Hiilipäästöt

Blogistani on seurannut suuri määrä yhteydenottoja sekä yliopiston sisältä että sen ulkopuolelta. Harva kuitenkin käyttää blogini kommenttisyötettä sinänsä asialliseen ja asiantuntevaan viestittelyynsä. Kiitän kaikkia uusista tiedoista ja kannustuksesta!

Esimerkiksi eräältä valtakunnan tason vaikuttajalta sain kiintoisan dokumentin, jonka olemassaolosta en tiennyt. Sitä ei liene tarkoitettu laajempaan jakeluun. Oletan kuitenkin sen toimitetun Oulun yliopistolle pian päiväyksensä 15.6.2020 jälkeen, mutta tästä minulla ei ole varmaa tietoa. Yliopiston hallituksen pöytäkirjoissa eikä yliopiston kampuskehittämisen viestintämateriaaleissa siitä ei näy mainintaa.

Kyseessä on Aalto-yliopiston kestävän kiinteistöliiketoiminnan professorin Seppo Junnilan kommentti, joka on laadittu ”… ainoastaan havainnollistamaan uudisrakentamisen ja korjausvaihtoehdon ajoittamisen ongelmatiikkaa hiilijalanjäljen arvioinnin näkökulmasta”. Technopolis Holding Oyj on tilannut kommentin professori Junnilalta oman liiketoiminnan tueksi Oulussa.

Sanomalehti Kalevassa on 25.10.2021 julkaistu professori Junnilan haastattelu, josta käy ilmi samoja yllättäviä havaintoja.

Dokumentin relevantein sisältö tiivistyy seuraaviin kahteen graafiin, joista ensimmäinen pelkästään rakentamisen ja käytönaikaisia päästöjä tarkasteleva ei tarvinne selityksiä.

Professori Junnila toteaa ”Nykyisen ilmastopolitiikan aikahorisontissa, vuoteen 2050 mennessä, keskustakampus vaihtoehto ilman tehostusta näyttäisi jäävän hiilijalanjäljen osalta nykytilannetta huonommaksi”.

Toinen graafi ottaa huomioon työmatkaliikenteen päästöt. Oletuksena on nykyisen kampuksen työmatkaliikenteen keskimääräinen ajosuorite 8 km/päivä/pää ja opiskelijoilla 3.5 km/päivä/pää. Keskustakampuksen oletetaan puolittavan ajosuoritteet. Laskennan pohjalla ovat Oulun seudun henkililöliikennetutkimus vuodelta 2016 ja VTT:n lipasto laskentatietokanta.

Tästä professori Junnila toteaa: ”Alun uudisrakentamisen hiilipiikki nostaa KHK päästöt niin korkealle, että tehokkaamman käyttöjakson parempi suorituskyky ei kompensoi uudisrakentamista ensimmäisen kolmenkymmenen vuoden aikana”. Siksi ”Suuntaa antavissa esimerkkitarkasteluissa peruskorjausvaihtoehto näytti ilmastonmuutoksen näkökulmasta parhaalta vaihtoehdolta ja
tehostettu keskustakehittäminen toiseksi parhaalta vaihtoehdolta”
.

Tulos on mielestäni yllättävä, erityisesti siksi kun sitä ei ole julkisesti tuotu esille. Professori Junnila katsonee olevansa velkaa selitykset, sillä kommenttidokumenttinsa lopussa hän tuo esille seuraavat järkeenkäyvät seikat:

3 kommenttia

  1. Paljon kiitoksia kirjoituksestasi!

    Viimein on lienee selvää, ettei keskustakampusta voi perustella pienemmällä hiilijalanjäljellä.

    Tämä on jälleen hieno esimerkki siitä, kuinka valikoivaa yliopiston – ja valitettavasti myös Kalevan – viestintä on.

  2. Onkohan tuossa jälkimmäisessä kaaviossa otettu huomioon myös autoilun energian puhdistumista, vai onkohan se laskettu nykyisillä polttomoottoriautoilla tapahtuvaksi vielä 2040 luvulla?

    1. Autojen päästöoletuksista pitäisi kysyä professori Seppo Junnilalta.

      On kuitenkin huomattava, että Junnilan laskelman teon jälkeen Oulun kaukolämmöntuotannon CO2 päästöt ovat laskeneet 218 grammasta kilowattitunnilta n. 170 grammaan. Tämä nostaa entisestäänkin rakennusaikaisten päästöjen painoarvoa.

      On jopa todennäköistä, että lämmöntuotannon päästöt laskevat entisestäänkin, esimerkiksi maalämmön hyödyntämiseen siirtymisellä. Espoossa on jo porattu pari viiden kilometrin reikää, joista tullaan saamaan energiaa 40MW teholla. Ehkä muutamassa vuodessa näemme vastaavia toteutuksia Oulussakin.

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *