Yliopistomme keskiryhmät ja professorit ovat nyt tehneet vaaleissa valintansa yliopiston hallitukseen ja kollegioon. Toivon kaikille uusille ja uudelleenvalituille jäsenille parasta menestystä työssään yliopistomme hyväksi.
Kollegion jäsenenä tulen aina toimimaan yliopistoyhteisömme hyväksi ja sen luottamuksen jatkumista suuresti arvostaen.
Tämä blogi tulee jatkumaan, joskin hieman maltillisemmalla artikkelien julkaisutahdilla. Olen suuressa kiitollisuuden velassa kaikille taustatietoa antaneille ja olennaisia seikkoja osoittaneille. Kaikki materiaali on tallessa.
Mukava kuulla, että blogi jatkuu! Kiitos kaikesta tähän saakka ja onnittelut kollegioon valinnasta.
Vararehtoriaikanasi koulutusneuvoston jäsenenä olleena muistan systemaattisen tasapuolisuuden, analyyttiset faktat ja kuuden tunnin keskustelukokoukset. Minulla on siksi isot odotukset tulevasta. Jospa menneestä voitaisiin nyt saada jotain takaisin, ainakin noista kaksi ensimmäistä 🙂
Taannoin törmäsin heittoon tyyliä ”kokoukset ovat tapa paeta työntekoa” 🙄
Yliopistoyhteisön rivijäsenenä arvostan erityisesti keskiryhmien henkilöiden rohkeutta astua ns. Silvenin listalle puolustamaan yhteisöämme. Heijastatte syvien rivien tuntoja! Toivottavasti yliopistokollegio ei enää ole hampaaton elin ja yliopiston hallitus pelkkä rehtorinviraston jatke.
Arvostan kaikkia, jotka tuovat faktoilla perustellut kantansa esille avoimesti ja rehellisesti.
Menneissä vaaleissa valitettavasti nähtiin toisenkinlaista vaikuttamisyritystä. Esitän tästä myöhemmin konkreettisen näytön, jotta laajemmallakin yliopistoyhteisöllämme olisi mahdollisuus arvioida kyseisiä menettelyä tosiasioita ja eettisiä toimintamalleja vasten.
Olli, luulen tietäväni, millaisesta tökeryydestä on kyse. Se edustaa niin huonoa harkintaa typeryydessään, että jopa epäilen yliopistomme viestinnällä olevan roolia.
Harkitse silti, onko paljastuksessa yliopistolle enemmän vahinkoa kuin tervehdyttävää vaikutusta. Eiköhän tuo tuonut ääniä ”listallesi”.
Salailu ei liene mikään ratkaisu sekään? Kyllä mätäpaiseet on puhkaistava ja julkisuuteen tuotava.
Kyse ei osaltani ole salailusta, koska ao. viestintä ei vaikuta olleen aivan pienimuotoista. Siis moni tiesi ennen vaaleja, mutta minä vasta vaalien jälkeen.
Oma viestintäni on ollut täysin avointa. Yhtäkään siihen kriittisesti suhtautunutta viestiä en ole karsinut. Kannatuksen ilmauksia olen kuitenkin joutunut hylkäämään epäasiallisen henkilöihin kohdistuneen kielenkäytön vuoksi.