Otsikossa ei ole kyse jalkapallon maailmanmestaruuskisoissa 26.6.2026 pelatun Hollanti-Tunisia -ottelun tuloksesta. Kyse on Suomen yliopistojen rehtorien erotilastosta 16.6.2026.
Tilastollinen todennäköisyys Suomen tiedeyliopistoissa henkilön saavuttaa ainakin yksi täysi rehtorikausi ’hallituksen armosta’ on suurin, jos sitä on edeltänyt nimitys suomalaisen yliopiston professuuriin. Tätä havaintoa puoltaa seuraava data alle yhden kauden rehtoreista. Neljästä tapauksesta yksi on ollut nimitetty professori. Siis 3-1.
| Yliopisto | Rehtorin nimi | Toimiaika yliopiston rehtorina | Suomalaisen yliopiston professuuri |
| LUT | Anneli Pauli | 2014-16 | Ei |
| ÅA | Moira von Wright | 2019-2021 | Ei |
| ÅA | Mikael Lindfelt | 2022-2025 | Kyllä |
| OY | Arto Maaninen | 2025-2026 | Ei |
Viimeisten 10 vuoden aikana Suomen tiedeyliopistoissa on rehtoreina toiminut kaikkiaan noin 35 eri henkilöä, joista karkeasti arvioin viiden tulleen täällä nimitetyn professorikunnan ulkopuolelta (yllä lueteltujen kolmen lisäksi Aallon Tuula Teeri ja Tampereen Mari Walls). Rehtoreista tietääkseni kaksi on joutunut jättämään tehtävänsä ennenaikaisesti sairauden vuoksi, minkä nyt katson tarkoittavan täyttä kautta.
Uskaltaudunkin suosittelemaan Oulun yliopiston hallitusta harkitsemaan huolella – ehkäpä bayesilaista todennäköisyyttäkin käyttäen:
P(B|A) = P(B)*P(A|B)/P(A), missä
- P(B) = lyhyen kauden priori-todennäköisyys: 4/35
- P(A) = muu kuin Suomessa professuuriin nimitetty rehtori: 5/35
- P(A|B) = muu kuin Suomessa nimitetyn professorin ehdolla lyhyt kausi: 3/4
Näistä saamme ’hallituksen armosta’ lyhyeksi jäävän kauden todennäköisyydelle ehdolla rehtorina muu kuin nimitetty professori P(B|A) = 3/5 eli 60%. Mikäli rehtoriksi valitulla on nimitys professuuriin, niin hallituksen ratkaisulla lyhyeksi jäävän kauden bayesilainen todennäköisyys on nykyisin 1/30, siis 3.3%.
Ennen Oulun yliopiston tapausta P(B|A)=2/5 (40%). Valintahetkellä 2024 professoritaustan omaavan rehtorin lyhyen kauden todennäköisyys hallituksen ratkaisulla oli 0.0%. Matemaattisesti tuolloin laskettavissa ollut 40.0%/0.0% -riskisuhde oli äärettömästi suurempi kuin nykyinen 60.0%/3.3%.
Analyyttisesti toimiva hallitus ymmärtänee seuraavaa: (1) vaikka muun kuin professoritaustaisen rehtoriksi valitun lyhyen kauden suhteellinen riski on ÅA:n rehtorin eron seurauksena pudonnut äärettömästä äärelliseksi; (2) professorin valinta rehtoriksi tarkoittaa silti olennaisesti pienempää lyhyeksi jäävän kauden riskiä.
Epäilen tottumuksen, tunteiden ja hallussa olevan rajallisen tiedon ohjaavan yliopiston hallituksen valintoja ja toimia. Ilmoittaudunkin tässä vapaaehtoiseksi pitämään hallitukselle vartin kestävän käytännön esimerkkiin pohjautuvan tiivistelmän käsitteistä logistinen regressio ja odds ratio; selittävänä muuttujana rehtorin tausta ja selitettävänä lyhyeksi jäävä kausi.
Kaleva ei ole vielä estänyt nimimerkkien käyttöä, joten ehtinen vielä kommentoida täällä.
Oulun yliopisto tarvitsee rehtoriksi ulkopuolelta tulevan yliopistoprofessorin. Tähän johtopäätökseen ei tarvita matematiikkaa vaan pelkkää järkeä. Hakijoissa on onneksi useita vaihtoehtoja.
Oma veikkaus yliopiston tulevaksi rehtoriksi on jompikumpi vararehtori eli Alahuhta tai Illikainen. Tuskin on hallituksella rohkeutta olla valitsematta jompaa kumpaa heistä ja ottaa joku suoraan talon ulkopuolelta. Itse kuitenkin ottaisin jonkun ulkopuolelta. Varmaan akateeminen kokemus olisi hyvä, mutta toisaalta voisi olla hyvä olla muutakin kuin yliopistokokemusta.