Torstaina 16.12.2021 Oulun yliopiston hallitus hyväksyi äänin 7-5 Raksilaan suunnitellun rakennuksen konsulttien laatiman hankesuunnitelman. Hallituksen enemmistön näkökulmasta koko hanke näyttää siten olevan pelkkä rakennushanke.
Valitettavasti olennaisin puuttuu: mitkä ovat hankkeen vaikutukset yliopistoyhteisöömme? Niitä ei johtomme näytä pohtineen, toisin kuin yhteisömme jäsenet.
Miksi yliopistoyhteisö halutaan hajottaa? Miksi tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta (TSTK) halutaan siirtää pois Linnanmaalta? Miksi julkisesti väläytetyissä kustannusetuväittämissä ei esimerkiksi pohdita edes ao. tiedekunnan mahdollisen Radiopuistoon sijoittumisen vaikutusta tilakustannuksiin? Nehän voivat olla hyvinkin suuret. Oulun ICT-klusterille aiheutetaan vahinkoa. Miksi?
Tässä mielessä kiintoisaa on Kauppakamarilehden 1/2017 artikkelin Oulun ammattikorkeakoulun (OAMK) muuttoa käsittelevä sisältö (ks. sivut 28-29). Artikkelin ns. kissankokoinen otsikointi on seuraava:
Tuolloin vielä nähtiin yhteisöllisyyden tukemisen edut. Huomionarvoista on, että Oulun yliopiston rehtorikin ne näki. Nimittäin hän kertoi Linnanmaan yhteisöllisyysannista seuraavaa:
Nyt suunniteltua Linnanmaan yliopistoyhteisön hajottamista vasten vuonna 2017 rehtorimme arvioi toimipisteiden etäisyydenkin merkityksen olennaisesti toisin:
Tällainen uutisointi ei voi olla yhden median väärinkäsiytys, sillä esimerkiksi 3.1.2017 YLE uutisoi OAMK:n muutosta, mainiten mm. Lappeenrannassa suunnitellun korkeakoulukonsortion:
Mutta tulosraportoinnissaan 2018 Oulun yliopisto ilmoitti opetus- ja kulttuuriministeriölle seuraavaa:
Nyt Oulun yliopisto omistaa OAMK:n osake-enemmistön, joten konserni on täälläkin todellisuutta. Samalla aiempikin yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa näyttää viimeaikaisistakin virallisista sitovista lupauksista huolimatta valitettavasti kuihtuneen pelkäksi tilakustannusten jakamiseksi.
On kovin ikävää, että yhteisöllinen johtaminen vaatii kovin toisenlaista osaamista kuin rakennushankkeiden suunnittelu konsulttivoimin. Tuota jälkimmäistä voi ostaa ja kehittää rahalla.
Kauppalehti uutisoi 17.12.2021 otsikolla:
Odotankin nyt Kauppakamarilehden palaavan 1/2017 nostamaansa aiheeseen retrospektiivisella syväluotaavalla reportaasilla.
Mikä estää uutta yliopiston hallitusta ottamaan Raksila päätöksen uudelleen käsittelyyn, varsinkin jos hankeselvityksestä puuttuu oleellista tietoa, jolla on merkitystä nyt tehtyyn päätökseen.
Ymmärtääkseni hallituksen voimasuhteissa on tapahtunut muutos, jolloin voitaisiin tehdä päätös lopettaa koko Raksilan kampus suunnittelu lyhyeen ja säästyisi nekin rahat tutkimuksen ja opetuksen kehittämiseen. Eikä kaupunginvaltuuston tms. elimen tarvitse politikoida asiansuhteen.
Hallitus aloitti ”Raksilasopan” hämmennyksen ja hallitus voi myös lopettaa sen, sillä hallitus on yliopistolain mukaan korkein päättävä elin, ei siis rehtori.
Yhdyn edellisen kommenttiin,todella samaa mieltä olen asiasta,kyllä rehtorilta on suhteellisuuden taju kadonnut,Linnanmaata kehitettävä ja korjauksia tehtävä jos korjattavaa on.Raksilan alueen pitäisi pysyä aiemmissa kaavasuunnitelmissaan,ei sinne yliopistoa mahdu,eikä tarvita.
Kuinkahan paljon tässä sotkussa on kyse rehtorin omasta edusta kun tuntuu siltä ettei tässä ainakaan yliopiston parasta haeta? Ketkä tästä hyötyvät? En tunne yliopistolta ketään joka pitäisi tätä hyvänä ideana.