia sanoja, joilla kuvata yliopistomme johdon ja hallituksen menettelyä. Jos tuollainen on laillista, niin ainakaan luottamuksen arvoista se ei ole.
Näin jälkikäteen katsottuna olen ihan tyytyväinen siihen etten jäänyt tekemään väitöskirjaa Oulun yliopistolla, vaan lähdin suosiolla yksityiselle puolelle. Kuten Oulun yliopistossa, minulla ei ole lainkaan valtaa vaikuttaa yrityksen johtajiin, mutta ainakin täällä maksetaan hyvin.
Eli varjokokouksen dokumenteista löytyi savuava ase? Oulun yliopiston hallitus on siis ollut tietoinen siitä, että yliopiston johto levittää asiasta väärää ja yksipuolista tietoa omalle yhteisölleen ja ulkopuolisille sekä jättää tietoisesti huomiotta kyseisen dokumentin?
Tällaisen toiminnan motivaatiota voi vain kysellä. Hallintokorruptio epäilyksestä (huomioiden koko keskustakampus kokonaisuus) tulisi kääntyä kolleegion puoleen erityistilintarkastuksen määräämiseksi. Samalla voisi selvitää hallituksen ja yliopiston johdon mahdolliset sidonnaisuudet, sillä kuten jo moneen otteeseen on tullut todettua:
”20 §
Julkisoikeudellisen yliopiston johdon huolellisuusvelvoite
Julkisoikeudellisen yliopiston hallituksen ja rehtorin on huolellisesti toimien edistettävä yliopiston etua.
21 §
Julkisoikeudellisen yliopiston hallituksen jäsenen ja rehtorin vastuu
Julkisoikeudellisen yliopiston hallituksen jäsenen ja rehtorin on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään tätä lakia tai muita säännöksiä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yliopistolle. Korvausvastuun jakautumisesta säädetään vahingonkorvauslain (412/1974) 6 luvussa.
22 §
Julkisoikeudellisen yliopiston yliopistokollegio
6) vahvistaa yliopiston tilinpäätös ja toimintakertomus sekä päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja rehtorille;
7) päättää vahingonkorvauskanteen nostamisesta hallituksen jäsentä, rehtoria ja tilintarkastajaa vastaan;
8) päättää hallituksen jäsenen vapauttamisesta tehtävästään 65 §:n 3 momentin mukaisesti.”
Asiasta voisi keskustella myös IIA Suomi (The Institute of Internal Auditors Finland) kanssa (https://theiia.fi/magazines/marraskuu-1-2021-ei-korruptiolle/):
” Korruptio voi ilmetä kaksoisrooleina ja eturistiriitoina, lahjontana tai kestitsemisenä, kartelleina, myös lainvastaisena tai epäeettisenä päätösten valmisteluna sisältäen tosiasioiden ja riskien pimittämisen päätöksentekijältä.
Huomionarvoista on, että korruptio liittyy usein kehittymättömään keskustelukulttuuriin, itse ilmiön kieltämiseen ja vähättelyyn, puuttumattomuuteen sekä korruptioon syyllistyneiden peittelyyn ja suojeluun. Organisaatioissa on tärkeää tunnistaa, piileekö korruption ilmiantaneelle riskiä vastatoimista. ”
Kiitän kiintoisan juridisen näkökulman valaisemisesta.
Kaleva uutisoi tänään ”Oulun yliopiston hallitus on hyväksynyt Raksilaan rakennettavan keskustakampuksen hankesuunnitelman torstaina kokouksessaan. Päätös ei ollut yksimielinen, vaan syntyi äänin 7–5”.
Jos vastaanäänestänyt jättää eriävän mielipiteen, vapautuuko hän samalla vastuusta tuon pöytäkirjoista puuttuneen dokumentin osalta?
Vastustavan ja eriävän mielipiteen jättäneet ovat vapauttaneet itsensä vastuusta tehdyn myönteisen päätöksen suhteen.
Ne jotka kannattivat hankesuunnitelman hyväksymistä saattavat viettää monia tuskaisia aamuyön tunteja tulevaisuudessa?
Koska rehtori sai laajat valtuudet osana tämän päivän päätöstä, saattaa hän tehdä miljoonien vahingot ennen kuin mahdolliset vahingonkorvaukset lankeavat.
Nehän menevät lauetessaan maksuun 7 + 1 (hallitus + rehtori) kesken.
Hallituksen jäsenen tehtävään liittyvät vastuut ja riskit ovat valitettavasti kovin huonosti tunnettuja asioita.
Tuloksen 7-5 äänestäneet ovat:
ULKOPUOLISET: Sakari Kallo; Liisa Jaakonsaari; Juhani Damski; Anni Huhtala; Anna Rotkirch; Kalervo Väänänen
PROFESSORIT: Marko Huttula; Petri Lehenkari
MUU HENKILÖKUNTA: Kimmo Kontio; Jukka Hiltunen
OPISKELIJAT: Joni Ollikainen, kauppatieteiden ylioppilas; Timo Veijola, tekniikan ylioppilas
Kukahan äänesti ja miten? Olettaisin, että pääjakolinja meni linjalla ulkopuoliset vs. ”sisäpuoliset”. Toinen vaihtoehto on, että yksi ääni puolesta tuli muulta henkilökunnalta ja yksi opiskelijoilta sekä vastaan äänet tulivat muilta sisäpuolisilta ja yhdeltä ulkopuoliselta. Miltä arvaus kuulostaa?
Esitän hieman toisenlaisen arvauksen: Opiskelijajäsenet ovat avoimesti kannattaneet Raksilaa. Samoin hallintovaaleissa ehdokkaina olleet (mutta hallituksesta tippuneet) henkilöstön edustajat Huttula ja Hiltunen. Sisäisistä jäsenistä pöytäämistä lienee näin ollen kannattaneet Kontio ja Lehenkari.
Ulkopuolisista jäsenistä Raksilaa ovat julkisesti rummuttaneet puh.johtajat eli Kallo ja Jaakonsaari. Pöytäämisen puolella ollut kolme jäsentä seuraavista neljästä: Damski, Huhtala, Rotkirch ja Väänänen.
Arvauksesi vaikuttaa paremmalta kuin omani. Jos äänestystulos on esittämäsi, niin voinen toivottaa alma materilleni kiinalaisen sananlaskun tavoin mielenkiintoisia aikoja.
Oma arvaus: opiskelijat ovat muuttaneet mieltänsä kyselyiden ja vastuukysymysten johdosta. Heidän lisäksi hanketta vastaan ovat olleet Hiltunen, Kontio ja prof. Lehenkari joista 2 viimeistä ovat esittäneet kriittisiä kommentteja hallituksessa aiemminkin.
Eiköhän eriävät mielipiteet pian nähdä. Kollegiolle toivon voimia yliopistoyhteisön edun valvontaan.
Olli: ”Jos vastaanäänestänyt jättää eriävän mielipiteen, vapautuuko hän samalla vastuusta tuon pöytäkirjoista puuttuneen dokumentin osalta?”
Asia on juuri niin kuin ”Onnellinen ex-yliopistolainen” jo totesikin, vastuuvapaus tulee päätöksestä.
Ja edelleen liittyen tuohon dokumenttiin se on osa päätöksenteon materiaalia ja toimitettu hallitukselle eli pääsääntöisesti julkinen. Lisäksi kertomuksesta päätellen kyseessä ei ole ollut mikä tahansa satunnainen kohtaaminen Oulun yliopiston hallituksen ja SYK:n tj:n ja hallituksen pj:n välillä missä on kuulumisia vaihdettu. Vaan kyseessä on ollut järjestetty tapaaminen suoraan osana yliopiston strategista päätöksentekoa ja siihen liittyvää tiedonvaihtoa eli tässä mielessä hallituksen kokouksen jatke. Materiaalin tulisi olla ollut mukana liitemateriaalina, kuten ”Professori Äimänkäki” totesi.
On vaikea nähdä tuota tilannetta muutoin kuin tavoitehakuisena yrityksenä kiertää Julkisuus- ja Hallintolakia niin, että kaikki päätöksenteon aineisto ei olisi julkisesti tiedossa/saatavilla. Toiminta missä osa kokouksien asioista käsitellään niiden ulkopuolella ja aineisto pidetään salassa, ei ole yllä mainittujen lakien mukaista. Onko tällaisesta kikkailusta tullut yliopiston hallintojohtajan päätehtävä, hänen tehtävänsä olisi huolehtia siitä että lakia noudatetaan?
Mitä tuohon asiakirjaan ja sen sisältöön tulee laajemmin, pyysikö SYK yliopiston hallitusta/rehtoria käsittelemään asian virallisesti? Tuliko SYK:n asia hallituksessa käsiteltyä asianmukaisesti, sillä ymmärtääkseni SYK pyrki oikaisemaan WSJ:n ja A-insinöörien virheellisiä arvioita liittyen tulevaan julkiseen päätöksentekoon? Koska SYK:n laskelmat olivat hallituksen tiedossa voidaan myös kysyä miksi hallitus ei ole reagoinut rehtorin ja johdon virheelliseen viestintään, mikä voi tuottaa/on tuottanut maine- ja imagohaittaa yliopistolle (esim. https://www.kaleva.fi/oulun-yliopiston-johto-seisoo-tiukasti-kampuslaske/2831013 https://www.kaleva.fi/vuokrien-nousu-sai-oulun-yliopiston-kaantamaan-kat/3686216)?
Näihin asioihin liittyy myös mahdollisia vastuukysymyksiä, mistä mainittu päätös ei luonnollisesti vapauta. Ehkä hallitus on näistä keskustellut, mutta olen kirjoituksista ymmärtänyt, että vain rehtori voisi esitellä hallitukselle asioita, mikä on saattanut toimia esteenä niiden käsittelyssä. Tämä on oma juttunsa, mutta siihen liittyen kannattaa tutustua esim. Aalto-yliopiston esittelymenettelyohjeisiin ja erityisesti esittelijän velvollisuuksiin https://www.aalto.fi/fi/aalto-yliopisto/julkishallinnon-esittelymenettelyohjeet.
Kollegio huomio!
Äkkipäätä vaikuttaa siltä, että vastuuvapauden myöntäminen ei ehkä olekaan kollegiossa enää pelkkä läpihuutojuttu. Tämä kun näyttää todella pahalta. Kyse on selvästi ennalta suunnitellusta teosta.
Olen ollut parin julkisen organisaation hallituksen jäsenenä seminaareissa, jotka eivät ole olleet varsinaisia kokouksia. Seminaaridokumentit ovat sittemmin olleet myöhemmän kokouksen julkisina liiteasiakirjoina.
Jos tämä olisi tapahtunut jossakin muussa yliopistossa, niin eiköhän rehtorin kausi olisi ollut tässä. Ilveily on paras näyteltynä, todellisuuteen vietynä sellainen on tragedia.
Molemmat opiskelijajäsenet äänestivät kuulemma Raksilan kampuksen puolesta, mikä on erikoista, sillä mm. ylioppilaskunta on vastustanut kolmen kampuksen mallia. Eikö opiskelijäsenten kuuluisi edustaa opiskelijoita, eikä äänestää omien mielipiteidensä mukaan.
Hallopedejä eli hallinnon opiskelijaedustajia ei sinänsä sido mikään ehdoton vaatimus edustaa opiskelijoita, vaan he ovat täysin vapaita edustamaan omaa mielipidettään (tai mitä ikinä haluavatkaan), samalla tavalla kuin kollegioon valittavat muutkin jäsenet. Tilille heitä ei voi tietyn asian ajamisesta saada, elleivät he ole toimineet lain tai sääntöjen vastaisesti.
Eri asia on tietysti se, onko jotakuinkin kauttaaltaan koko yliopistoyhteisön enemmistön vastustaman hankkeen tukeminen hyvän maun mukaista, saati järkevää. Koen, että keskustakampuksen puolustaminen kaiken esitetyn asiallisen kritiikin ym. jälkeen on osoitus joko A) kykenemättömyydestä asettua tavallisen yliopistolaisen saappaisiin tilanteessa ymmärtääkseen esitettyä kritiikkiä, B) sinisilmäisestä, ehdottomasta luottamuksesta auktoriteettiasemasta esitettyihin toteamuksiin , C) harvinaisen itsepintaisesta takertumisesta kertaalleen muodostettuun omaan mielipiteeseen ja näkemykseen, ymmärsi kritiikkiä tai ei. Toki on myös ikävämpiä vaihtoehtoja, mutten halua mennä niihin – raskaampia syytöksiä ei pidä esittää ilman kunnon perusteita niille. Yksikään näistä ei ole kovin toivottu ominaisuus ihmiselle, joka hakeutuu päättävään asemaan. Ei etenkään, kun pelinappuloita laudalla siirreltäessä on panoksena koulutuksen ja tutkimuksen toimivuus yliopistossa.