[Artikkelissa lopussa lisäys klo 14.40 30.5.2023 (*)]
Edellinen blogiartikkeli johti keskusteluun tiedekuntahallitusten roolista erään johtosääntölausunnon oletetun ristiriitaisuuden vuoksi. Asiasta kiinnostuneille tarjoan vertailtaviksi kirjaamosta pyytämäni viralliset dokumentit.
Ensimmäinen on tiedekuntahallituksen kokouksen 25.4.2023 pöytäkirja (allekirjoitukset 2&3.5.2023). Tiedekuntahallitus on äänestänyt kannanotoistaan. Eriäviä mielipiteitä ei ole kirjattu. Jälkimmäinen on tiedekunnan lausunto 28.4.2023.
Asiakirjojen erot eivät yliopiston johtosäännön kannalta ole ongelma: dekaani yksin päättää tiedekunnan asioista.
Nykyisin voimassa oleva johtosääntö hyväksyttiin hallituksen kokouksessa 23.11.2015. Sen liitteessä 2 tyrmättiin kaikki tiedekuntien kommentit, joissa kritisoitiin tiedekuntahallitusten päätösvallan poistamista:
(*)Lisäys klo 14.40 30.5.2023: Hallituksen kollegiolle, tiedekuntahallituksille ja ylioppilaskunnalle lähettämä kirje on alla. Se on lisätty muotoilunsa mahdollisen tulkinnanvaraisuuden vuoksi (ks. kommenttini alempana).
Hallituksen pöytäkirjasta 23.11.2015 on pääteltävissä, että asiallisesti muutos johtosääntöön tehtiin jo edellisellä käsittelykierroksella. Tapa oli klassinen: päätösvaltaisesta tiedekuntaneuvostosta tehtiin keskustelukerho antamalla sille komea nimi hallitus.
Ps. Hämmästyttävä laatuero LuTK:n eduksi pöytäkirjassa hallitukseen verrattuna.
Luonnontieteellisen tiedekunnan toiminta osoittaa (Oulun) yliopiston johtamisjärjestelmän ja -käytäntöjen omituisuuden. Faktaa on:
1. Tiedekunnan asioista päättää dekaani
2. Tiedekunnassa on hallitus-niminen hallintoelin
3. Hallintoelin ei päätä mistään tiedekunnan asioista se tukee tiedekunnan johtoa
4. Hallintoelimen yliopistojäsenet valitaan vaalilla
Tällä järjestelyllä sekoitetaan demokraattinen hallintomalli ja johtajakeskeinen johtamismalli tosi perusteellisesti. Tämä näkyy tiedekuntahallituksen toiminnassa tuossa johtosääntölausuntoasiassa. Pöytäkirjan mukaan hallitus keskusteli muutoksista ja hallituksen toimivallan mukaan sen pitäisi riittää. Dekaani ottaa siitä keskustelusta mitä lystää oman mielipiteen muodostamiseksi. Tiedekuntahallitus kuitenkin pisti dekaanin johdatellessa pystyyn ’demokratianäytelmän’. Siinä tehtiin ehdotuksia ja äänesteltiin ikään kuin sillä olisi jotain merkitystä.
Ensireaktioni oli, kun luin nuo dokumentit: Uskomaton juttu.
Toinen reaktio: Tottakai näin. Tähän nykyisessä hallintomallissa on haluttu mentävän. Pomo ’viisaudessaan’ päättää. Pelätään, että joukossa tyhmyys tiivistyy. Dekaani saa kyllä kysyä neuvoa, mutta ei tarvitse ottaa neuvoja huomioon. Dekaanin täytyy pitää rehtori tyytyväisenä, jotta tulisi uudelleen nimetyksi. Ennen piti pitää tiedekunta tyytyväisenä, jos halusi tulla uudelleen valituksi.
Ranskassa porukka marssis kaduille ja polttais autoja ja särkis ikkunoita tommosen menettelyn jälkeen. Linnanmaa lienee rauhallisempi edelleen.
Kun luonnontieteellinen toimii noin, niin mitenhän muissa tiedekunnissa hallitukset?
Tapasin tänään kyseisen dekaanin, joka oli tulkinnut kirjeen ”yliopistoyhteisöltä” tarkoittavan professoreita, muuta henkilökuntaa ja opiskelijoita. Tuo määre jättää tiedekuntahallitusten ulkopuoliset jäsenet yliopistoyhteisön ulkopuolelle. Tuloksena on ollut kirjaamoon toimitettu kirje.
Dekaani ilmoitti toimittaneensa muut tiedekuntahallituksen kommentit sähköisen lomakkeen kautta. Noita en valitettavasti saanut pyydettyäni tiedekuntien lausunnot kirjaamosta.
Ollilta jälleen kerran perusteellista selvitystyötä!
En halua saivarrella, mutta kirjeen otsikossa lukee ’tiedekuntahallitukset’ ja tekstissä ’Teiltä pyydämme kirjallista lausuntoa jne.’. Onko tuossa tulkinnanvaraa muille kuin saivartelijoille?
Nyt on hallitukseen tulossa kaivattua pohjoisen Suomen ääntä ja toivottavasti yliopisto saadaan oikeille raiteille. Valituista kaksi kohtasin työurallani hyvin positiivisin ”down-to-earth” kokemuksin. Muista valituista toisen artikkeleita seuraan Ylen netistä.
Toisin kuin hallituksen pöytäkirjoista, kollegion pöytäkirjoista saa selvää, miten asioita on käsitelty ja mitä on päätetty.
Mitä karseaa kollegiossa on tapahtunut, kun siitä uutisoi Kaleva printtilehdessäkin? Pöytäkirjasta sitä ei näe, kun siitä puuttuvat eriävät mielipiteet.
Kollegiossa ei tapahtunut käytännössä mitään karseaa. Avaan tässä kommentissani kokouksen kulkua sen verran kuin suljetun kokouksen kulkua nyt voi avata. Kokouksen listalla oli kaksi päätösasiaa:
§4. ulkopuolisten jäsenten (4) valinta hallitukseen
§5. yliopiston hallituksen jäsenten palkkiot (tätä kohtaa en käsittele tässä kommentissani)
Kohta §4. oli asia, jonka valmistelu oli jatkunut jo pidempään: olemme päättäneet periaatteista kuinka yliopistoyhteisö osallistetaan, kuinka saatuja ehdotuksia käsitellään pienemmässä ryhmässä, kuinka kollegio päättää haastatteluun kutsuttavista, kuinka haastatellaan jne. Prosessi alkoi jo vuoden 2022 puolella.
Prosessi on ollut yhdessä sovittu ja kollegion hyväksymä. Tällä viikolla maanantaina kollegiolla oli iltakoulu, jossa sommiteltiin pohjaesitys varsinaiseen päätöskokoukseen.
Varsinaisessa päätöskokouksessa pohjaesitys herätti keskustelua ja myös vaihtoehtoisia hallituskokoonpanoja esitettiin (vastaesitys A ja B). Näistä käytiin pitkä keskustelu, jonka yhteydessä opiskelija Lotta Leinonen nosti esille mm. sosiaalisen median sisältöjä, jotka hän/muut opiskelijat olivat kokeneet häiritsevinä. Uskallan tämän tähän kirjoittaa, koska hän viittaa niihin niin Twitterissä kuin eriävässä mielipiteessään.
Hänen mukaansa pohjaesitys ei olisi yhden henkilön osalta ollut hyväksyttävissä, johtuen ilmeisesti perustajajäsenyydestä yleisesti tunnetussa kansalaisliikkeessä. Leinosen ulostulosta twitterissä ja näkemyksestä eriävässä mielipiteessä käy ilmi näkemys että nämä perustajajäsenet kantaisivat jonkinlaista kollektiivista vastuuta kansalaisliikkeen eri muodoissa tapahtuneesta kommunikoinnista eri medioissa.
Tulkitsen asiaa myös siten, että valituksi ehdotetun henkilön meriitit työelämästä, luottamustehtävistä ja poliittisista verkostoista olisi pitänyt katsoa merkityksettömiksi. Hänet oli kuitenkin todettu haastatteluiden ja asiakirjojen perusteella hyväksi kandidaatiksi hallitukseen.
Tästä käytiin keskustelua hyvin pitkään ja hartaasti. Keskustelu säilyi kuitenkin asiallisena ja eri osapuolia kunnioittavana, vaikka erimielisyys toki oli havaittavissa. Ylipäätänsä kollegiossa on ollut koko ensimmäisen vuoden ajan hyvä ilmapiiri, jossa kolmikantaisuus on toiminut varsin mainiosti. Esim. hallituksen jäsenten valintaa valmistelleessa työryhmässä oli kolmikantainen edustus, samoin kollegion puheenjohtajuus on kolmikantainen. Lotta Leinonen on itse kollegion varapuheenjohtaja eli edustaa opiskelijoita tässä roolissa.
Pöytäkirjasta ilmenee, että erilaisia äänestyksiä tehtiin ja niissä äänet hajautuivat. Lopullinen äänestys meni pohjaesityksen eduksi 13-8. Pöytäkirjasta ilmenee äänestyskäyttäytyminen, jota voi verrata yliopiston sivuilta näkyvään kollegion kokoonpanoon. Joillekin voi tulla ehkä yllätyksenä, että kaikki opiskelijatkaan eivät äänestäneet vastaesitystä lopullisessa äänestyksessä. Sen voi jokainen todeta kollegion kokoonpanoa tarkastelemalla.
Koska Leinosen kollegiossa esille nostamat huolet eivät muuttaneet kollegion enemmistön äänestyskäyttäytymistä, hän jätti eriävän mielipiteen. Minulle oli henkilökohtaisesti yllätys se, että hän koki parhaaksi avata asiaa myös twitterissä varsin raflaavalla tavalla.
Normaalisti sujunut kollegion kokous ja ylipäätänsä kollegion toiminta sai ylleen jonkinlaisen omituisen leiman. Se ei ole mielestäni kovinkaan tyylikäs tapa, eikä eduksi myöskään yliopistolle itselleen. Erityisesti tässä hämmentää se tosiseikka, että Lotta Leinonen toimii kollegion varapuheenjohtajana.
Professori Peppi Karppinen jätti toisen eriävän mielipiteen, jossa hän moittii varajäsenen ominaisuudessa hallituksen jäsenten valintaprosessia ym. Hänen eriävään mielipiteeseen en ota tämän enempää kantaa.
Eriävät mielipiteet voit pyytää kirjaamosta, koska yliopiston käyttämä asiakirjahallintajärjestelmä ei jostain syystä tue liitteiden kytkemistä asiakohtiin. Se kyllä ihmetyttää kovin 🙂
Olen seurannut ihmeissäni sosiaalisessa mediassa ja Kalevassa tapahtunutta jälkipuintia. Kollegion kokouspöytäkirja on erittäin perusteellinen ja antaa hyvän kokonaiskuvan hallituksen ulkopuolisten jäsenten valintaprosessista.
Yliopistoyhteisön rivijäsenenä tuntuu siltä, että prosessi on ollut erittäin osallistava myös yliopistoyhteisön suuntaan, sillä kaikilla yhteisöön kuuluvilla on ollut mahdollisuus ehdottaa henkilöitä hallituksen ulkopuolisiksi jäseniksi. Tästä mahdollisuudesta tiedotettiin erinomaisesti, ja aikaväli ehdotusten tekemiseen oli pitkä, liki kuukausi. Ilmeisesti hallitukseen valittujen joukossa on myös kollegion ulkopuolisten yliopistoyhteisön jäsenten ehdottam(i)a henkilö(itä).
Kokouspöytäkirjaan on kirjattu tarkasti myös kaikki ehdotukset, joiden välillä äänestykset on käyty. Äänestystulos on ollut lopulta varsin selvä, 13 – 8, alkuperäisen päätösehdotuksen puolesta. Merkittävää on myös se, että alkuperäistä päätösehdotusta on kannatettu tasaisesti kaikissa kollegion ryhmissä.
Olen yliopiston asiakirjahallintopäällikkö ja haluan selventää kirjaamoon toimitettujen pöytäkirjojen julkaisukäytäntöä. Vastaan yliopiston asianhallintajärjestelmän toiminnasta tiedonhallintatiimin kanssa. Asianhallintajärjestelmästä on mahdollista julkaista asiakirjoja sekä internettiin (yliopiston julkisille sivuille) että intranettiin (Patioon). Kukin yliopiston toimielin, esim. kollegio, hallitus, tiedekuntahallitus,…, päättää itse omien pöytäkirjojensa ja niihin kuuluvien liitteiden julkaisutavan. Kirjaamossa julkaiseminen tehdään toimielimen pyynnön mukaisesti. Yliopiston asianhallintajärjestelmästä on mahdollista julkaista sekä pöytäkirjoja, että niiden liitteitä.
Kiitän valaisevasta selonteosta. Onnistuin kollegion pöytäkirjan tekstistä hahmottamaan, että kohun varsinainen tausta on erään pohjoissuomalaisen merkittävän henkilön valinta yliopiston hallitukseen. Onko se kirjattu tuolla tavalla eriävään mielipiteeseen?