Painettu Kaleva uutisoi 17.12.2025 yliopiston rehtorin vastanneen yleisökysymyksiin. Harvoin olen muualla kuin amerikkalaisissa oikeussalielokuvissa nähnyt yhtä kierteleviä vastauksia. Nähdäkseni hänen ainoa konkreettinen perustelunsa muuttoon Kontinkankaalle on seuraava:
Tuolla 700 M€:lla viitataan 30 vuoden ajanjaksolla säästettyyn summaan. Tämä sama informaatio on myös edellisenä päivänä ilmestyneessä sähköisessä artikkelissa, josta kuvakaappaus on alla:
Aivan varmasti tieto on tarkistettu, sillä tällaiset artikkelit eivät kahdesti ilmesty ilman haastatellun tai yliopiston viestinnän tekemää tarkistusta. Tässä on siten kyseessä harkittu lukijoita ylenkatsova harhaanjohtaminen. Yliopiston rehtorin tekemänä tällainen on häkellyttävää.
Rehtori vertaa väittämäänsä säästöä tilanteeseen, jossa Linnanmaan ja Kontinkankaan kampukset nykylaajuudessaan peruskorjataan täysin tässä ja nyt, vaikka tällaiseen operaatioon ei ole mitään välitöntä tarvetta. Tätä ei ollut yliopiston hallituksen vaihtoehdoissa.
Kyseessä on kani hatusta. Rehtori ei siis vertaile hallituksen esityslistalla olleita vaihtoehtoja vasten, jotka on tiivistetysti esitetty Kalevan artikkelissa 25.11.2025.
Kontinkankaan uudishankkeella ei 700M€:n säästön tapauksessa näyttäisi olevan minkäänlaisia rahoituskustannuksia (laskin emeritusprofessori Pekka Kessin lyhyen kiinteistökurssin pohjalta). Päättelenkin, että yliopisto olisi käyttämässä Kontinkankaan hankkeeseen valtaosan nykyisestä lahjoituksilla kerätystä sijoitussalkustaan. Samalla se luopuu sen tuotosta. Onkohan tätä menetystä otettu huomioon yliopiston talousennusteissa?
Toisaalta 25.11.2025 yliopiston viestinnän uutinen oli kertonut säästöt pienemmiksi, 200 M€:ksi 30 vuoden aikana. Liitän kyseisen uutisen tallenteen tämän blogiartikkelin loppuun, sillä kokemukseni mukaan yliopiston viestinnän toiminta ikävien asioiden kohdalla on lainattu Orwellin 1984 -teoksen Totuusministeriöltä (ks. 21.5.2024 ja 24.9.2024 ilmestyneet Totuusministeriö ja Orwell-yliopisto). Totuus kun on rehtorin väittämän vuoksi saattanut juuri muuttua.
Tätä 200 M€:n väittämääkään ei ole millään tavalla perusteltu. Koska 700 M€:n tavoin sekään ei voi pohjata investointilaskennan nykyarvomenetelmään, niin mihin sitten? Ehkä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan riskinoton malliin? Asiakirjat ja laskelmat on salattu, ehkä yliopistoyhteisön säästämiseksi myötähäpeältä.
Teollisuusneuvos Pertti Huuskonen toteaa Kalevassa 20.12.2025 seuraavasti:
Vuosituhannen vaihteessa Nokialta tuollainen osaaminen puuttui. Seurauksena sen Peltolan kampus siirtyi muihin käsiin pienellä murto-osalla investointiin käytetystä summasta.
Yliopiston kohdalla osaamisveikkaukseni on hihamenetelmä, joka on lähtenyt sopivasti valituista olettamuksista. Onko viimeisin arvio, siis 700 M€ 30 vuodessa, sitten osuvin ennuste? Helposti laskemme 700 M€/30vuotta = 23 M€/vuosi, joka on enemmän kuin Linnanmaan kampuksen nykyinen vuokra. Kontinkankaalle suunnitellun uudisrakennuksen vuokra on tällä perusteella 0€ vuodessa. Onkohan tämä realistista?
Oulun yliopiston edellinenkään rehtori ei piitannut tosiasioista ja vaikutti lausuvan mitä sylki suuhun toi. Samaa tautia on tosin ollut liikkeellä Helsingin yliopistossakin.
Suomen yliopistokiinteistöt (SYK) on 2009 perustettu mm. jakamaan maakuntayliopistojen kiinteistöriskejä. Niihin SYK:sta 10.57% omistava Oulun yliopisto on nyt Ikaroksen lailla syöksymässä. Kiinteistöt ovat erittäin spekulatiivinen sijoituskohde, joskin täydellisen nollautumisen riski saattaa kryptovaluutoilla olla suurempi.
Yliopiston toiminnan valtaosin maksava valtio omistaa SYK:istä edelleenkin kolmanneksen. Kolumnissaan Kalevassa 20.12.2025 toimittaja Ville Koivuniemi sivuaa tähänkin liittyviä seikkoja.
SYK:n vuoden 2024 vuosikertomuksesta (sivu 12) käy ilmi sen 511.5M€:n velat ja hyvin matala rahoituskorko 2.1%, mikä sisältää suojauksen. Tähän epäilemättä liittyy kannattavuutta ja omavaraisuutta vaativia kovenantteja, joita toimintakertomus ei mainitse. Senaatti-kiinteistöt isona luottoluokiteltuna omistajana saattaa olla niissä mukana vakauttavana tahona. Olisikin kiintoisaa nähdä SYK:n analyysi Linnanmaan alaskirjauksen seurauksista omistajilleen, siis muillekin kuin Oulun yliopistolle.
Tällä hetkellä Oulun yliopistolla on Linnanmaalla ja Kontinkankaalla n. 130 000 neliötä. Pudotus 75 000 neliöön tarkoittaa 40% vähennystä. Kuinkahan tästä seuraava avokonttorikulttuuri sopii yliopiston toimintaan?
Blogi siirtyy vuodenvaihdetauolle. Seuraava artikkeli ilmestyy 20.1.2026. Toivotan kaikille lukijoilleni hyvää joulua ja uutta vuotta!
Silven viittaa tekstissään ”hihamenetelmään”. Opiskellessani diplomi-insinööriksi eräs teollisuuspamppu oli esityksessään sitä mieltä, että hihamenetelmää parempi menetelmä on Stetsonin menetelmä – eli nostetaan hatusta.
Nopea suuruusluokkatarkistus: luvattua säästöä on 700M€/30vuotta = 23M€/vuosi. Kun vuokra nykyisin on 31M€/vuosi, niin vuokra nykyisistä 130000:sta neliöstä olisi 31M€+23M€ = 54M€ vuodessa ja 1620M€ 30 vuodessa.
Nyt päästäänkin kiinnostavaan seikkaan: mikä on uusien 75000 neliön tilojen vuokra? 30 vuodessa sitä kertyy 1620M€-700M€ = 920M€, mikä tekee 34€/neliö/kk ja 31M€/vuosi! Taisin tässä päästä laskelmien ytimeen taskulaskimelle keittiön pöydän ääressä!
Emeritusprofessori Pekka Kessin esimerkkilaskelman mallilla saa saman vuokralle saman suuruusluokan tuloksen.
Voimme pohtia myös hallitukselle esitettyä vaihtoehtoa, jossa Linnanmaan tiloja pienennettäisiin 20000 neliötä, jolloin yliopistolle jäisi n. 110000 neliötä. Tuolloin LTK pitäisi 30000 neliön tilansa. Em. 54M€/130000m2/12kk antaa vuokraksi 35€/m2/kk ja 110000m2*35€/m2/kk*12kk = 46M€ vuodessa. Vuosisäästöksi seuraa 54M€-46M€ = 12M€, mikä 30 vuoden kuluessa on 360M€, olettaen rehtorin ilmoittaman 700M€ säästön olevan oikein laskettu.
Mutta mistä tulee alunperin ilmoitettu 200M€:n säästö 30 vuodessa?
Kiitos tästä yleisestikin kiinnostavasta tarkastelusta.
Siinä on kuitenkin puute (tai jopa virhe), joka lienee myös yliopiston johdon laskelmissa. Nimittäin viisi vuotta sitten tehtyjen kuntoarviointien perusteella seuraavien 15 vuoden aikana Linnanmaan peruskorjaukset kattavat n. 22000 neliötä, ks. https://www.silven.fi/index.php/2021/12/17/linnanmaan-peruskorjaukset/. Sitten 15-35 aikana korjattavaa on 55000 neliön verran. Vuokravaikutukset ajoittuvat vastaavasti.
Rehtori on menettänyt uskottavuuttaan 700M€:n säästöväittämänsä seurauksena. Vaikka luvun olisi hänelle joku muu tarjonnut, niin sen kritiikitön jakaminen ei anna hyvää kuvaa harkintakyvystä.
On myös epämiellyttävää todeta rehtorin piittaamattomuus yliopiston eettisiin arvoihin kuuluvasta avoimuuden ja läpinäkyvyyden edistämisestä. Viestintänsä on keskittynyt osoittelemaan Linnanmaan kampusta, nostamatta esille mahdollista aikomusta luopua 2004 Kontinkankaalle valmistuneesta lääkiksen päärakennuksesta, jonka peruskorjaus häämöttänee 15 vuoden päässä. Hammaslääketieteen Dentopoliskin on valmistunut alle 10 vuotta sitten.
Ollilta kiintoisa nosto, missä taitaa olla vinha perä. Jos Oulun yliopisto hylkää Linnanmaan ja Kontinkankaan lääkiksen rakennukset, niin SYK menettää 200 000 neliötä kaikkiaan miljoonasta. Kun niitä on silti ylläpidettävä, niin SYK:n voitto menee nollaksi ellei pakkaselle. Osingot loppuvat, tulee alaskirjaus ja todennäköisesti velkojen ehdot rikkoutuvat. Seurauksena lainakorot nousevat ja pian tulos on tappiolla. Kovin lämpimästi muissa yliopistoissa ei taideta Oulun yliopistosta puhua.
Ihan kysymyksenä,että jos Yliopisto omistaa SYKistä tietyn verran niin voiko siis omistajuudestaan luopua irtisanomalla vuokralla olevat tilat ? Jos ei niin eikös nuo Linnanmaan tilat seuraa yliopistoa tietyllä tapaa irtisanomisen jälkeenkin omistajuuden kautta.
Vaasan yliopisto osti käyttämänsä toimitilat SYK:lta 2019. SYK:n osuutensa 1,53% se myi ruotsalaiselle Hemsö:lle keväällä 2022 hintaan 15 M€, mutta muut osakkaat, myös Oulun yliopisto, käyttivät osakassopimuksen mukaista lunastusoikeuttaan. Oulun omistusosuus nousi 10,41%:sta 10,57%:iin arviolta 1.6 M€ hinnalla.
Miksi Oulun yliopisto käytti lunastusoikettaan, kun se oli 2021 ilmoittanut lähtevänsä Linnanmaalta? Sen talousjohdon on ollut pakko ymmärtää, että SYK:n tiloista luopumisesta seuraava alaskirjaus käy kalliiksi sillekin.
Mitä puolestaan tulee 700 M€ väittämään, niin 🥱
Amerikkalaiset oikeussalidraamat ovat myöhempien aikojen hapatusta. Yliopiston suunnitelmissa ja rehtorin välttelevissä selittelyissä nimittäin näkyy Prokrusteen vuode: asioita venytetään ja osin leikellään, jotta ne mahtuisivat ennakolta päätettyyn raamiin.
Mielestäni keskustelussa yliopiston kampusratkaisuista SYK’n osalta ei ole ihan selkeästi avattu sitä, mitä SYK’n osakassopimus sanoo asioista, joilla on vaikutusta vuokratasoon, investointiohjelmiin jne. SYK’n jäsenyys on Oulun yliopistolle oma valinta. Vaasan yliopisto erkani muutama vuosi sitten ja ostatti SYK’n vaasalaiset kiinteistöt uudelle perustetulle yhtiölle, jossa mukana yliopisto ja Vaasan kaupunki.
Voidaan kysyä yliopistolta monenlaista, kuten:
— Mikä on yliopiston neuvottelustrategia SYK:n suuntaan?
— Mikä kampusratkaisun ensisijainen tavoite on: säästö, toiminnallisuus vai strateginen uudistuminen?
— Onko 30 vuoden kokonaiskustannus ja toimintakyky analysoitu rinnakkain?
— Miten monitieteisyys ja tutkimusinfrat on huomioitu päätöksissä?
— Mitkä ovat muutoksen kertaluonteiset ja piilokustannukset?
— Mitä tapahtuu, jos valittu malli osoittautuu 10 vuoden kuluttua virheeksi?
Hyviä kysymyksiä emeritusprofessori Kessiltä, joihin tässä tarjoan mallivastaukset yliopiston nykyisen rehtorin vapaasti käytettäväksi:
1. Mikä on yliopiston neuvottelustrategia SYK:n suuntaan? ”Seuraava kysymys, kiitos”. Kuulin eräästä toisesta yliopistosta, ettei Oulun edellinen rehtori halunnut neuvotella mistään.
2. Mikä kampusratkaisun ensisijainen tavoite on: säästö, toiminnallisuus vai strateginen uudistuminen? ”Pitäisikö olla jotain tavoitteita muuton lisäksi? Seuraava kysymys, kiitos”. Mielestäni ainut peruste voisi olla strateginen uudistuminen, mutta tuohon ei nykyisestä strategiasta löydy aineksia.
3. Onko 30 vuoden kokonaiskustannus ja toimintakyky analysoitu rinnakkain? ”Seuraava kysymys, kiitos”. Olli voisi pyytää kaikki dokumentit, mutta epäilen, että mitään tuollaista ei löydy. Vaikka analyysin tulokset olisivat negatiivisia, kuten ilmeisesti ovatkin, niin rehtoriin ne eivät vaikuta. Kun vahingon mittakaava paljastuu, niin hän on jo eläkkeellä
4. Miten monitieteisyys ja tutkimusinfrat on huomioitu päätöksissä? ”Tämä selviää muuton jälkeen. Seuraava kysymys, kiitos”.
5. Mitkä ovat muutoksen kertaluonteiset ja piilokustannukset? ”Seuraava kysymys, kiitos”.
6. Mitä tapahtuu, jos valittu malli osoittautuu 10 vuoden kuluttua virheeksi? ”Ei vaikuta minuun. Olen silloin eläkkeellä. Kiitos kysymyksistä, joihin annoin kattavat vastaukset”
Kieltämättä herää kysymys että mitä etua ja kenelle tällä muuvilla tavoitellaan? Ei Linnanmaalta lähteminen näytä minkään tiedossa olevan fakta perusteella olevan kovinkaan järkevää. Kuitenkin kyse on aika isosta operaatiosta niin kai tässä tavoiteltava hyötykin on merkittävä?
Kalevan artikkeleissa ja ja jopa professoritason kolumneissa on säännöllisesti annettu ymmärtää SYK:n maksamien yhteisöverojen menevän kokonaisuudessaan Tampereelle.
SYK:n tulos on viime vuosina ollut keskimäärin 20M€, josta yhteisöveroa on maksettu keskimäärin 4M€ (20%). Tuosta valtiolle on mennyt 77% ja kunnille 23% toimipaikkojen henkilöstöjen suhteissa. Tampereen kaupungin saama yhteisövero-osuus lienee ollut tasolla 700 000€ – 750 000€.
Yliopistojen sijaintikaupungit hyötyvät niistä valtavasti enemmän verotuloina. Ehkä SYK pitäisi siirtää jonnekin Kyyjärvelle, jotta oululainen kateus saisi ansaitsemansa lopun?
Suoritin pienen katselmointiajelun OYS:n ja lääkiksen alueella. Saa kyllä olla melkoinen fakiiri/jonglööri, joka sijoittaa Linnanmaan toiminnot Kontinkankaalle tarvittavine liikenne- ja pysäköintijärjestelyineen.
Yliopistossa tarkastetaan 16.1. Olavi Uusitalon väitöskirja, josta jouku voisi saada ideoita keskusteluun yliopiston sijainnista: ”Väitöskirja tarkastelee kaupunkiseudun alueidenkäytön vapaamuotoista suunnittelua, jonka yhteyteen liittyy kaavoitusta. Tutkimuksen päätavoitteena on tutkia, kuinka alueellisten hankkeiden tutkimuksessa käytetty hallintamalli (nk regiimiteoria) toimii kaupunkiseutusuunnittelun ymmärtämisessä ja analysoinnissa. Lisäksi väitöskirja tutkii suunnitteluun liittyvää vaikuttamista sekä paikallislehdistön roolia osana yhteenliittymän toimintaa.
Tutkimuksen on lähtökohdiltaan kriittinen yhteiskuntatutkimus, jossa analyysivälineenä käytetään regiimiteorian tarjoamia näkökulmia. Tutkimusmenetelmänä on syvällinen tapaustutkimus, jonka aineisto kostuu virallisista asiakirjoista, erilaisista selvityksistä sekä maakunta- ja paikallislehtien jutuista.” https://www.oulu.fi/fi/vaitokset/eika-tassa-mitaan-savuverhoa-ole-seudullisen-kierratyspuiston-sijainnin-valinta-regiimiteorian
Kysymys on jätteiden kierrätyslaitoksen sijainnista, mikä on kaukana siitä, mitä yliopisto tekee, mutta tutkimusmenetelmällisesti kiinnostava ja ainakin minä menen kuulemaan.
P.S. Suosittelin aikanaan Olavi Uusitalolle väitöskirjan tekemistä Oulun yliopistossa Helka-Liisa Hentilän ohjauksessa, joten tässä sitä sitten ollaan.
Päässälaskullakin saa karkean arvion, joka on rehtorin kanssa ristiriidassa. Käytän nyt silti taskulaskinta.
Yliopiston nykyisiä neliöitä vasten säästöä pitäisi kertyä
700M€/(30*12kk)/130000ms=15€/m2/kk.
Jos nykyinen vuokra on 20€/m2/kk, niin uuden yliopiston vuokraksi saadaan silloin epärealistinen (130000m2/75000m2)*(20-15)€/m2/kk=8,7€/m2/kk.
Tuollaisia vuokria peritään varastohalleista. Sellainenko on suunnitelmissa?
Ehkä ajatuksena on, että kun omalla rahalla ( 400 Meuroa ) rakennetaan, niin yliopisto selviää pelkillä käyttömenoilla ( nyt n 5 €/neliö/kk ). Kaiken lisäksi joku voi ajatella, että yliopiston oma kiinteistö 30 vuoden päästä on paljon arvokkaampi kuin rakentamiskustannukset, eli siitäkin tulee voittoa.
Kiinteistön arvon nousemisen – siis putoamisenkin – riski olisi otettava huomioon tuottotavoitteessa. Muuten voi käydä kuten Peltolan kohdalla Nokia Asset Managementille.
5€/neliö/kk kattaa käyttömenot, mutta yliopistolle olisi järjen köyhyyttä olla ottamatta huomioon rahoituskustannuksia. Jos uusi rakennus maksaa 400M€, niin sen rahoitus esimerkiksi 4%:n korolla on 16M€/vuosi, mikä tekee 18€/neliö/kk lisää. Kulu voi olla suurempikin, jos yliopisto maksaa rakennuksen omasta sijoitusomaisuudestaan, joka näyttää tuottaneen noin 6% vuodessa.
Yliopistolle näyttää käyvän kuin niin monelle muulle organisaatiolle aiemmin: ylin johto ja hallitus eivät keksi muuta investointikohdetta kuin omat toimitilat. Samalla päälukupeleillä säästetään aineettomista panostuksista, joilla pärjättäisiin alati muuttuvilla markkinoilla.