Yliopisto on julkisuuslaissa tarkoitettu viranomainen, jonka asiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia. Asiakirjat puolestaan ovat eri muodoissa viranomaisilla olevaa tietoa.
Jokaisella on oikeus saada tietoa yliopiston julkisista asiakirjoista. Jokainen opettaja tietää opetusmateriaaliensa ja opetustilaisuuksiensa olevan julkisia. Opiskelijoiden tenttivastaukset ovat nekin julkisia asiakirjoja. Samoin ovat julkisia arvosanat ja opintosuoritusrekisterin otteet. Toki tiedon käytöllä voi olla rajoitteita. Itseään koskevista asioista jokaisella on laaja oikeus saada tietoa.
Jotkin asiakirjat voivat sisältää myös salassa pidettäviä tietoja. Niiden osalta salassapitoperusteet on määritelty julkisuuslain monikohtaisessa 24 §:ssä. Oulun yliopiston johto käyttää varsin ahkerasti salausperusteena sen kohtaa 17:
Uskallan epäillä kyseisen kohdan perusteella monesti piilotetun osatotuuksia, virheelliseksi tai harhaanjohtavaksi tiedettyä tietoa, jota on käytetty vaikuttamaan ulkopuolisiin päättäjiin. Epäilemättä Oulun yliopiston johto olisi salannut suurimman osan tässä blogissa julkaistuista Vipunen -palvelusta saadusta tiedosta. Yliopistot kun kilpailevat samassa rahoituksen nollasummapelissä.
Oulun yliopistoa koskevaa sensuroimatonta tietoa onkin monesti haettava sen ulkopuolelta. Kiintoisat tulosneuvottelumateriaalit oli toimitettu opetus- ja kulttuuriministeriölle (OKM) ja olivat siksi saatavilla. Edellisen blogiartikkelini lopussa oleva rehtorin äkkikäännöksen vuoksi erityisen kiintoisa Linnanmaan kaavarunkolausunto vuodelta 2019 löytyi Oulun kaupungilta.
Pyysin Oulun yliopiston kirjaamosta hallituksen kokouksessa 31.3.2026 esitetyn koulutusvararehtorin katsauksen. Sain sen vasta kahden viikon ja yhden päivän viiveellä, koska esitys oli ’käsittelyssä’.
Rankassa ’käsittelyssä’ tehdystä salauksesta huolimatta pystyn päättelemään, ettei Oulun yliopiston koulutuksen tuloksellisuuden vakavaa saanto-ongelmaa esitetty hallitukselle. Oliko tuo tarkoituksellista? Nimittäin tuolloin olisi pitänyt esittää myös korjausmenettelyistä vaihtoehdot hallituksen puntaroitavaksi ja päätettäväksi. Sellaisten puuttuminen näkyy harjoitetun sensuurinkin läpi. Tietysti yliopistoyhteisössä toimenpiteet tiedettäisiin.
Opinnot käynnistyvät Oulussa poikkeuksellisen hitaasti, mistä on seurannut muita suomenkielisiä yliopistoja suurempi keskeyttäjien osuus. Voiko tätä selittää muu kuin yliopiston johdon keskittyminen vääriin asioihin? Alla oleva vertailu on osa jo aiemmin julkaisemaani tarkastelua. Oulun yliopiston luvut ja sijoitus tyrmistyttävät.
Yliopiston ja erityisesti opiskelijoiden etua ajava hallitus voisi vaatia tilanteen juurisyistä riippumattoman ulkopuolisen tahon kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset analyysit. Yllä olevien lukujen takana kun ei ole tilastovirhe vaan 2010-luvun puolivälin jälkeen alkanut alamäki.
Koska edellisen taulukon data on julkisista OKM:n lähteistä, mitään salaista siinä ei ole. Tosin se saattaa Oulun yliopiston johdolle olla ikävä muistutus todellisuudesta. Julkisuuslain pitkästä 24 §:stä ei kuitenkaan löydy tällaista kiusallisuutta salausperusteeksi.
Tiedän keskusteluista eräiden muiden yliopistojen kollegojen kanssa niissä tehtävän kilpailija-analyysia samojen julkisten tietojen pohjalta. Oulun yliopiston kehitys on siten tunnettu, eikä liene salattavissa kuin omalta hallitukselta. Jyväskylän yliopisto tarjoaa kaikkia koskevia korkeakoulutuksen vuosiraporttejakin.
Oulun yliopisto on vaarallisella tiellä. Ongelmat eivät korjaudu hallusinoinnilla. Ne eivät myöskään piilottelulla katoa todellisuudesta. Yliopistoyhteisöllä ja yliopiston hallituksella on oikeus merkitykselliseen ja oikeaan tietoon.
Maaliskuussa 2026 kriittiselle ajattelulle omistetun tilaisuuden avauspuheenvuorossa Oulun yliopiston koulutusvararehtori on lausunut ”kriittisen ajattelun merkitystä ei voi liikaa korostaa nykyhetken maailmassa”. Onkohan hän myös alla olevien salausten tekijä, jolloin ne korostavat hänen käsitystään kriittisestä ajattelusta? Valitettavasti emme salausten vuoksi pysty objektiivisesti arvioimaan, onko hallitukselle annettu yliopiston lakisääteisestä koulutustehtävästä merkityksellistä ja oikeaa tietoa. Muu olisi harhaanjohtamista.
Kirjaamosta saamani dokumentti on tässä:
Koulutuksen tilannekatsauksen merkittävien osien salaamisessa vedotaan siihen, että ne olisivat liikesalaisuuksia.
Asiasta säädetään liikesalaisuuslaissa, jonka 2 §:ään sisältyvät seuraavat määritelmät:
”2 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1)liikesalaisuudella tietoa:
a)joka ei ole kokonaisuutena tai osiensa täsmällisenä kokoonpanona ja yhdistelmänä tällaisia tietoja tavanomaisesti käsitteleville henkilöille yleisesti tunnettua tai helposti selville saatavissa;
b)jolla a alakohdassa tarkoitetun ominaisuuden vuoksi on taloudellista arvoa elinkeinotoiminnassa; ja
c)jonka laillinen haltija on ryhtynyt kohtuullisiin toimenpiteisiin sen suojaamiseksi;”
———-
Tästä on helposti nähtävissä, ettei yliopistokoulutus ole toimintana liikesalaisuuksia sisältävää, koska yliopistokoulukseen liittyvä tieto on yleisesti tunnettua ja helposti selville saatavissa. Lisäksi yliopistokoulutus ei ole elinkeinotoimintaa eikä sen järjestäjä ryhdy kohtuulllisiin toimiin sen suojaamiseksi.
Kuinka iso osa yli neljän miljoonan euron summasta kuluu koulutusvararehtorin oman organisaation hyväksi? Mitä tulosta toimista saadaan?
Noste-ohjelma kehittää kivana suunnittelupuuhasteluna koulutustarjontaa eikä niiden resursseja.