Faktantarkistusta (1)

Taannoisen Iltalehden artikkelin mukaan Oulun yliopiston rehtori ja hallituksen puheenjohtaja lausuivat koulutusrehtorin valintaan liittyen seuraavaa:

Nämä lausunnot on helppo tarkistaa vertailemalla vuosien 2024 ja 2020 koulutusrehtorivalintoja. Nehän ovat varmasti vertailukelpoisia vastaavina nimityksinä. Ovatko menettelyt olleet täsmälleen samat?

Vai tarkoittaako ”täsmälleen sama” menettely Oulun yliopistossa, että ensin päätetään valinnan lopputulos? Sitten valitaan sen mukaiset keinot, kuten sopiva valmisteluryhmä?

Vuonna 2024 koulutusrehtorin valinnan valmisteluryhmään oli hallituksen kokouspöytäkirjan 27.2.2024 mukaan rehtori nimennyt itsensä, vararehtorit ja henkilöstöjohtajan. Valmisteluryhmään ei tullut hallituksen jäseniä:

Vuonna 2020 keväällä koulutusrehtori valittiin edellisen kerran, silloin samanaikaisesti tutkimusrehtorin kanssa. Silloin kokouspöytäkirjan 29.1.2020 mukaan hallitus nimesi keskuudestaan valmisteluryhmän jäseniksi hallituksen puheenjohtajan, kolme muuta jäsentään sekä rehtorin ja henkilöstöjohtajan (pöytäkirja 29.1.2020 tämän artikkelin lopussa):

Menettelyt poikkeavat toisistaan jo pohjiltaan: valmisteluryhmän nimitti 2020 hallitus ja 2024 rehtori. Valmisteluryhmien koostumukset poikkeavat suuresti, sillä 2024 ryhmässä ei ollut yhtään hallituksen jäsentä. Vuonna 2020 heitä oli enemmistö.

Rehtorin ja hallituksen puheenjohtajan lausunnot ovat yllättäviä. Rehtori on varmuudella tiennyt asian oikean laidan. Hän toimi esittelijänä koulutusrehtorin rekrytointiasiassa hallituksen kokouksessa 20.12.2023, jossa jostakin syystä hankki valtuutuksen päättää toisenlaisesta valintamenettelystä kuin vuonna 2020:

Hallituksessa 2022 aloittanut sen nykyinen puheenjohtaja vastasi Iltalehdelle sepitteellä asian selvittämisen sijasta. Tuollainen ei herätä luottamusta.

Faktantarkistuksen tulos: lausunnot aiemmasta poikkeamattomasta täsmälleen samasta menettelystä ovat fiktiota.

Mielestäni veronmaksajilla ja yliopistoyhteisöllä on oikeus edellyttää rehtorin ja hallituksen puheenjohtajan pysyvän tosiasioissa. Mitä mieltä rehtori ja hallituksen puheenjohtaja itse ovat?

Yliopistoyhteisön jäsenille on ikävää arvailla, mitkä ylimmän johdon lausumat ovat faktoja ja mitkä sepitteitä. Tällaisesta vahingoittuu yliopiston maine.


23 kommenttia

  1. Totena pidetty riippuu sanojasta, asiasta, asiayhteydestä ja näkökulmasta kuin myös motiivista. Faktan ja ns. vaihtoehtoisen faktan välillä on jatkumo tosiseikka – arveltu – liioiteltu – unohdettu – erehdytty – vääristelty. Mikä tahansa noista voi olla subjektiivinen totuus.

    Vaikka arvostankin Ollin järkähtämätöntä faktoissa pysymistä, en usko sen Oulun yliopistossa muuttavan mitään. Eräs toisen yliopiston kollega tiivisti tämän Whatsup-viestissä näin: ”The amount of energy needed to refute bullshit is an order of magnitude bigger than to produce it”

    1. Mikähän nimeni on tänään? Muuttuvien totuuksien aika sanoo:

      Olkoot miten on, kyllä hallinnon tulisi pysyä faktoissa ja olla johdonmukainen. Se olisi yliopistoyhteisön etu.

  2. Tuo lauselma tunnetaan alkuperäisen formuloijansa mukaan Brandolinin lakina (Brandolini’s law). Yliopistokontekstissamme resurssiepäsuhta kuitenkin lienee ainakin kaksi kertaluokkaa… Matematiikassa sentään riittää yksi vastaesimerkki.

    1. Juha Sipilän kuuluisaksi tekemällä termillä: varmaan sekin olisi ”iteroitavissa”, kuinka paljon energiaa tarvitaan ”bullshitin” ylläpitoon suhteessa sen tuottamiseen.

  3. Tuli tuossa mieleen, että kohtahan valitaan rehtori seuraavalle kaudelle. Olisipa jännä, jos valintatyöryhmässä olisivat nykyiset vararehtorit muulla nykyisellä johdolla täydennettynä. Nykyinen rehtori lienee jäävi osallistumaan.

    1. Jääviysasioiden pohtiminen yliopiston hallinnon korkeimmalla tasolla on, kuten aiemmin nähtiin suosittelijana ja samalla muissa rooleissa toimimisen kanssa, vapaaehtoinen juttu, jota mietitään jos huvittaa.

      Rehtorinvalintaa ei olla oletettavasti virallisesti käynnistämässä ennen kuin johtosäännön rehtorin kausia mahdollisesti rajoittavista pykälistä, joita johtosäännön muutosehdotuksia kerättäessä useat tahot sinne esittivät, on tehty päätös. Olisi mielenkiintoinen tilanne, jos valintatyöryhmä asetettaisiin jo työstämään rehtorin valintaa ja päätös johtosäännöstä tulisi jälkijunassa. Toisaalta olisi eri tavalla mielenkiintoinen tilanne, jos päätös tehtäisiin viime hetkellä ennen valintaprosessin aloittamista.

      Oma veikkaus on, että asia esitellään kiireellä viime tipassa hallitukselle, nuijitaan läpi ilman että kausirajoitusta asetetaan, ja lopputuloksena on jälleen läjä eriäviä mielipiteitä. (Jälkikäteen voidaan kertoa tarinaa, miten päätöksenteko oli yksimielistä.)

  4. Ollin kommentti ”Mielestäni veronmaksajilla ja yliopistoyhteisöllä on oikeus edellyttää rehtorin ja hallituksen puheenjohtajan pysyvän tosiasioissa.” on erittäin perusteltu. Toisaalta ajattelen, että onhan itsestään selvää, että yliopistolaiset(kin) pysyvät tosiasioissa ja puhuvat (kirjoittava) totta. Oulun yliopistossa onkin paljon hyvää. Siellä työskentelee suuri joukko työlleen omistautuneita rehellisiä tyyppejä.

    Valitettavasti tuo ylimmän johdon esimerkki muunnellusta (subjektiivisesta?) totuudesta, puolinaisuuksista, faktojen unohtamisesta ja suoranaisesta valehtelusta leimaa yliopiston organisaatiota ja antaa luvan muillekin toimia samoin. Usein olen törmännyt tilanteisiin, joissa esihenkilöt käyttävät muunneltua totuutta oman edun tavoittelemiskesi. Yliopistoväellä on loppujen lopuksi melko vähän keinoja puuttua tällaiseen toimintaan, joten toiminta saa hiljaisen hyväksynnän. Esimekkejä löytyy virheellisistä työaikakirjauksista, johtamis-ja laatujärjestelmän virheellisistä tulkinnoista, rekrytoinneista jne.

    Jonkinlainen ryhtiliike yliopistossa tekisi kyllä hyvää.

  5. Samaisessa Iltalehden artikkelissa oli myös mielenkiintoinen kohta, jossa rehtori moittii hallitusta konsensushengen puutteesta. Ja vieläpä lausuu: ”Päinvastoin riidat tehdään julkisiksi äänestyksillä ja kirjallisilla eriävillä mielipiteillä”.

    Eikö pikemminkin hallituksen tule arvioida rehtorin toimia eikä
    päinvastoin?

    1. Tuo on rehtorilta todella outo reaktio. Hallitus on yliopiston korkein päättävä elin ja on rehtorin yläpuolella.

      Eriävät kannat osoittavat hallituksen jäsenten täyttävän huolellisuusvelvoitettaan. Ne eivät ole mitään epänormaalia muissakaan organisaatioissa paitsi Putinin Venäjällä.

      Mitähän hallituksen puheenjohtaja on ajatellut lukiessaan rehtorin kannanoton? Tuota kommenttia tuskin oli koordinoitu.

  6. Tämä näyttää todella pahalta. Tyylikkäin ratkaisu olisi rehtorin ja puheenjohtajan eronpyynnöt, joihin hallitus suostuisi. Molempien uskottavuus on mennyt.

    1. Ei heidän kommenteissaan ole mitään väärää. Kuten Ollikin on heittänyt, niin entiseen tapaan on päätetty haluttu lopputulos ja sitten valittu keinot sen saavuttamiseksi. Eikö tuollainen ole vaadittua vakaata strategista toimintaa? Kohta näemme saman toimintamallin rehtorin valinnassa.

  7. Eilisen Kalevan mukaan olet tehnyt yli 20 tietopyyntöä yliopistolle. Eikö tuollainen ole jo häiriköintiä?

    1. Valitettavasti olen joutunut pyytämään kirjaamosta mm. vuotta 2021 edeltäviä pöytäkirjoja, yliopiston tilinpäätöksiä ja toimintakertomuksia, sekä dokumentteja, jotka minulle on kerrottu toimitetun kirjaamoon, mutta joita ei näy mainitun hallituksen kokousten liitteinä. Kovin avoimena yliopiston hallituksen toimintaa ei voi pitää, jos vertaa esimerkiksi Helsingin yliopistoon.

    2. No ei tietenkään ole. Se on väärin että nuo julkiset dokumentit pidetään jostain syystä piilossa. Ei niitä pyyntöjä tarvitsisi tehdä jos toimittaisiin alun perinkin niinkuin pitää.

    3. Tietopyynnöt eivät todellakaan ole minkäänlaista häiriköintiä vaan yksi avoimen ja demokraattisen toiminnan peruspilareista. Niihin vastaaminen asianmukaisesti on puolestaan julkishallinnon velvollisuus.

  8. Kalevan artikkeli ei tuonut mitään selvyyttä siihen, miksi rehtori ja hallituksen puheenjohtaja antoivat väärän todistuksen koulutusvararehtorin valintatavasta. Toimittaja oli lukenut Ollin blogin, jossa tuo on osoitettu ja vielä siteeraakin sitä. Henkilöstöjohtaja vastasi asian vierestä. Tämä on tökerö harhautus. Haluan rehtorin ja hallituksen puheenjohtajan vastaukset.

    Kalevan journalistinen taso ei päätä huimaa.

    1. Henkilöstöjohtajan yritys määritellä ”täsmälleen sama” osoittaa hänen aliarvioivan yliopiston väen ymmärryskyvyn.

      1. Kommentoin Kalevassa artikkelia näin: ”Tässä on tyypillinen tilanne, kun toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäistä. Jarmo Okkonen vakuuttaa, että yliopistolakia ja johtosääntöä on noudatettu. Olli Silven puolestaan kertoo sen, miten väljien raamien sisälle on rakennettu toisistaan merkittävästi poikkeavat prosessit.”

        Jostain syystä rehtorin ilmeinen esteellisyys koulutusvararehtorin valinnassa ei ole noussut enempää keskusteluun, vaikka rehtori on valitun koulutusvararehtorin väitöskirjaohjaaja ja heillä on monia yhteisjulkaisuja.

      2. Valitettavasti tuollaiset vastaukset ovat yliopiston hallinnolle hyvin tyypillistä röyhkeää sepittelyä. Niistä todellakin paistaa henkilöstön ja muun yleisön ylenkatsominen.

  9. Tyypilliseen malliin rehtori noudattaa 2018 lausumaansa ohjetta, ”ei pidä mennä kokoukseen jonka tekemiä päätöksiä ei tiedä ennakkoon”. Samalla lailla ei sitten kai kannata hakea yliopiston johtoon kaveriksi henkilöä jonka sopivuutta ei ole etukäteen selvittänyt. Oma oppilas ym. vuodesta 2002 lienee tullut jo sen verran tutuksi että oli sopiva tähän hommaan. Ei ainakaan ole eri mieltä mistään ja tietää kenelle kumartaa.

    1. Olisi todella kiusallista, jos lopputulos koostuisi erilaisisten näkemysten ja kriittisten äänien aikaansaamasta kompromissista. Sellainen saattaisi olla jopa eduksi yliopistollemme. Mutta olet toki harmillisen oikeassa, hallinto toimii juuri noin kuten kuvasit. Se pelkää moniäänisyyttä ja yllätyksiä.

    2. Minulla on vain toisen käden tietoa tuosta rehtorin lausumasta. Se kertoo, että hän itse tietää kaiken parhaiten, eikä kaipaa keskusteluja kuin samanmielisten kanssa. Hallituksenkin keskustelut hän näyttää esittävän riitoina. Eikö kollegio pysty lopettamaan tätä häpeällistä näytelmää?

  10. Jälleen kerran faktat pilasivat muutoin kivan tarinan. Mihin enää voi luottaa?

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *