Oulun yliopiston hallituksen kokouksessa 25.11.2025 kohdassa 10 valittiin Kontinkankaan kampusvaihtoehto jatkokehittelyyn. Kyseisen kohdan liitteistä yksi oli merkitty salaiseksi. Pyysin sen kirjaamosta ja sain sensuroidun version.
Seuraavasti otsikoitu asiakirja on tämän blogiartikkelin lopussa:
Mielenkiintoinen sana on ”arvostelu”. Tiedän hyvin sen ja ”arvioinnin” eron, mutta en ala kielenkäytön auktoriteetiksi. Kysytäänpä siksi tekoälyltä, tällä kertaa Googlen Geminiltä:
Arvostelu siis viittaa subjektiiviseen mielipiteeseen kun taas arviointi tarkoittaa objektiivista ja näyttöön perustuvaa tarkastelua. Dokumentin laatijan on pitänyt tuntea merkitysero jo ISO-standardeista. Riskianalyysikin on pitkälti ISO31000:n mukainen. Termivalinta ei siten voine olla sattuma.
Dokumentin sivun 3 alalaidassa on kiintoisa sensuroimaton havainto, jossa todetaan nykyisten tilakustannusten ennustetun kehityksen ja asetetun 11% tavoitekustannustason välinen ero pieneksi: ”Huom! Sekä nykyisten kustannusten että 11% tavoitekustannusten pienet erot johtuvat siitä, että skenaarioihin sisältyvien kampusten 30v käyttöajat osuvat hieman eri vuosille (rakennnukset otetaan käyttöön eri aikoina) Nykyiset kustannukset kuvaavat sitä, jos jatkettaisiin nykyisissä tiloissa Kontinkakaalla ja Linnanmaalla ja niitä peruskorjattaisiin SYK:n suunnitelman mukaisesti (ei perusparannusta tai muutoksia tiloihin)”.
Dokumentissa on taulukko, jossa vaihtoehtoina ovat vuokra- ja tasemallit. Vuokramalli tarkoittanee ”Oulun yliopistokiinteistöjen, OYK” perustamista Suomen yliopistokiinteistöjen korvaajaksi. Olisiko yliopisto tuossa kiinteistöyhtiön omistaja, osaomistaja, vai pelkkä vuokralainen?
Yliopiston on järkevää hajauttaa omistuksiaan, joten isoon kiinteistömassaan ripustautuminen maakuntakaupungissa ei kenenkään mielestä liene järkevää. Vuokranantaja puolestaan hakee tuottoa sijoitukselleen. Kumpi tässä on oja ja kumpi allikko?
Jyväskylän yliopiston tekemän vertailun mukaan (sivu 75) Oulun yliopiston tilakustannukset 2024 olivat 12% kokonaiskuluista. Tuossa 1% vastaa 3.1M€, joka tietenkään ei ole vähäpätöistä ja 30*3.1M€ on reipas 90M€. Mutta mistä tulee rehtorin sanomalehti Kalevassa 30 vuoden säästöksi markkinoima 700M€?
Palaan vielä myöhemmin tässä blogiartikkelissa tuohon 30 vuoden aikajänteeseen. Sitä ei dokumentissa ole käytetty johdonmukaisesti.
Sivulla 4 vasemmalla ylhäällä on kiintoisa kahdella huutomerkillä terästetty ilmoitus:
Toistaiseksi yliopiston sijoitusvarallisuus näyttää viimeisten 10 vuoden aikana tuottaneen keskimäärin n. 7% vuodessa. Jos rakennushanke kyetään toteuttamaan omilla varoilla, niin varallisuuden kasvu vaatii omilta toimitiloilta vähintäänkin samaa tuottoa säästöinä. Ulkopuolinen vuokranantaja edes osaomistajana ei tyytyne vähempään.
Oma lukunsa on hiilitaseen laskenta sivulla 11. Se onkin tehty 50 eikä 30 vuoden aikajänteelle. Olisiko tämä olennainen seikka jäänyt epähuomiossa sensuroimatta? Taulukon sarakeotsikossa se ei paista silmiin.
Tuolla 30 ja 50 vuoden erolla lienee rakentamisvaiheen hiilipiikki saatu tasoitettua pitkälle ajalle Kontinkangas-vaihtoehdon eduksi. Toisaalta Aalto-yliopiston kestävän kiinteistöliiketoiminnan professorin Seppo Junnilan 2021 tekemän tarkastelun perusteella uudisrakentamisella ei päästä alempiin kokonaispäästöihin 30 vuoden aikana, jos koskaan.
Miksi vertailuja ei systemaattisesti ole tehty joko 30 tai 50 vuoden ajalle? Jälkimmäisessä tapauksessa suunnitellun uudisrakennuksen peruskorjauskin olisi mukana kuluissa.
Sivulla 11 on laskettu yhteen neliötä kohti lasketuille suhteellisille ja koko kampuksen absoluuttisille luvuille mielivaltaisesti annettuja ja skaalattuja pisteytyksiä. Missä tuollaista on koulutettu? Toivottavasti ei Oulun yliopistossa. Pahoittelen seuraavan kuvakaappauksen pientä tekstiä:
Suhteellisten lukujen 10.0, 8.98, 11.34 todelliset suhteet paras (pienin) skaalattuna arvoon 6 ovat 5.4:6.0:4.8. Vastaavasti kokonaiskuormien suhteet ovat 1.00:1.05:1.09, jolloin pisteytysten pitäisi vastaavasti olla 6.0:5.7:5.5. Summattuina nuo skaalatut arvot olisivat 11.4:11.7:10.3. Näemmekin vaihtoehdon SK2 nyt sijoittuvan ykköseksi SK1:n sijaan. Käytin 50-50 -painotusta dokumentissa viritetyn 40-60 sijaan.
Olisiko 30 vuoden aikajänteen päästövertailussa päädytty samaan tulokseen? Epäilen muissakin kohdissa vastaavilla keinoilla ajetun kohti johdon haluamaa johtopäätöstä.
Hallitukselle päätöksen pohjaksi tarjottu tarkastelu on selvästi subjektiivinen ”arvostelu” eikä objektiivinen ”arviointi”. Tällainen PowerPoint-taideteos voi johtaa Oulun yliopiston vääriin ratkaisuihin.
Erään USA:n osavaltion edustajainhuone oli 1897 oli vähällä hyväksyä käytettäväksi piin arvoksi 3.2, mikä on huvittava historiallinen episodi. Oulun yliopiston hallitus päätti hyväksyä käytetyn vertailumenetelmän kokouksessaan 5.11.2025, mistä ällistykseni kilpailee myötähäpeän kanssa.
Onko dokumentissa usein toistuva ”arvostelu” -sanan käyttö todellisuudessa laatijan ns. disclaimer eli yksipuolinen vastuuvapauslauseke?
Pyrin jatkossa selvittämään tämän suunnitteluprosessin taustoja syvemmältä ja olen siksi pyytänyt hallituksen kokouksen pöytäkirjan 28.10.2025 kohdan 12 salaiseksi merkityn liitteen. Tulen pyytämään myös hallitukselle lähetetyt kirjeet ainakin vuodesta 2024 lähtien ja jokseenkin säännöllisesti jatkossakin.
Tällaista pseudotieteellistä investointianalyysia näkee usein julkisella puolella. Investoinnin kannattavuus kaikilla sektoreilla vaatii nettotuottojen tai -säästöjen ylittävän sen riskipainotetut pääomakulut. Tuollaiset laskelmat on haluttu salata. Miksi?
Epäilen vahvasti, etteivät ilmoitetut salaamiskriteerit (julkinen tai yksityinen liikesalaisuus) kestäisi hallinto-oikeuden arviointia yliopiston arvostelukriteereistä. Eiväthän ne millään tavalla liity suoraan yliopiston ”liiketoimintaan”.
Herää myös kysymys, miten sellaisen vaihtoehdon saavutettavuudelle on voitu laskea numeraalinen arvo, jonka sijainti on SK3 mukaisesti ”yksi uusi johonkin uuteen paikkaan lähemmäksi Kontinkangasta kuin nykyinen Linnanmaan kampus”.
Voisiko tuo arvostelukohta tulla siltä hallituksen jäseneltä, jonka mukaan Linnanmaa ei ole vaihtoehto tai minne tahansa paitsi Linnanmaalle. Olin opiskelijana tuon kuulemassa.
Olen aikoinaan tehnyt investointilaskentaa, mutta painokertoimet 2-4-6 ovat täysin uusi tuttavuus. Voiko niiden valinnalla olla muuta tarkoitusta kuin harhaanjohtaminen?
Huomautan, että vaihtoehto 2 on paras myös 40-60 -painotuksilla hiilijanjäljessä, jos ensivaiheen vertailut tehdään yhteismitallisiksi. Tulos on silloin – 5,76 – 5,80 – 5,22.
Voiko mihinkään muihinkaan yliopiston kampuslaskelmiin luottaa? Kaupungin infrainvestointikulutkin puuttuvat niistä.
Yliopisto on julkinen organisaatio, joten sen asiat ovat lähtökohtaisesti julkisia. Esimerkiksi Oulun kaupunki ei salaa eikä saa salata vastaavia asioita.
Yliopiston salauksista voi valittaa hallinto-oikeuteen, josta vastaus tulee parin kolmen vuoden kuluttua. Silloin sen päätökset eivät vaikuta enää mihinkään ja yliopisto jatkaa salaamista seuraavan asian kohdalla.