Arkkitehti-lehdessä ilmestyi 27.4.2026 Anna Koskisen ja Salla Sinisammaleen hieno artikkeli Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksesta. Artikkeli ilmestyi myös englanniksi. Sen suomenkielinen otsikointi kertoo olennaisimman viestin:
Kirjoittajat katsovat ansiokkaasti pelkän kampusasian taakse: ”Siirtopäätös uhkaa murtaa vuosikymmeniä rakennetun alueen sosiaaliset, arkkitehtoniset ja kaupunkirakenteelliset kerrostumat”. Arkkitehti-lehden päätoimittaja Kristo Vesikansakin on eilen 11.5.2026 analyyttisesti kommentoinut Linnanmaan hylkäämisestä seuraavia isoja ongelmia.
Opiskelija-asuntoja on alueella tuhansia, valtaosa henkilöstöstä asuu kävely- tai pyörämatkan päässä. Nostaisin esille myös sijainnin kahden järven välisessä vihreässä havumetsässä. Yksin noilla indikaattoreilla Linnanmaa sijoittuisi Campus Score -indeksissä hyvin korkealle.
Artikkelissa on valitettavasti virheellistäkin tietoa, sillä sen mukaan päätös siirtyä Kontinkankaalle olisi tehty. En ylläty tuosta käsityksestä, joka toistuu Kristo Vesikansan kolumnissa. Se perustunee yliopiston johdon ja paikallisen Kaleva-lehden jo pidempään jatkamaan tarkoituksellisesti virheelliseen viestintään. Sen malli lienee otettu eräältä historian henkilöltä, jonka mukaan väärän tiedon toistaminen riittävän monta kertaa muuttaa sen totuudeksi.
Arkkitehti-lehden Linnanmaa-artikkelin kirjoittajat Anna Koskinen ja Salla Sinisammal tiivistävät tarkastelunsa havaintoon merkittävän kehityspotentiaalin hukkaamisesta:
Tähän liittyen katson erityisen tarpeelliseksi muistuttaa Oulun yliopiston edellisen rehtorin 31.1.2019 antamasta Linnanmaan kaavarunkolausunnosta. Siinä rehtori ilmoittaa preferenssinsä takaavan ”yliopistolle ja sen sidosryhmille tarvittavat laajentumisvarat tulevaisuutta varten”. (Reilu vuosi myöhemmin sama rehtori oli siirtämässä yliopistoa Raksilaan).
Kontinkangasta koskevissa tarkasteluissa en tunnista tuollaista seikkaa otetun huomioon millään tavalla. Uusi sinne sijoittuva wau-arkkitehtuurin kampus on yliopiston ylimmän johdon utopistinen päiväuni.
Oulun kaupungin arkistoista saamani yliopiston kaavarunkolausunto on kokonaisuudessaan alla:
Mieleen on jäänyt vuosi sitten erään vetäjän kommentti yhdessä yliopistolaisille pidetyssä kiinteistöstrategian tarvekartoitustyöpajassa: ”Mitään ei ole vielä päätetty. Päätös siitä, mihin muutetaan, tehdään vasta eri vaihtoehtojen vertailun jälkeen.”
Tämäkin kertoo siitä, että kun hallitus valitsi jatkokehitettävän skenaarion (vaikka ei siis vielä tehnyt muuttopäätöstä), Linnanmaalle ei annettu edes aitoa mahdollisuutta pärjätä skenaariovalinnassa.
Hieman ihmetyttää tuo ’päätetty’ siirtyminen Kontinkankaalle. koska tietääkseni sinne ei ole yliopistolle vielä kaavoitettu maa-alueita.
Tähtäimessä on ilmeisesti OYS:lta vapautuva vanhan sairaalan purettavien osien tontti, mutta luulenpa, että OYS:lla on itsellään sille jo tarvetta. Nimittäin Oulun yliopistollisen sairaalan psykiatrian toimitiloissa Peltolassa on vakavia homeongelmia ja Pohde joutuu miettimään niille uudet tilat. Toiminnan kannalta kaikista luontevinta olisi rakentaa uudet tilat sinne samalle tontille, jota yliopisto nyt tavoittelee. Eli olettaisin, että OYS:lla on sille tontille ’etuottooikeus’ ja kaupungillakin on vielä (kait) päätösvalta yliopiston kaavoitusasiassa.
Eli taas voi esittää perinteisen kysymyksen; Saako toisen maalle rakentaa ja jos ei niin miksi ei?
Kaavarunkolausunnossa on vahvat perusteet pitää yliopisto Linnanmaalla. Siinä on tosiaankin rehtorin nimi alla ja esittelijänä ’talousjohatja’.
Eipä näytä rehtorin toiminta olleen johdonmukaista, vaikka tuollaista odotetaan tavalliselta tieteentekijältä. Johdetaanko Oulun yliopistoa päähänpistojen varassa? Eivät vakuuta nykyisenkään rehtorin menettelyt ja selittelyt.