Koiralenkeillä tapaa muita samalla asialla olevia koirineen, mitä myötä vaihtuu tietoa asuinalueen ja muistakin seikoista. Taannoin keskusteluun nousi Pohde-hyvinvointialueen tavoite myydä enemmistöomistamansa potilastietojärjestelmää kehittävä Esko Systems. Pilvialustan Eskolle tarjonnee suomalainen julkisomisteinen Istekki.
Koiransa hihnaa pitelevällä oli kokemusta myös Uudenmaan alueen hyvinvointialueiden Microsoftin Azure -pilveen nojaavasta Apotti –asiakas- ja potilastietojärjestelmästä. Ilmeisesti sen kustannukset ovat olleet paljonkin pinnalla keskusteluissa.
Kiinnostuin asiasta ja selvitin sekä Eskon ja Apotin kattamien hyvinvointialueiden asukasluvut ja järjestelmät kehittäneiden yritysten liikevaihdot vuodelta 2025. Seuraava laskelma ei ota huomioon järjestelmien mahdollisia kattavuuseroja:
| asukasluku | liikevaihto | liikevaihto/pää | |
| Apotti | 1 800 000 | 147 700 000 € | 82 € |
| Esko Systems | 750 000 | 24 400 000 € | 33 € |
En lähde tekemään tästä pidemmälle meneviä johtopäätöksiä. Kuitenkin oletan Esko Systemsin ostajan pyrkivän saamaan maksamansa hinnan takaisin hyvinvointialueita laskuttamalla. Muutoinhan ostamisessa ei ole järkeä. Eskon 7%:n käyttökate vuodelta 2025 kertoimella 6 indikoi hinnaksi karkeasti 10M€.
Toisaalta, jos ostajan sallitaan nostaa hintansa Apotin ja nyky-Eskon puoliväliin tasolle 57 €/pää, niin Pohde voisi pyytää reippaasti yli 100 M€. Pohteen talousongelmat lievenisivät enemmän, mutta ehkä vain hetkeksi potilastietojärjestelmämenojen vastaavasti noustessa.
Tällä hetkellä 30 korkeakoulussa käytetään Peppi-opintotieto- ja toiminnanohjausjärjestelmää. Se on integroitu rajapinnoin lukuisiin muihin tietojärjestelmiin, mm. Kela, Virta, Migri, Moodle, Exam ja Tuudo, vain muutamia mainitakseni. Sen kehittämisestä vastaa käyttäjien Peppi-konsortio, joka näyttää investoivan siihen noin miljoona euroa vuodessa opiskelijamäärien suhteessa perityillä maksuilla.
Korkeakoulujen Peppi-järjestelmät pyörivät joko Googlen pilvessä SaaS-palveluina tai niiden omissa laitteissaan hallinnoimina ns. OnPrem-ratkaisuina. Pystyin selvittämään kunkin korkeakoulun käyttäneen Peppiin liittyneisiin ulkopuolisiin ylläpito- ja kehityspalveluihin keskimäärin noin 120 000 € vuodessa 2021-2025. Tiedon lähteet ovat https://hankintailmoitukset.fi ja neljä omissa organisaatioissaan asiasta perillä olevaa henkilöä.
Voinemme olettaa vuotuisten omien palvelin- ja henkilöstökulujen olleen samaa luokkaa, joten Peppi-järjestelmän vuotuiset kokonaiskustannukset eivät liene yli 10 M€. Toki korkeakoulujen tietojärjestelmäkustannukset ovat merkittävästi tuota korkeammat, sillä järjestelmiäkin eri tarkoituksiin on runsaasti. Monesti ne integroidaan Peppiin, eikä toisin päin.
Suomessa Funidatan kehittämää Amazonin AWS-pilvessä SaaS-palveluna tuotettua Sisu-opintotietojärjestelmää käyttää yhdeksän korkeakoulua. Pienempi käyttäjäkunta saattaa selittää sen harvempia järjestelmäintegrointeja.
Funidatan keskimääräinen vuotuinen liikevaihto on 2021-25 ollut vajaat 10 M€. Se on samana aikaan tuottanut liki 6 M€ tappiota omistajiensa katettavaksi. Niinpä Sisu-järjestelmänkin vuotuiset kokonaiskulut ovat olleet luokkaa 10 M€.
Alla on Peppi- ja Sisu-järjestelmiä vertaileva taulukko. Tässä mielenkiintoisinta on kustannukset per opiskelija ja opintopiste 2025. Olen olettanut molempien kokonaiskuluiksi 10 M€.
| opiskelijat | Opinto-pisteet | €/opiskelija | €/opinto-piste | |
| Sisu | 119 000 | 4.30 M | 84 € | 2.32 € |
| Peppi | 247 000 | 10.44 M | 41 € | 0.96 € |
Kulut/pää ja kulusuhde ei vaikuta merkittävästi poikkeavan Esko- ja Apotti-järjestelmistä. Onko siinä kyse pohjoinen-etelä-erosta?
Tulevaisuuden kannalta on kiintoisaa nähdä Peppi-järjestelmän mahdollinen kasvava siirtyminen SaaS-malliin. Sen olettaisi tuovan säästöjä ylläpidossa ja keskittävän päivitykset. Toisaalta epäilen ainakin maanpuolustuskorkeakoulun pysyvän OnPrem-ratkaisussa.
Kukin noista järjestelmistä kuuluu kriittiseen infrastruktuuriin. Epäilen niiden edustavan vain osaa terveydenhuollon ja yliopistojen tietojärjestelmiin vuosittain upotetuista resursseista.
Käytetyillä pilvipalveluilla on myös merkitystä. AWS, Azure ja Google tarjoavat kehittyneet ympäristöt, jollaiseen kehitetyn ratkaisun siirtäminen ns. bare metal -pilveen ei onnistu käden käänteessä.
Vaikka olen asiassa lähes tietämätön amatööri, siitä huolimatta pari kommenntia: Apotissa puhuttavat paitsi kustannukset sen käyttäjäystävällisyys tai pikemminkin käyttäjävihamielisyys. Olen antanut itselleni kertoa, että yksi tapa arvioida järjestelmän myyntihinta on 3xliikevaihto. Osuu Eskossa Ollin haarukkaan.
Pohde on muistaakseni asettanut minimihinnaksi 30M€, joka on lähellä liikevaihtoa. Jos se myydään tuolla hinnalla, niin aivan varmasti ostaja hakee keinot parantaa käyttökatetta. Skaalaaminen uusille asiakkaille – siis hyvinvointialueille – olisi Pohteen ja Esko Systemsin kannalta varmaankin paras kehityskulku.
Pasi Hotarin laastima tuore Peppi-konsortion blogi käsittelee yliopistojen yhteistoiminnan kustannusetuja https://www.peppi-konsortio.fi/blogi/miljoonien-eurojen-resurssiviisautta-miten-korkeakoulujen-yhteistyo-ratkaisee-it-kulujen-kasvun/. Voimme pohtia, voisiko hyvinvointialueiden yhteistyöllä olla vastaavia mahdollisuuksia.
Itse asiassa hyvinvointialueilla on Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy, joka ehkä hyvinkin voisi toimia Peppi- konsortion kaltaisessa roolissa.
Kilpailutuslainsäädäntöhän on ajanut Pohteen ja Eskon tähän tilanteeseen, että on ”pakko” myydä. ”Omistajat kehittävät yhdessä” on varmasti paras tapa saada laatua halvalla, kunhan rakennetaan kohtuullisen terveen pohjan päälle (kts. Esko). Apotti ja Peppi eivät sellaisen päällä taida olla. Ilmeisesti ei Sisukaan. Tuskin markkinoilta saataisiin Peppiä parempaa, tosin.
Toivottavasti seuraava hallitus ymmärtäisi tehdä julkisista hankinnoista sellaisia, että järjen käyttö olisi välillä sallittua.