Espoossa sijaitseva Aalto-yliopisto on nimetty Alvar Aallon mukaan. Oulussa uusi nimi voisi olla vaikkapa Orwell-yliopisto.
George Orwellin 1949 ilmestynyt kirja ’Vuonna 1984’ (suomennettu 1950) kuvaa Oseania-valtion totalitaarista dystopiaa. Sen päähenkilö oli totuusministeriön työntekijä, joka tehtävässään muovasi historiaa vallassa olevien tarpeiden mukaisesti.
Toki Oulun yliopistossa on pääasiassa tyydytty poistamaan uutisia ja asiakirjoja saatavilta, jolloin jälkimmäisiä on osattava pyytää oikeilla määreillä kirjaamosta. Oseanian hallinnon iskulauseista yksi olikin ’tietämättömyys on voimaa’.
Tästä asiakirjoihin liittyvä esimerkki oli yliopiston hallituksen vuotta 2020 edeltävien pöytäkirjojen poistaminen verkkosivuilta. Tällä hetkellä tarjolla ovat pöytäkirjat vasta vuodesta 2021 lähtien. Mitä vuodelta 2020 on ollut tarpeen poistaa näkyviltä?
Onko vuoden 2020 poistamisessa kyse esimerkiksi erosta ylimmän johdon lausuntojen ja pöytäkirjan 28.4.2020 välillä sekä tuon pöytäkirjan liitteiden erikoisuuksista? Vai onko kyseessä hallituksen puheenjohtajan lausunnosta ’täsmälleen sama’ liittyen vaikkapa kokoukseen 29.1.2020? Vai noista ja joistakin muista vuoden 2020 kirjauksista?
Pöytäkirjailmiön ensimmäiset merkit olivat nähtävissä nykyisen ylimmän johdon ensimmäisenä vuonnaan 2015 junailemasta johtosääntömuutoksesta, jossa kausirajoitteensa poistamista ei mainita pöytäkirjassa. Samalla tiedekuntahallituksilta poistui aivan kaikki päätösvalta, millä on ollut surkuhupaisiakin seurauksia yliopistodemokratialle. Jotkut tiedekuntahallitusten jäsenet kun ovat luulleet, että kannallaan yhä olisi merkitystä. Uutisten ’karsinnasta’ esimerkki on strategisen UROS-kumppanuuden poistaminen niistä,
Orwellin kirjan ilmestyessä dokumentit tallennettiin fyysisinä versioina ja indeksoitiin arkistokortistoihin. Vanhempi polvi muistanee vielä kirjastojen kortistolaatikot. Yliopisto-opiskelijoiden opintorekisterikin oli pahvikortisto, henkilöstön työsuhdeasiat olivat riippukansioissa. Paperin katoaminen poisti sillä olleet tiedot.
Nykyisin liki kaikki tieto on digitaalista. Sen lopullinen hävittäminen ei onnistu, jos yksikin kopio on internetin syövereissä. Digitaalisen jäljen sitkeys voikin olla ikävä yllätys oseanialaisittain toimivalle hallinnolle.
Esimerkiksi Oulun yliopistolle kiusallisen UROS-kumppanuuden uutisointi löytyy yhä globaalista web-arkistosta. Taannoisessa blogiartikkelissa osoitetaan digitaalisella jäljellä erään kansallisen kynnysarvon ylittänyt lakipalveluiden hankintapäätös tehdyn jälkikäteen. Historia on siten dokumentoitu tapahtumista poikkeavaksi, joten tuokin askel Orwell-yliopistoksi on otettu.
Oseanian hallinnon tärkeimpiä työkaluja oli ns. kaksoisajattelu. Se vaati kunkin mutisematta hyväksyvän ristiriitaiset seikat. Orwell-yliopistossa yhteisön nieltävänä on ollut mm. johdon väittämä kiinteistöstrategian olemassaolosta ja samanaikaisesti sen puuttuminen. Tiedeyhteisön jäsenten taivuttaminen kaksoisajatteluun on näkynyt plagioinnin samanaikaisena hyväksymisenä ja hyväksymisen kiistämisenä:
Kaksoisajatteluun kykenemättömät ajatusrikolliset joutuivat Oseaniassa kidutetuiksi. Niinpä ’Vuonna 1984’ -teoksen lopussa päähenkilö Winston Smith odotti loppuaan mielensä murrettuna.
Orwell-yliopistossa johdon toimia kritisoivat joutuvat tekaistujen syytösten kohteiksi ja asianajajien piinaamiksi. Ihmisiä voi liiskata noinkin – vieläpä veronmaksajien rahoituksella.
Yliopistomme ehtisi ehkä vielä kääntyä takaisin orwellilaisen dystopian tieltä.
Aalto yliopisto sai nimensä (osittain) ensimmäisen suunnittelijansa mukaan. Nimikilpailuvaiheessa työskentelin Teknillisessä Korkeakoulussa ja osallistuin nimikilpailuun. Olin yksi monesta Aalto-nimen esittäjästä. Minun perusteluissa tuolloin oli kolme pointtia: (1) Aalto-nimi varmistaa että yliopisto on aina aakkostetuissa listoissa ensimmäisenä, (2) Teknillinen korkeakoulu oli silloin Suomen johtava tietoliikenneyliopisto radio-aalto-osaamisineen ja (3) korkeakoulun vanhommat osat olivat A. Aallon ja hänen toimiston suunnittelemia.
On esitetty ajatuksia, että Orwellin ”1984” olisi kuvaus Britanniasta sellaisena kuin Orwell sen itse koki vuonna 1948. Tälle löytyy joitain perusteluja:
Ensinnäkin Orwell kirjoitti kirjansa vuonna 1948, ja kirjan nimi voidaan tulkita olevan vain käänteinen versio tuosta vuodesta. Tämä antaa viitteitä siitä, että Orwell saattoi katsoa suoraan ympärilleen ja nähdä piirteitä yhteiskunnasta, joita hän projisoi dystooppiseen tulevaisuuteen.
Toiseksi, sota oli jättänyt yhteiskuntaan pelon ja epävarmuuden ilmapiirin. Orwellia huolestuttivat diktatuurien nousu, propagandan voima ja hallinnon harjoittama valvonta.
Sodan jälkeen Iso-Britanniassa oli voimassa useiden hyödykkeiden pulasta johtuva säännöstely, sekä yleinen valvontakulttuuri. Orwellin kuvaus dystooppisesta maailmasta, jossa tavalliset ihmiset kamppailevat perusasioista ja elävät jatkuvassa pelon ja valvonnan alla, voisi peilata hänen omia havaintojaan valtion kontrollista koskien sekä resursseja että kansalaisia.
Orwellin visio valvontayhteiskunnasta, jossa ”Isoveli” tarkkailee jokaista liikettä, vaikuttaa äärimmäiseltä, mutta sen juuret ovat sota-ajan teknologian kehityksessä ja hallituksen valvontamekanismeissa.
Orwell oli myös erityisen kriittinen sekä Neuvostoliiton että Natsi-Saksan totalitaarisia hallintoja kohtaan, mutta hän näki merkkejä samankaltaisesta ajattelusta myös länsimaissa. Britannian sosialistinen hallitus ja sen pyrkimys keskitettyyn talouden hallintaan herättivät Orwellissa huolta siitä, että myös demokratiat saattaisivat ajautua liialliseen kontrolliin ja valvontaan.
Orwellin ”1984” keskeinen teema oli kielen väärinkäyttö ja ”uudiskieli” (Newspeak), joka on suunniteltu rajoittamaan ihmisten ajattelukykyä. Tämä teema oli Orwellille erityisen tärkeä, ja hän näki, miten totalitaariset hallinnot muokkasivat kieltä manipuloidakseen kansalaisia.
Ollin ajatus Oulun yliopistosta Orwellin yliopistona tuntuu hyvin perustellulta:
– pelko ja epävarmuus
– valvontakulttuuri ja -mekanismit
– kontrolli
– keskitetyn talouden ongelmat
– hallinnon kieli ja sen luomat käsitemääritykset.
Kysymys ei ole siis tulevaisuudesta vaan nykyhetkestä Orwellin tavoin.
Oulun yliopistolla on mahdollisuus kehittyä parempaan suuntaan ja ansaita uusi nimi tarvittaessa esimerkiksi lähempänä Kari Virtaa tai Eino Leinosta.
Olipa taas ilo lukea Ollin viikon uutiset Linnanmaalta.
Kuinka paljon muita esimerkkejä Oulun yliopiston huonosta hallinnosta kunnollisella tarkastuksella löytyisi? Ollin esillenostot ovat pelkkiä raapaisuja ja nekin ovat paljastaneet mädännystä.
Hallituksen on päätettävä jatkaako yliopiston luisua huonon hallinnon kaltevalla pinnalla vai lähteä tervehdyttämään. Hallitus voi siis puntaroida vanhan vallan jatkumisen ja muutoksen välillä.
Kenet Olli sinä valitsisit?
Hallitus valitsee. Minä en.
Ja hallitus voi valita kenet haluaa. Hallitus voi valita jopa anastusta ja plagiointia puolustavan oikeustoimiuhkauksia viljelevän management by perkele -tapauksen.
Maaninen valittiin sitten.
https://www.oulu.fi/fi/uutiset/oulun-yliopiston-uudeksi-rehtoriksi-valittu-arto-maaninen
Yllätys !!
No tiedänpä ainakin missä yliopistossa en halua väiteltyäni työskennellä.
Samat ajatukset. Vaikea kuvitella että tämä valinta toisi nykymenoon muutosta. Noh, onneksi muuallakin on yliopistoja.
Absurdi painajaiseni kävi toteen.
Hallitus ei ehkä ymmärrä, miltä päätöksensä ruohonjuuritasolle näyttää. Jos ymmärtää, niin näyttivät tahallaan keskisormea.
Miten päin todellisuuden rakenteen täytyy olla, että tällainen rekrytointi on mahdollinen?
Miten sellainen hakija, joka on himmaillut muissa hommissa täysin poissa yliopistolta 15 vuotta, joka on poissaolonsa aikana valinnut managerialistiset tehtävät tutkimustehtävien yli molempia hänelle tarjottaessa, ja joka yliopistoyhteisölle tarkoitetussa virallisessa haastattelutilaisuudessa esittelee itsensä _rehtorikandidaattina_ koiriensa lukumäärän ja sarjakuvapreferenssiensä perusteella, voi mennä yli niistä hakijoista, jotka ovat tehneet yliopisto(i)lla täyden uran, ohjanneet runsain mitoin lopputöitä, osallistuneet hartiavoimin yliopistojensa kehittämiseen ja olleet ansioituneita tutkijoita ja opettajia vuodesta toiseen?
Jos joku lukee tätä kommenttia neljän vuoden päästä, kun uusi rekry on käynnissä: jos olet kovin meritoitunut, kokenut ja tutkijana menestynyt, ei kannata hakea yliopiston rehtoriksi. Rekryt tehdään kovin arktisella asenteella.
Painotettakoon vielä lopuksi, että koirissa tai sarjakuvissa ei ole mitään vikaa, mutta aikansa ja paikkansa kaikella.
Valitulla on hallituksen enemmistön luottamus. Yliopistolaisten luottamusta ei tarvita.
Tekisi mieli sanoa että ”arvasin/pelkäsin” mutta vähän on silti epäuskoinen olo…
Oman vähäisen kokemukseni perusteella uudeksi rehtoriksi valittu ei ole mikään strategisen osaamisen ja johtamisen tähti. Raskauttavinta on, että kuullun ymmärtämisessä on ollut vakavia puutteita.
Ehkä hän on helppo johdettava, mutta kenelle?
Oulun yliopiston meininki ylittää jo kansallisen uutiskynnyksen ja vähän vaikuttaa siltä, että hallituksessa on joo-miesten enemmistö joka junttasi rehtorivalinnan joko mielensä mukaan tai teki mitä käskettiin… https://yle.fi/a/74-20114522?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp
Perjantai illan kevennys. Nyt kun hallituksen jäseniä eroaa ja hallitukseen avautuu uusia paikkoja niin ex rehtoreiden osaamisellehan varmaan olisi kysyntää hallituksessa.
Mutta kenet sitten nimitettäisiin kampusvararehtoriksi?
YLE: Oulun yliopiston hallituksen jäseniä eroaa – vasta eilen nimitettiin uusi rehtori
https://yle.fi/a/74-20114522
Mielenkiintoista.
Mikäli oikein luin, niin henkilöstön edustajia hallituksessa ovat:
– Tiina Kinnunen, professori
– Johanna Uusimaa, professori
– Jukka Hiltunen, lehtori
– Kimmo Kontio, yliopistonlehtori
Erostaan ovat ilmoittaneet Kalevan mukaan:
– Kimmo Kontio. Hän kertoo ilmoittaneensa erosta yliopistokollegiolle perjantaiaamuna.
– Erostaan on ilmoittanut myös professori Johanna Uusimaa.
– Jo perjantaina professori Tiina Kinnunen vahvisti Ylelle jättäneensä eroilmoituksen.
Eli yhtä lukuun ottamatta kaikki henkilöstön edustajat lähtivät pois hallituksesta. Mitenkähän henkilökunnan edustajien äänet jakautuivat rehtorin valinnassa? Kuka äänesti ja miten?
Ilmeisesti kaikki eronneet vastustivat Maanisen valintaa. Kollegion julkisesta ennen päätöstä jätetystä lausunnosta voi päätellä, mikä on yleisemminkin henkilöstön kanta, ainakin akateemisen henkilöstön. Jäljelle jää Hiltunen, joka taitaa olla Niinimäen ja täten todennäköisesti myös Maanisen linjan kannattaja.
Aikalailla on tuhlattu useiden ihmisten aikaa ja energiaa näennäiseen osallistamiseen ja kuulemiseen, joka osoittautui teatteriksi. Jälleen kerran.
Hallituksen pöytäkirja ei ole vielä ilmestynyt, mutta ei ole vielä yli kuukauden takainenkaan.
Toivottavasti kollegio esittää hallitukselle rehtorivalinnasta epäluottamuslauseen. En voi käsittää, miten hallitus päätyi valintaansa. Maaninen on vääränlainen johtaja yliopistolle.
Olen yliopiston opiskelija (kansainvälinen, anteeksi suomalaisestani). Olen seurannut tätä blogia jo jonkin aikaa ja päätin tarkistaa sen uudelleen YLE -kattavuuden jälkeen. Monet opiskelijoista eivät edes tiedä, että rehtori on muutettu yhden päivän ilmoituksessa, puhumattakaan kaikista muista ”uutisista”. Lukuun ottamatta pientä artikkelia jossain patio- ja yliopistouutisten puolella, emme edes saaneet sähköpostia tästä valtavasta muutoksesta. Ihmettelen miksi.
Based on yesterday’s discussions with Finnish colleagues they are either negatively surprised or don’t care about the new rector. Most of them would have preferred a change agent elected.
I was advised not to make public comments under by own name to avoid adverse reactions from the management.
Using English is perfectly fine in this blog and most of the appendices next Tuesday are in English.
I have occasionally checked and modified my Finnish blog texts to provide for better Google translations. In particular, participial phrases appear to translate rather poorly…
Uusi rehtori näyttää Kalevan haastattelussa olevan heikommin perehtynyt yliopistolakiin kuin keskimääräinen Ollin blogin lukija!
Kiinnitin samaan asiaan itsekin huomiota.
Jokainenhan voi tutustua lakiin osoitteessa:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090558
Kommentointi Kalevan uutisiin näyttää olevan varsin hiljaista. Omatkaan kommenttini – peräti asialliset – eivät tunnu ylittävän mielipidekynnystä.
Kalevan keskustelupalstalla lienee käytössä melko karkea sentimenttianalyysialgoritmi. Jos viesti on riittävän positiivinen, menee se blogiin suoraan ilman ihmisen tekemää moderointia. Mikäli se jää esimoderointiin, on herran hallussa meneekö edes asiallinen palaute palstalle.
Suosittelen siis lisäämään viesteihin paljon positiivisia sanoja, mahdollisesti huutomerkein. Samoin kannattaa negatiiviset sanat pilk koa, jotteivat ne laske tämän orwell-henkisen algoritmin pistemäärää.
Viestit eittämättä katoavat palstalta kunhan huippujournalistit palaavat sorvin ääreen aamulla, mutta näkyvät kyllä jonkin aikaa. Selaimen devtoolsilla näkee tietyistä aikaleimoista mitkä viestit ovat menneet suoraan läpi ja mitkä vasta moderoinnin jälkeen.
Kalevan mukaan uusi rehtori lähtee nyt kiertämään yliopistoa oppimismielessä seitsemän vuoden vararehtorina olonsa jälkeen. Eikö aiemmin ollut kiinnostusta tutustua yliopistolaisiin? Nyt sitten tutustuu virallisilla kiertelyillä. Ei voi olla todellista!
Epäilen, että kaikki haastattelussa kerrottu on viestinnän tuottamaa ”kontenttia”. Mihinkään ei kannata varsinaisesti uskoa.
On aivan loogista, että viestinnän käsikirjoituksen mukaan hän ryhtyy nyt perehtymään tehtäväänsä. Se, että hän on ollut vararehtori n vuotta, ei tietenkään muuta tätä rehtorille varattua käsikirjoitusta.