Oulun kaupunginvaltuuston seminaarissa aamupäivällä 31.1.2022 yliopiston rehtori oli esittelemässä Raksilaan suunniteltua rakennushanketta. Sain sittemmin usealta seminaariin osallistuneelta kysymyksiä rehtorin ilmoituksesta, että tietotekniikan koulutuksen lisääminen edellyttää tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan siirtoa Raksilaan. Rehtorin mukaan tietotekniikkaan saatiin Oulussa 2021 vain 41 ensisijaista hakijaa vaikka aloituspaikkoja on 80.
Onneksi rehtorin luku on epätarkka. Tietotekniikan suomenkielisen 3v+2v tutkinto-ohjelman ensisijaisten hakijoiden määrä DIA-yhteisvalinnassa vuonna 2021 oli 120. Kansainvälisten ensisijaisten hakijoiden kanssa luku on 201. Ensisijaisia hakijoita tiedekunnan 3v+2v ohjelmiin oli yhteensä 414.
Eräs kollegani totesikin, että Raksilaan muuton hyödyistä asiaan on yhtä paljon näyttöä kuin rehtorin luvuissa tarkkuutta.
Palaan hakijatilastoihin myöhemmin tällä viikolla.
Tuntuu uskomattomalta, että tämä pitäisi paikkansa. Voiko kyseessä olla kuulijan erehtyminen?
Pitää paikkansa. Koko valtuusto sen kuuli
Maanantain valtuustoseminaarissa rehtori oli esittänyt muuttaa TSTK:n tärinöille alttiit mittaukset Kajaaniin tai Kuusamoon, jos Raksila ei kelpaa. Miksi rehtori tässä yhteydessä unohti Sodankylän? TSTK:n siirto tänne toisi eloa. Synergiaa löytyisi radiotekniikassa ja monella muullakin tutkimusalalla.
Tärinämittaukset maakuntiin, osa 6G-tutkimuksesta (radioverkkolisenssiä vaativat) jossain Linnanmaalla, puhdastiloja vaativa tutkimus Tietotalossa (tutkijat Raksilassa ja pendelöivät vai miten oli ajatus)? Vuokrammekin nousee sen 13e/m2 -> 20e/m2, tosin vähemmän tiloja käytössä jatkossa, joten mehän säästetään tällä! Onko minulta tosiaan mennyt jotain ohi?
Ei niin kovin montaa vuotta sitten saatiin koko tiedekunta saman katon alle ja vanha TOL vs Sähkö -vastakkainasettelu on siinä ajassa muuttunut jo suorastaan rakentavaksi yhteistyöksi. Toisista kerroksista löytyy asiantuntijoita omiin pulmiin ja vastavuoroisesti voi välillä auttaa muita omaan erityisalaan liittyvissä asioissa. Toki ne samat tutkijat voi löytyä Raksilastakin, mutta ei voi vaan haahuilla satunnaisesti paikkaan, josta asiantuntijuutta voi olettaa löytävänsä kun työpiste voi olla missä vaan… Oevoe.
Hauskaa, että tietotalon käyttöiänkin piti olla satavuotta, mutta jäisi nyt sitten pariin kymmeneen..
”Pitkää ikää. Tietotalo II:n käyttöiäksi tavoitellaan sataa vuotta. Virta Palaste Leinonen Arkkitehdit Oy:n suunnittelemaa rakennusta voidaan muuttaa tarpeen mukaan.” https://www.kaleva.fi/tietotalo-vastaa-kiina-ilmioon/2095786
korruptiontorjunta.fi
”Lobbaus eli edunvalvonta tai vaikuttajaviestintä on epävirallista neuvottelua, jolla pyritään vaikuttamaan yhteiskunnallisiin päätöksiin. Se kohdistuu sekä päätöksentekijöihin että päätöksiä valmisteleviin virkamiehiin.
Päättäjien ja lobbareiden vuoropuhelun on oltava avointa. Lobbaukseen ei saa liittyä asiatonta vaikuttamista.”
”Ei saa liittyä asiatonta vaikuttamista” ja samalla Rikoslaki sanoo seuraavaa (lyhennettynä ja hieman selkokielistetty):
36 luku, Petoksesta ja muusta epärehellisyydestä
1 § Petos
Joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttämällä saa toisen tekemään jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle, on tuomittava petoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
2 § Törkeä petos
Jos petoksessa
1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä,
2) aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa,
3) rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai
ja petos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
8 § Syyteoikeus
Syyteilmoitus ei ole kuitenkaan tarpeen luottamusaseman väärinkäytöstä, jos erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamisen tai jos asioiden hoitaminen perustuu lain tai viranomaisen määräykseen tai jos rikoksen on tehnyt asianajaja tai muu henkilö, joka on tehtävässään julkisen valvonnan alainen tai siihen rinnastettavassa asemassa, taikka teko kohdistuu julkisen valvonnan alaiseen yhteisöön, säätiöön tai muuhun oikeushenkilöön sen julkisen valvonnan alaisessa toiminnassa.
9 § Oikeushenkilön rangaistusvastuu
Tämän luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuun petokseen sekä törkeään petokseen silloin, kun se on tehty mainitussa momentissa säädetyllä tavalla, sovelletaan, mitä oikeushenkilön rangaistusvastuusta säädetään.
Eli viranomaisten ja päätöstentekijöiden erehdyttäminen päätökseen mikä on taloudellisesti osapuolta suosiva, esim. väärillä tiedoilla, on petos ja myös sen yritys on rangaistava. Samaan hengenvetoon rehtori syöttää vääriä lukuja kaupunginvaltuustolle antaen yliopiston tilanteesta toisen kuvan kuin se todellisuudessa on ja liittyen tulevaan päätöksentekoon. Joskus asiat ovat täsmälleen sitä miltä ne näyttävät ja kuulostavat.
Paljonko Oulun kaupunki menettikään tuloja jos yliopisto tulee Raksilaan verrattuna muihin toimijoihin ja alkuperäisiin suunnitelmiin? Entä oliko rehtorilla rooli yliopistolle vievän tien laajennuksessa? Tarkistaisin myös rehtorin ja kampusasiaa ajavan hallintojohdon ”tulosohjelmat” eli onko taustalla lisäksi myös henkilökohtaiset taloudelliset insentiivit?
Yliopiston hallituksen kannattaa kiinnittää huomiota pykälään 9. Hyväksymällä rehtorin toiminnan ja jos kaupunginvaltuuston päätös tullaan tekemään vääriin tietoihin perustuen, hallituksen voidaan katsoa olevan vastuussa Raksila kaavoituksesta kaupungille aiheutuneista taloudellisia menetyksiä. Yliopistolain mukaan rehtorin ja hallituksen on ajettava yliopiston etua, mutta se tulee tapahtua muita lakeja rikkomatta.