Sain perjantaina 5.11.2021 yliopiston kirjaamosta pyytämäni hallituksen kokouspöytäkirjan 28.4.2020 kohdan 3 § liitteet. En saanut niitä kaikkia sellaisinaan, vaan saatekirjeen mukaan ”puhdistettuina seuraavasti”:
Lisäksi samassa saatekirjeessä ilmoitetaan, että aiemmin julkisuuteen annetuista tiedoista on poistettu yksityisten toimijoiden liikesalaisuuksia.
Pöytäkirjassa päätösesityksen perusteluissa on seuraavat seikat, joiden kaikkien voisi olettaa nousseen esille selvitystyössä.
Näen saamistani liitteistä, että yliopistomme hallitukselle on annettu vähintäänkin yksipuolinen tilannekuva. Seurauksena epäilen hallituksella olevan vaikeuksia toimia yliopistolain mukaisesti: ”Julkisoikeudellisen yliopiston hallituksen ja rehtorin on huolellisesti toimien edistettävä yliopiston etua”
(1) Saatekirjeessä saneltujen rajoitteiden vuoksi en varovaisuussyistä voi tässä julkisessa blogissa puuttua liitteen C vetovoimaseikkoihin. Riittänee todeta ne yksipuolisesti esitetyiksi. Täydennän siksi tilannekuvaa MDI:n Timo Aron analyysilla sekä hänen twiitillään, jossa on relevantti taulukko.
Oulun kaupungin olisi siis panostettava talouskasvuun, jotta tänne kannattaisi muuttaa ja yliopistonkin vetovoima paranisi. Hölmöläisten tyyliin tehdyt peitonjatkokset kun nyt ovat vain . . . hölmöjä.
Alempana on ote liitteen C slaidista 40, jossa ensimmäisellä rivillä todetaan tutkitusti opiskelijoiden haluavan asua keskustassa kampuksen sijainnista riippumatta. Tähän toiveeseen vastattaneen parhaiten toteuttamalla Raksilaan opiskelija-asuntoja yliopistorakennuksen sijaan.
(2) Tulkitsen kustannuksien hallittavuuden liittyvän ennusteisiin vuokrien noususta peruskorjausten myötä. Kuitenkin Linnanmaan kampusrakennuksesta löytyy enää n. 20 000 peruskorjaamatonta neliötä. Niiden jälkeen seuraava peruskorjaussykli alkaa vasta 2040-luvulla.
Tällä on olennainen vaikutus tilakustannusten kehittymiseen ja vie pois pohjan esitetyiltä kustannus- ja säästölaskelmilta. Tuollaisia on esimerkiksi yliopiston johdon haastatteluissa 1.9.2020 ja 11.6.2021.
Tarkastelen näitä talousjohtajan valmisteleman liitteen D pohjalta huomenna 9.11.2021 ilmestyvässä blogiartikkelissa. Miten on esim. mahdollista, että vuokrakustannusarvio tippui 25% vajaassa vuodessa, jos hallituksen päätöksen pohjatiedot eivät olleet olennaisesti muuttuneet?
(3) Saamieni liitteiden perusteella hallitukselle ei esitetty minkäänlaista hiilijalanjälkianalyysia. Ainut viite asiaan on liitteen C slaidin 40 viimeinen rivi.
Päästöihin rakentamisen ja liikenteen osalta liittyvä kommenttiasiakirja tuli käsiini yllättävältä taholta. Sain vaikutusvaltaisen neuvottelutuen ansiosta luvan Technopolis Plc:lta julkaista sen keskeiset tulokset blogissani 27.10.2021. Lainaan alle graafin kommenttiasiakirjasta.
Onko Oulun yliopiston hallitus valmis ottamaan huomioon tietoa, jollaista sille ei päätöshetkellä 28.4.2020 annettu?
(4) Riskianalyysissa ei tavanomaisesta menettelystä poiketen ole kategorisoitu riskejä suurimmasta vähäisimpään. Olisiko juuri tuollainen olennaisuus siivottu pois saamastani versiosta? Millekähän tasolle hallitukselle annettujen tietojen paikkansapitävyys oli sijoitettu?
———————————————–
Jos yliopistomme nykyinen johto olisi aiemmin ollut oikeasti kiinnostunut tilakustannuksien hallinnasta, niin se olisi toiminut kuten rehtori esitti Kalevan vieraskolumnissa 15.12.2015 ”Yhteinen korkeakoulukampus on tavoittelemisen arvoinen”. Siis seuraavasti: ”Linnanmaan kampuksella asia järjestettäisiin niin, että länsipuolelta saavuttaessa kampus olisi Oulun ammattikorkeakoulu ja itäpuolelta taas Oulun yliopisto”. Nuo suurimmat peruskorjaukset tarvinneet tilat remontoitiin humanistiselle ja kasvatustieteiden tiedekunnille, aiheuttaen suhteessa suurimmat yliopiston vuokrien nousut.
Ammattikorkeakoululle korjattiin kampuksen pohjoispuolen 1993 valmistuneet tilat, jotka olisivat tulleet peruskorjaukseen vasta kuluvan vuosikymmenen loppupuolella.
Samalla yliopisto sulki mahdollisuuden tarjota normaalikouluille muusta yliopistosta helposti erotettavat väistötilat. Nyt suunnitteilla näyttää olevan koulujen sijoittaminen Linnanmaan keskusaulan kieppeille.
Vaikuttaa siltä, että hallitus kuin hallitus, ristiriitaisesta viestinnästä päätellen yliopiston johtokin, tarvitsee aikaa materiaalin sisäistämiseen. Olli, laitathan jatkossa noita liitteitä tarjolle, poislukien tuo ”salaista” tietoa sisältävä liite C.
Liitteet A,B,D ja E löytyvät huomisesta blogiartikkelista. Liite F on valitusosoitus, jonka jätän tarpeettomana jakamatta.
Selasin WSP:n raporttia. Kirjoittaja on Heikki Lonka. Siinä todetaan Linnanmaasta: ”Tiloja vaikea muuttaa vastaamaan uuden toiminnan vaatimuksia”.
Noita ”uuden toiminnan” vaatimuksia en löydä raportista. Mitä ne ovat? Mikä tällainen kiinteistöstrategia on?
Hyvä havainto! Hallituksen kokousliitteissä ei tosiaankaan näy, millainen toimeksianto konsulteille on tehty. Voi olla, että ’uusi toiminta’ on kuvattu toimeksiannossa.
Myöskään yliopiston hallituksen kokouspöytäkirjassa 20.11.2019 4 § ei sisällä mainintaa uudesta toiminnasta.
Minäkin olen mm. Kalevan mielipidekirjoitusten kommenteissani kysellyt lukuisia kertoja juuri tuosta ”uudesta toiminnasta”, kun tuota sanaparia on varsin usein siellä käytetty Raksilaan muuton perusteena. Siis mitä tuo ”uusi toiminta” on ja miten voi olla mahdollista, että nimenomaan muuntojoustavaksi suunniteltu pilari-palkki -rakenteinen kampusrakennus ei ole muunneltavissa juuri tuohon ”uuteen toimintaan”?
Onhan sitä vuosien saatossa muunneltu lukuisia kertoja muuttuneisiin tarpeisiin. Esimerkiksi ammattikorkeakoulu oli yliopiston kannalta katsottuna uutta toimintaa ja muutos käsittääkseni onnistui ihan hyvin.
Kertaakaan en ole saanut noihin esittämiini kysymyksiin vastausta. Se on mielestäni kummallista, kun kuitenkin tuota argumenttia toistetaan jatkuvasti muuton perusteena.
Onko tuo ”uusi toiminta” vain tyhjää täynnä oleva ilmaus, jotta olisi jotakin sanottavaa? Voi onko sen takana joku oikea, tiedossa oleva uudistus? Ja jos se on jollakulla tiedossa, niin erittäin tarkasti varjeltu salaisuus se on ja miksi sitä ei voi julkisesti sanoa?
Mutta jos se on joku merkittävä uudistus yliopiston toimintaan, niin kai siitä pitäisi hallituksen pöytäkirjoista löytyä joku merkintä.
Hei Olli,
Vastauksena kommenttiisi 5.11.2021 ”Syvää myötähäpeää” kirjoituksessa: Ymmärrän.
Mitä puolestaan en ymmärrä on tuon Liitteen C saatekirjeen rajoitteet. Tekijänoikeudelliset materiaalit eivät kuulu erityisiin salassa pidettäviin viranomaisten asiakirjoihin Julkisuuslain 24 § mukaan.
Lisäksi Tekijänoikeuslaki sanoo seuraavaa:
25 d § (24.3.1995/446)
Asiakirjajulkisuus ja oikeudenhoito (22.5.2015/607)
Tekijänoikeus ei rajoita laissa säädettyä oikeutta saada tieto yleisestä asiakirjasta.*
* Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksia ja ohjeita 2019:31: ”Yleinen asiakirja (allmän handling) on lain mukaan asiakirja, joka on joko saapunut viranomaiselle tai on viranomaisen itsensä laatima.”
Lisäksi kokonaan oma asia on, saako Jouko Niinimäen esitys lainkaan tekijänoikeuden suojaa eli onko se teokseksi laskettavissa työ/henkisen luomistyön tulos. Hyvin todennäköisesti näin ei ole, vaan kyse on viranomaisen itsensä laatimasta asiakirjasta minkä salassapidolle ei ole esteitä.
Mitä saatteen kommentiin: ”rajaavat käytön ainoastaan yliopiston sisäiseen käyttöön” tulee, Julkisuuslaki 5 § sanoo seuraavasti: ”Viranomaisen asiakirjana ei pidetä 5 momentissa säädetyin poikkeuksin: ….. 2) viranomaisen palveluksessa olevan tai viranomaisen toimeksiannosta toimivan laatimia muistiinpanoja taikka sellaisia luonnoksia, joita laatija ei ole vielä antanut esittelyä tai muuta asian käsittelyä varten;”. Jouko Niinimäki on esitellyt kyseisen dokumentin hallitukselle eli se ei voi olla enää viranomaisen sisäiseen käyttöön tarkoitettu aineisto vaan julkiseen päätöksentekoon liittyvä asiakirja.
Liitteisiin D ja E liittyen, liikesalaisuuksien poistaminen on tietenkin Julkisuuslain mukaista (24 § kohdat 17 ja 20) jos niitä on. Mutta kuten aiemmin tuli jo todettua, liikesalaisuudet tulee olla toteen näytettävissä (oikeudessa) eikä pelkkä väite niistä riitä (esim. Siemensin kohdalla https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1494486432520.html).
Hallintojohtajalle: julkishallinnon tärkein tehtävä on laittaa lait täytäntöön ja turvata lainmukaiset oikeudet. Hyvä hallintotapa puolestaan edellyttää mm. huolellisuutta asian selvittämisessä ja toimivallan käyttöä vain lain mukaan hyväksyttäviin ja puolueettomiin toimiin. Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siltä, että Oulun yliopiston hallinnolla on huomattavia ongelmia oikeusperiaatteiden noudattamisessa, mikä on erityisesti Hallintojohtajan vastuualuetta.
Tämä blogi on yliopiston viestinnän aktiivisessa mediaseurannassa, joten viestisi hallintoon löytänee perille. Lienee silti epätodennäköistä, että menettelyongelmien osoittamisesta tulisi tuosta suunnasta kuittausta.
Olen aiemmin blogissa käsitellyt Raksilan kampushankkeen julkisesti saatavilla olleiden tietojen puutteita ja ongelmia. Mutta esim. nyt saamani liite D on investointilaskelmapornografiaa. Siis heikohkosti todellisuuden kanssa linkittyvä kuten muukin kuvitelmiin perustuva.
Oulun yliopiston johto toimii elokuvahistorian alkupuolen ”Keystone Cops” slapstick-komedioiden lailla. Edestakaisin säntäily todellisuudesta irtautuen on tuottanut runsaasti aineistoa, jonka ristiriitaisuuksista ei selviäisi edes Perry Mason!
Yliopiston hallitus ei huhtikuussa 2020 päättänyt siirtää alanorssia kampusrakennukseen. Yliopiston rehtori ei tietääkseni keskustellut tästä esittämästään suunnitelmasta kenenkään norssin opettajan kanssa. Ajatus lienee yksin hänen. Sopiiko rehtorin arvolle näin huono harkinta?