Eräs edellisen blogiartikkelini kommentti tarjoaa linkin YLE:n maanantain 18.3.2024 alueuutisiin. Kommentoiija on uutisen litteroinutkin:
”Oulun kaupungilla ei ole toistaiseksi mitään kerrottavaa Oulun yliopiston vaihtoehtoisia sijainteja tutkivan työryhmän työstä. Oulun kaavoitusjohtaja Kari Nykäsen kokoamassa työryhmässä istuu myös Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki. Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristäpalveluista mukana ovat Nykäsen ohella muut keskeiset viranhaltijat. Oulun yliopiston uutta sijaintia koskevaan päätöksentekoon liittyy varsin erikoisia piirteitä. Neuvotteluista yliopiston ja kaupungin välillä ei ole kerrottu julkisuuteen mitään, kaupunginvaltuustolla ja –hallituksella on ollut asiassa erilaiset painotukset. Toisaalta Oulun yliopiston hallitus ei ole koskaan tehnyt päätöstä Linnanmaalta siirtymisestä”.
Vahvennos yllä on omani. YLE:n uutinen on ristiriidassa yliopiston johdon viestinnän kanssa, joten se oli tarkistettava hallituksen pöytäkirjoista.
YLE on oikeassa: päätöstä lähteä Linnanmaalta ei ole tehty, ei ainakaan yliopiston hallituksessa.
Yliopistoyhteisömme on jo pidempään kokenut hallituksensa kokoontuvan rehtorin päätösten infotilaisuuksiin. Tuosta esimerkki on hallituksen kokous 22.11.2023, jonka pöytäkirjassa rehtorin esittelemä päätöskohta 7 on otsikoitu seuraavasti:
Esittelytekstissä mainitaan kiinnostavasti otsikoitu julkinen liite 3, jonka sain sen kirjaamosta pyytäneeltä emeritusprofessori Heikki Salolta (ko. liite on tämän blogiartikkelin lopussa, ja useiden lukijoiden toiveesta myös koulutusrehtorin valintamuistio ja eriävät kannanotot hallituksen kokouksesta 27.2.2024):
Esittelijä on päätöksentekijöiden ohella vastuussa päätöksestä ja vastaa yksin valmistelusta, siis myös päätösesityksen liitteistä. Heti liitteen ensimmäinen kohta kiinnostanee yliopistoyhteisöä:
Milloin hallitus on tuollaisen ”lähteä Linnanmaalta” päätöksen tehnyt,? En löytänyt tuollaista päätöstä hallituksen pöytäkirjoista, selvästikään myös YLE ei ollut tuollaista huomannut. Joten onko päättäjä ollut rehtori? Hallituksen pöytäkirjassa 23.2.2023 on 25 vuoden linjaus yhdelle kampukselle siirtymisestä. Siinä ei mainita mitään Linnanmaan hylkäämisestä:
Vai onko päätös on haudattu hallituksen myöhemmässä kokouksessa 13.12.2023 hyväksymään strategiapäivitykseen? Sitä ei ole edes mainittu pöytäkirjan liitteeksi, joten jää epäselväksi, miten esittelijä on päätösasian hallitukselle esitellyt:
Sinänsä liitteeseen sijoitettu päätös ei olisi Oulun yliopiston johtamisessa mitään uutta. Rehtorin kausirajoitteet poistuivat 1.1.2016 voimaan tulleen johtosäännön myötä ilman mainintaa esittelytekstissä.
Oma epäilykseni on, että rehtori on saattanut tehdä päätöksen Linnanmaalta lähdöstä. Hallitus ei tuollaista ainakaan pöytäkirjojen perusteella ole tehnyt, eikä asia ole sellainen, jonka rehtori voisi tuoda hallitukselle pelkkänä ’tiedoksi’ -asiana. Jos rehtori väittää muuta, niin hallituksen olisi tehtävä omat johtopäätöksensä.
Mutta millä kannalla rehtori lopulta on? Allekirjoittamassaan Linnanmaan kaavarunkolausunnossa 31.1.2019 hän halusi yliopiston pysyvän Linnanmaalla ja varmistaa tulevaisuuden laajentumisvarat sekä yliopistolle että sidosryhmille:
Kaavarunkolausunto löytyy kokonaisuudessaan blogiartikkelin Dokumenttien helmiä (1) lopusta.
Kokouksen 22.11.2023 kohdan 7 liite 3:
Kokouksen 27.2.2024 koulutusrehtorivalinnan valintamuistio:
Hallituksen neljän jäsenen eriävät kannanotot:
Olin pitkään töissä Prosessi- ja ympäristötekniikan osastolla ja muistelin, että Jouko Niinimäki olisi ollut Mirja Illikaisen väitöskirjan ”Mechanisms of thermomechanical pulp refining (2008)” ohjaaja. Asia on todellakin näin kuten väitöskirjassa todetaan ”Supervised by
Professor Jouko Niinimäki” ja edelleen kiitoksissa todetaan ”I like to express my sincerest thanks to my supervisor Prof. Jouko Niinimäki for his guidance and encouragement during the work.”. Molemmat toimivat pitkään samassa tutkimusryhmässä ja heillä on runsaasti yhteisjulkaisuja; kaikkiaan 26 Google Scholarin mukaan.
Hallintolaki:
27 §
Esteellisyys
Virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen.
Mitä virkamiehen esteellisyydestä säädetään, koskee myös monijäsenisen toimielimen jäsentä ja muuta asian käsittelyyn osallistuvaa sekä tarkastuksen suorittavaa tarkastajaa.
28 §
Esteellisyysperusteet
Virkamies on esteellinen:
——–
7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.
Kiitos erinomaisesta analyysista. Hallituksen jäseniltä toivoisin samanlaista tarkkuutta, kun rehtorin viestintä kulkee kilometreja päätösten edellä luoden painetta päätöksille. Selvästikin yritetään luoda hallitukselle kampusasiassa samantyylinen vaihtoehdoton päätöstilanne kuin koulutusvararehtorin valinnassa.
Minäkin luulin, että hallitus oli kampusratkaisun jo tehnyt. Iltalehden lauantaisessa jutussakin ’Jouko Niinimäki pohtii, että ainakin osittain tilanteessa on kysymys Oulun yliopiston kampusratkaisusta’.
Pyysin ja sain Iltalehden uutisoiman kirjeen yliopiston kirjaamosta maanantaina 25.3.2024. Siinä ei näy minkäänlaista kytköstä kampusasioihin (osa tekstistä on poistettu viitaten JulkL 24.1§ 32-k). Pro Linnanmaa -liikkeen mukaan sen lähettäjä ei ole allekirjoittanut addressia, joten tuotakaan liittymää ei ole.
Kolutusvararehtorin valinnasta tuli itsellä mieleen, että miksi siihen painotetaan tutkimusnäyttöjä niin paljon kun kyseessä ei ole tutkimuksen vaan koulutuksen edistäminen. No toki tutkimusnäytöt kertovat aikaansaavasta henkilöstä.
Tässä esitettyjen dokumenttien ja kommenttien pohjalta Maanisen sekä Niinimäen olisi pitänyt jäävätä itsensä Illikaisen valintaan liittyen. Hakijoista Illikainen oli varmasti meritoitunein, mutta se että tulee samasta tutkimusryhmästä kuin rehtori herättää varmasti epäilyksiä vaikka kaikki olisi tehty oikeinkin.
Lausunnossa todetaan, että ”korkeakoulussa annettavan opetuksen ja sen kehittämisen menestyksekkään johtamisen osalta, nousevat professori MI, …”
Minusta tuon kirjatun kuvauksen perusteella tällä hakijalla ei ole mitään kokemusta tai näyttöä korkeakoulun opetuksen kehittämisen menestyksekkäästä johtamisesta. Hän on toiminut 2 vuotta dekaanina tiedekunnassa, jossa tutkinto-opetuksesta ja sen kehittämisestä vastaa koulutusdekaani. Toiminta UniOGS’n tehtävissä on hallinnollinen työ ei johtamistyö.
Minulle hakija MI ei täytä hakukuulutuksessa esitettyä kriteeriä tältä osin. Tämä kuitenkin on yksi keskeisimmitä huomioiden koulutusrehtorin tulostavotteinen tehtäväkuva.
Valintamuistio on yllättävä, sillä valitun johtamiskokemus koulutuksen saralla näyttäisi olevan vähäisin. Ehkä valinnassa ovat lopulta painaneet muistioon kirjaamattomat seikat?
Koko kuvio näyttää todella pahalta. Ei tällaisia haluaisi yliopistossa todistaa.
Yliopiston strategiapaperi on tyhjänpäiväinen julistus, josta puuttuvat niin nykytilan analyysi ja kvantifioidut tavoitteet kuin toimenpiteetkin. Niinpä sieltä puuttuu keskustakampuskin.
Kun strategiasta tehdään pyöreä, sen voi tulkita haluamallaan tavalla. Sitä voi myös näin ollen esitellä eri yhteyksissä halutulla tavalla. Toki tiedeyliopiston johto ei toimi näin, sehän on selvä.
The university strategy mentions ”interdisciplinary collaborations”. Is that supposed to take place with external partners only? Internally this university fosters siloed mentality with its deep silo organization.
Tässä linkissä vielä lisää YLE:n uutisointia asiasta:
”Oulussa käydään erikoista keskustelua yliopiston sijainnista – asiaa pohtivalla työryhmällä ei ole mitään kerrottavaa”
”Tilanteen tekee mielenkiintoiseksi se, että toisin kuin on annettu ymmärtää, Oulun yliopiston hallitus ei ole varsinaisesti tehnyt päätöstä yliopiston sijoittumisesta muualle kuin Linnanmaalle.”
https://yle.fi/a/74-20080974
Vielä lisää YLE:n uutisointia: https://yle.fi/a/74-20081708
”Oulun kaupunki aloittaa keskustelun Oulun yliopiston sijaintimahdollisuuksista valtuustoryhmien kanssa”
Pitäisiköhän myös yliopiston hallituksen pikimiten tehdä
selkeä päätös kampusasiassa? Ja mielummin kunnioittaen yliopistoyhteisön selkeää kantaa, joka on tullut ilmi lukuisissa opiskelija- ja henkilöstöjärjestöjen kyselyissä?
Lieneeköhän kaupungin kovin rationaalista panostaa enempäänsä tällaiseen erityisen henkilöityneeseen hankkeeseen? On hyvin mahdollista, että vuoden päästä projektia ei enää ole. Vaivihkainen unohtaminen olisi varsin pienen riesan tie, etenkin kun toimiva kampusratkaisu on ollut jo pitkään olemassa.