Muistan omalta osaltani, että 2010-luvun alkupuoliskolla yliopistomme hallituksen toimintakertomuksien toimintokohtaiset osuudet perustuivat pöytäkirjoihin. Mihin muuhunkaan?
Nyt Oulun yliopiston hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2022 kertoo sivullaan 3 näin:
”Kilpailukykyisemmän ja laadukkaamman tutkinto-ohjelmakokonaisuuden kehitys ja jatkuvan oppimisen tason nosto
Vuoden 2022 aikana seurattiin tutkinto-ohjelmakohtaisesti vetovoiman, läpäisyn ja laadun seurannan mittaristoa. Samalla tutkinto-ohjelmaportfoliota on edelleen analysoitu, ja tietoja hyödynnetään seurannassa ja portfolion rakenteen uudistamisessa.”
Yliopistoyhteisömme jäseniä voi kiinnostaa, miten hallituksemme on seurannut ja analysoinut koulutusta. Toimintakertomuksensa mukaan se on noin tehnyt, joten seurannan pitäisi selvitä pöytäkirjoista.
Vuoden 2022 hallituksen pöytäkirjoista löytyy seuraavat viisi koulutusta käsitellyttä kohtaa, joista kolme on lakisääteisiä hallituksen päätöstehtäviä:
- Hallitus 24.2.2022: kohta 5: Tutkinto-ohjelmaportfolio ja aloituspaikkamäärät 2023, kaksois- ja yhteistutkintojen stipendit sekä täydennykset vuoden 2022 tutkinto ohjelmaportfolioon (lakisääteisesti hallituksen päätettävä asia)
- Hallitus 22.3.2022: kohta 6: AIKOPA:n toiminnan organisointi (tämä ei kovin läheisesti liittyne tutkinto-ohjelmiin)
- Hallitus 27.9.2022: kohta 4. Koulutusvastuuesitykset OKM:lle (lakisääteinen hallituksen päätettävä asia)
- Hallitus 22.11.2022: kohta 7: Koulutusvararehtorin päätös aloituspaikkojen ylityksestä (lain mukaan hallituksen siunattava asia)
- Hallitus 27.9.2022: kohta 6. Koulutusasioiden ja kansainvälisten asioiden raportointi (tiedotusasia, pöytäkirjassa ei mainintaa liitteestä).
Pyysinkin kohdan 5 liitettä kirjaamosta (12.5.2023), jotta näkisimme, miten hallituksessa toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen mukaan ”Vuoden 2022 aikana seurattiin tutkinto-ohjelmakohtaisesti vetovoiman, läpäisyn ja laadun seurannan mittaristoa. Samalla tutkinto-ohjelmaportfoliota on edelleen analysoitu, ja tietoja hyödynnetään seurannassa ja portfolion rakenteen uudistamisessa”.
Nimittäin opettajan rooliksi yliopistossamme on ahkerasti tarjottu digikurssien laadintaa ja osaamisen tunnistamista. Onko opetus ja osaamisen kehittäminen sitten jonkun muun tehtävä?
Mutta ehkä kohdan 5 raportissa näkyisi valoa? Mitä tutkinto-ohjelmakohtaiset analyysit kertovat? Pelkkä pöytäkirjan kohta kertoo yliopistomme hallituksen suppeahkolla tyylillä vain seuraavaa:
Sain muutaman päivän odotettuani (aamupäivällä 17.5.2023) kohtaan 5 kytkeytyvän asiakirjan pdf-muodossa. Mitään tutkinto-ohjelmakohtaista tarkastelua hallitukselle esitetyssä raportissa ei ole. Onko tämän ainoan tiedoksiannon silti liberaalisti tulkittava vastaavan toimintakertomuksen kuvausta ’vuoden 2022 aikana seurattiin tutkinto-ohjelmakohtaisesti’?
Raportin metatiedossa on aikaleima:
Olikohan kyseinen raportti alunperin hallituksen kokouksen 27.9.2022 asiakirjoissa? Jos ei, niin se ei välttämättä ole ollut hallituksen seurantaansa käytettävissä. Se on näet tulostettu PowerPoint-tiedostosta pdf-muotoon 17.5.2023.
Jaan raportin seuraavassa blogiartikkelissa, jossa muiden koulutusasioiden ohessa sivuan sen sisältöä.
Jos opiskelija laatii sepitteen, niin paljastumisesta seuraa prosessi ja häpeä.
Kiitos Olli mielenkiintoisesta ’katsauksesta’. Jään innolla odottamaan tarinan jatko-osia.
Aiheeseen liittyen juuri on julkaistu ohjeistus (HTK 2023 -ohje) hyvään tieteelliseen käytäntöön. Sen perusperiaatteita ovat luotettavuus, rehellisyys, arvostus ja vastuunkanto. Tästä ohjeesta uutisoitiin myös Patio’ssa https://patio.oulu.fi/fi/uutiset/hyva-tieteellinen-kaytanto-ohjaa-tutkimustyota-oulun-yliopistossa
Ohjeissa mainitaan kiellettynä toimintana mm. tiedeyhteisön, rahoittajien tai yleisön johtaminen harhaan… omien saavutusten tai ansioiden liioittelu tai muuntelu.
Yliopistossa on ollut taipumus ajatella, että tutkimuksen tekeminen ja siihen liittyvä johtaminen ovat kaksi eri asiaa. Tutkimusta ohjaa kansainvälisestikin sovitut käytänteet ja johtamista toteuttavat mahdollisesti ammattitaidottomat johtajat. Tutkijalta vaaditaan tutkimuksessaan validiteetin ja reliabiliteetin arviointia. Näyttää siltä Ollin esimerkin valossa, että yliopiston johtamisessa näitä ei tarvita – ei edes ajatella niiden merkitystä.
Omakohtainen kokemus yliopiston laadukkaista käytännöistä on, että vastuuhenkilöt silmät kirkkaina väittävät käytäntöjen olevan kunnossa, mutta kun pyytää esittämään evidenssien näistä käytännöistä, niitä ei sitten löydykään.
Olis kyllä tosi mielenkiintoista nähdä ja yliopistolle ehdottoman hyväksi, että tulevassa laatujärjestelmän auditoinnissa todellakin auditoijat vaatisivat nähdä evidenssiä laadukkaista toiminnoista.
Meidän ei tarvitsi arvella onko joku aineisto ollut hallituksen käytettävissä, jos pöytäkirjojen yhteydessä olisivat asianmukaiset liitteet.
Tässä blogissa toisessa artikkelissa hetki sitten yliopiston asiakirjahallinnosta vastaava henkilö totesi, että teknistä estettä sille ei olisi.
Ei ole kenenkään etu, että julkisuteen annetaan tarkasteltavaksi vain minimaalinen määrä tietoa. Luottamukselliset materiaalit ovat asia erikseen, niistä voitaisiin mainita pöytäkirjan ao. asiakohdassa erikseen.
Saattoiko kenellekään tällä kertaa jäädä epäselvyyttä? Raporttia ei mainita liitteenä ja sen metatiedot ovat paljastavia. Muutenkin hallituksen pöytäkirjat vilisevät liitteettömiä kohtia isojenkin päätösten kohdalla.
Yliopistossa selvästikin pyörii monenlaista teatteria. Tällaisen johtamiseen sopisi ehkä Tom Peteres’n kirjassaan Liberation Management kuvaama organisaatiotyyppi: ’Carnival’.
Listaanpa tähän muutamia näytelmiä, joita Oulun yliopistossa pyöritetään. Näytelmillä on kiinnekohtia todellisuuteen, mutta liian paljon mielikuvituksen tuotetta. Kaikkia mieleeni tulevia voisin hieman kommentoida, mutta säästän lukijaa ja kommentoin paria.
Oulun yliopiston teatteri siis esittää moninäytöksisen tragikomedian:
• Yliopiston hallitus
• Yliopiston kampukset
• Yliopistodemokratia
• Tiedekuntahallitus
• Laatutyö
• Yliopiston prosessit
• Tietojärjestelmien käyttö
▶ Peppi
▶ SoleTM
▶ Eduuni
▶ IMS
▶ Moodle
▶ Yammer
• Loukkaantunut opiskelija. Tätä näytelmää on esitetty Yliopiston erilaisissa kokoontumisissa, Twitterissä, Jodelissa, Facebook’ssa ja myös yliopiston tiedotuslehdykässä – Kalevassa.
Yksi teatteriesitys on Teknillisen tiedekunnan tutkimusyhteisöt, jota mainostetaan esimerkiksi näin: ”Osallistumme globaalin, kansallisen ja alueellisen hyvinvoinnin edistämiseen Tutkimusyhteisöjemme kautta”. Näiden Tutkimusyhteisöjen toiminnasta, ihmisistä, tulostavoitteista … on vaikea löytää yliopiston tarjoamaa tietoa. Tämän kasasin muutamasta lähteestä:
▶ Teräs (Professori Jari Larkiola)
▶ Kiertotalous (Professori Mirja Illikainen)
▶ Biotalous (Professori Juha Tanskanen)
▶ Automaatio ja digitalisaatio (Lehtori Jukka Hiltunen)
▶ Ympäristö ja Cleantech (Professori Riitta Keiski)
▶ Suunnittelu ja tuotteistaminen (Professori Harri Haapasalo)
▶ Geologiset systeemit & Arktiset mineraalivarat (Profeessori Juha-Pekka Lunkka)
Kaikki tutkimusyhteisöjen johtajat eivät ole ilmoittaneet käyttäneensä työaikaa tutkimusyhteisötyöhön. Jos siis tuloksia on syntynyt, niin olemattomalla työpanoksella.
Ollin Plogin lukijat voisivat lisätä tähän niitä näytelmiä, joita ovat päässeet seuraamaan tai peräti näyttelemään jotain roolia (traagista tai koomista?).
Sekä koomista että traagista: samalla kun lääkiksen yt-neuvotteluista ilmoitettiin, niin kuulin rehtorin viikko aiemmin julistaneen jossakin tilaisuudessa, että yliopistolla menee paremmin kuin koskaan.
Sivuhuomautus: hallitus ei viime syksynä valtuuttanut käynnistämään lääkikselle esitettyjä muutosneuvotteluita.
Vielä näin jälkijunassa kannan korteni kekoon asiakirjan metatiedoissa esiintyvän aikaleiman tulkintaan (kuitenkaan mitään tiettyä tapausta kommentoimatta 😊).
Kun kirjaamoa pyydetään luovuttamaan tietty asiakirja, tarkastamme sen sisältämien tietojen julkisuuden (JulkL 621/1999 mukaisesti). Usein tämä tarkistus vaatii sen, että asiakirjan laatija tarkastaa sen. Mahdollisten salassapitomerkintöjen tekemistä varten asiakirja muunnetaan pdf-muotoon, jos se jo aiemmin ole pdf. Tämä siksi, että mahdollinen salassa pidettävien tietojen peittäminen tehdään redaktoimalla, ei laittamalla mustia suorakulmiota tekstin päälle.
Lisäksi on huomioitava, että kun asiakirja rekisteröidään asianhallintajärjestelmään, se pyritään muuttamaan arkistokelpoiseen muotoon eli pääsääntöisesti pdf:ksi. Eli jos alkuperäinen asiakirja on powerpoint, niin Dynasty pyrkii muuntamaan sen pdf-muotoon. Tarkoituksena on varmistaa, että asiakirja säilyy asianhallintajärjestelmässä muuttumattomana, ja on mahdollisuuksien mukaan myös valmiiksi arkistointikelpoisessa muodossa.
Asiakirjan metatiedoissa oleviin aikaleimoihin voi siis tallentua tietoja myös näistä rekisteröintiin ja luovuttamiseen liittyvistä toimenpiteistä.