Suomen yliopistokiinteistöt (SYK) aloitti varsinaisen toimintansa vuoden 2010 alussa. Sitä ennen marraskuussa 2009 Suomen hallitus päätti siirtää Senaatti-kiinteistöjen yliopistojen käytössä olleet tilat yliopistokiinteistöyhtiöille. SYK:n lisäksi perustettiin kaksi yhtiötä pääkaupunkiseudulle. Kaikissa Senaatti-kiinteistöt jäi kolmanneksen osuudella mukaan.
Muutosta pohjusti opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistio vuoden 2008 lopussa. Nyt käyttämäni vuoden 2007 data on osin koostettu tuosta raportista. Lisäksi olen datan lähteenä käyttänyt dokumenttia Korkeakoulut 2007 (opetusministeriön julkaisuja 2008:30).
Tarkastelen seuraavassa, miten muutos näkyy yliopistojen toimitilojen neliömäärissä sekä kustannuksissa. Dataa tarkastellessa on huomattava rahoitusmallin ja rahoitusinstrumenttien muuttuneen vuoden 2007 jälkeen merkittävästi, joten vertailua tulisi harjoittaa toisiaan alarakenteiltaan karkeasti vastaavien yliopistojen välillä. Kaikki tilatiedot, vuokra- ja tilakustannukset ovat yliopistokohtaisia eikä niitä ole jyvitetty SYK:n ja muiden vuokranantajien välillä.
Yliopistojen toimitilat ovat vähentyneet merkittävästi. Ainut kasvattaja on Hanken. Kiinnostavasti SYK:n osakasyliopistojen ja muiden yliopistojen toimitilat ovat muuttuneet lähelle samassa suhteessa. Yliopistojen välillä on kuitenkin isoja eroja.
Vuonna 2007 yliopistoille myönnettiin rahoitus toimintamenoihin enimmäkseen tavoitteiden perusteella. Myöhemmin valtion tuki muuttui tutkinto- ja tutkimustulospohjaiseksi OKM-rahoitukseksi. Tuon jälkeen SYK:n ulkopuoliset yliopistot ovat onnistuneet rahoituskisassa paremmin.
SYK:n osakkaista vain Lapin yliopiston rahoitus oli vuoteen 2024 tultaessa kehittynyt Oulun yliopistoa heikommin. Molempien kohdalla takana on yliopistojen yhteiskunnallisen vaikuttamisen tehtävän poistuminen rahoitusperusteesta, mistä seurasi mm. etäyksiköiden lakkautus ja niiden tiloista luopuminen. Tämä selittää isohkon osan Oulun yliopiston toimitilamuutoksesta.
Yliopistojen toimitilakulujen vertaaminen on kiintoisaa ilman ajanjakson inflaatiokorjaustakin. SYK:n osakkaat ovat pärjänneet tässä kisassa ja niistä Oulun yliopisto selvästi keskimäärästä paremmin. Lapin yliopisto tosin vielä paremmin. Voimme epäillä neliövuokrien nousseen inflaatiota nopeammin.
Vuokrat 2007 ja tilakustannukset 2024 eivät kaikkien yliopistojen kohdalla tarkoita täsmälleen samoja kuluja. Sopimukset ovat pääsääntöisesti sisältäneet sekä pääoma- ja ylläpitovuokran. Taulukossa silmiinpistävä poikkeus on Helsingin yliopisto, joka 2007 maksoi pääomavuokraa ja hoiti ylläpidon itse. Samoin on saattanut olla taideyliopiston osien kohdalla (Sibelius-akatemia, kuvataideakatemia ja teatterikorkeakoulu). Kuitenkaan niiden osalta vastaavaa mainintaa ei vuoden 2008 raportissa ole.
Seuraavassa taulukossa on vuokrien ja tilakustannusten osuudet perusrahoituksesta. Oulun yliopisto on käytännössä SYK:n osakkaiden keskiarvossa. Toisaalta näemme tilakustannusten nousseen perusrahoitusta vasten. Tämän merkittävyyden arviointi on kuitenkin tehtävä toiminnan volyymia kuvaavaa resurssien kokonaiskäyttöä vasten.
Kokonaiskuluja vasten näemme SYK:n osakkaiden tilakustannusosuuden olevan keskimäärin muita pienemmän.
Voimmekin yllä olevia taulukoita vasten pohtia, onko Oulun yliopistolle ollut muita vahingollisempaa olla SYK:n osakas ja vuokralainen.
Kiitos näistä vertailuista. Tämä on ansiokasta yliopistoväen palvelemista.
Jos tilakustannukset korreloisivat yliopistojen sijoituksiin erilaisissa rankingeissa, niin alempien kulujen yliopistot sijoittuisivat parhaiten. Pikaisen vertailun perusteella tuollaiseen johtopäätökseen ei ole perusteita, sillä Helsingin ja Aallon pitäisi silloin pudota kärjestä.
Ehkä yliopistojen keskinäinen tieteellinen paremmuus ratkeaakin muilla seikoilla kuin tilavuokrilla. Osaisiko Oulun yliopiston rehtori selittää, mitä nuo seikat mahdollisesti ovat ja miten niitä edistettäisiin?
Tilat palvelevat – tai ainakin niiden tulisi palvella – yliopistojen ydintoimintaa. Olisi kiinnostava tietää, miten yliopistojen opiskelijoiden ja henkilökunnan lukumäärä on kehittynyt vertailuvuosina, ja millaista liittymäpintaa tällä on tilakuluihin ja käytössä olevien tilojen määrään.
Tämäkin aikanaan. Esim. 2007 vaatii osin manuaalista poimintatyötä, sillä henkilöstötiedot löytyvät Vipusesta vasta vuodesta 2010 lähtien.
Muutama mielenkiintoisuus taulukoista. Vuonna 2007 Oulun yliopistont tilakustannus on ollut 25,4 miljoonaa euroa ja tiloja käytössä 227451 neliötä. Eli noin 9,31€/neliömetri kuukaudessa.
No vuonna 2024 tiloihin on mennyt 37,4 miljoonaa euroa ja tiloja on ollut käytössä 139315 neliötä. Tästä tulee kuukausivuokraksi 22,4€/neliömetri. Neliöhinta on siis kasvanut 140% tuossa välissä. Ihan vertailullisena arvona rahanarvonmuutos on samalla aikajaksolla ollut 40%. Siihen verrattuna tilakuluun on siis tullut tuo noin 9,3€ neliötä kohden lisää aikavälillä. Helsingin yliopisto itse asiassa näyttää saaneen laskennallisen tilakulun jo lähes 30€ neliötä kohden.
Kuluahan voi perustella vaikka millä, mutta jos miettii, että tila maksaa 23€ neliö. Se tarkoittaa, että 30 neliön yksiön vuokra olisi 690€ kuukaudessa. No kummasti ihan uudestakin sijoittajien maksamasta kerrostalosta saa yksiön tuota halvemmalla. Lisäksi sen yksiön mukana saa häkkivaraston ja pyörävaraston jne. Lisäksi kerrostalossa jokaisessa yksiössä on kalliit tilat eli kylppäri ja keittiö. Yliopistolla tilat on suurimmaksi osaksi seiniä ja lattioita, joissa ei maksa juuri mikään. Olen juuri rakennusta rakentanut ja käytännössä uuden rakennuksen rakentamiskuluista noin kolmasosa koostuu keittiö, kylppäri, LVI ja sähkösysteemeistä. Sähköissäkin liittymä ja keskus ovat suurimmat kulut ja huonekohtaiset kulut pieniä.
Yliopiston tilat on ominaisuuksiltaan lähes verrattavissa teollisuushalleihin. Niiden markkinavuokra on luokkaa 10€ neliöltä ja silti sillä joku tekee voittoa.
Näyttää siltä, että sekä OKM:n että kokonaisrahoitustasot ovat jossakin kiinteässä kytköksessä tilavuokriin.
Olisiko mahdollista saada kansainvälista vertailutietoa?
Ruotsissa 2023 keskimäärin 13% kokonaiskuluista. En tiedä, ovatko ylläpitokulut mukana tilakustannuksissa. Lähde https://www.statista.com/statistics/533405/sweden-expenditure-on-higher-education-by-sector/
Olli, Kalevassa on nostettu eräs kollegamme ristille. Mitä mieltä olet tapauksesta ja erityisesti sen uutisoinnista?
Minulla ei ole tuosta muuta kuin Kalevan selvästi yksipuolinen artikkeli, joten annan pölyn laskeutua.
Huomioni kuitenkin kiinnittyy epäilyyn hankintalain rikkomisesta. Yliopiston ylin johto on todistettavasti toiminut sitä vastoin ja epäillä voi myös asiakirjaväärennöksestä. Olen käsitellyt tätä Roschier-tapausta blogiartikkelissa 15.10.2024 https://www.silven.fi/index.php/2024/10/15/suorahankintapaatos/.
Kalevan nyt uutisoimassa tapauksessa syytetyn oikeusturvaa on saatettu loukata. Sinänsä poliisin kytkeminen mukaan antanee paremman turvan kuin edellisen rehtorin tapa hyökätä erimielisten kimppuun ulkopuolisten asianajajien avulla. Roschierin käyttökin liittynee tuollaisiin prosesseihin.