Mikä muuttui?

Olen useasti aiemmin kiinnittänyt huomiota Oulun yliopistossa aloittaneiden muuta yliopistolaitosta korkeampaan keskeytysriskiin. Tämä korreloi selvästi nuorimpina opintonsa aloittaneiden opintojen heikon edistymisen kanssa. He ovat pääsääntöisesti tulleet suoraan lukioista paperivalintojen kautta ja siten edustanevat parasta materiaaliamme.

Pyydän kiinnittämään huomiota seuraavan taulukon luvuissa erityisesti lukuvuosina 2017/18 ja 2018/19 tapahtuneisiin muutoksiin. Silloin Oulun yliopiston kandikoulutuksissa (ts. lääketieteiden koulutukset eivät ole mukana datassa) 18-20 -vuotiaiden edistymisessä repesi iso ero muuhun yliopistolaitokseen.

Muutos on mielestäni valtava: kahdessa vuodessa yli 20% heikennys muiden yliopistojen parantaessa! Toimin koulutusrehtorina 2010-2015, jolloin iloitsimme yliopistoyhteisömme hivutettua edes %:n vuosittaisen parannuksen.

Voimme hakea selityksiä vaikkapa seuraavista seikoista:

  1. Vuoden 2016 alussa rehtori muutti yliopiston organisaation tutkimusyksikköpohjaiseksi. Tämä saattoi kääntää selät koulutukselle. Samalla muuttui koulutuksen sisäinen rahoitusmalli vieden kannusteita koulutukseen panostamiselta.
  2. Johtomme alkoi sälyttämään koulutukselle suhteettoman osuuden yliopiston ns. yhteisistä kustannuksista. Ehkä tarkoitus on ollut kirjanpitomuutoksilla pudottaa tutkimuksen yleiskustannuskerrointa ja parantaa siten hankekilpailukykyä. Alla on aiemmin julkaisemani tätä muutosta koskeva graafi. Hyppy on tapahtunut vuonna 2018. Voiko olla pelkästään sattuma, että koulutuksen romahdus ajoittui lukuvuosiin 2017/18 ja 2018/19?

Kyseessä on yksi seikoista, jotka johtivat rehtorin ja hallituksen silloisen puheenjohtajan vastuuvapauden myöntämättä jättämiseen vuoiden 2021 tilinpäätöksen osalta. Vuoden 2023 loppuun mennessä hallitus ei ollut informoinut kollegiota vastuuvapauden eväämisestä seuranneista toimenpiteistä. Yliopiston hallituksen pöytäkirjoissakaan ei ole ollut mainintaa asianmukaisesta käsittelystä.

Tietenkään korrelaatio ei välttämättä ole syy-seuraus-suhde, mutta se kelpaa hypoteesin lähteeksi. Tilanteen luonteesta ei jää epäilystä. Johtopäätöksiin Oulun yliopiston ikäryhmän 18-20v opiskelijoiden määrä on valtakunnallisesti tilastollisesti riittävä:

Olisiko herätettävä julkisempi pohdinta Oulun yliopiston valinnasta opiskelupaikaksi? Palaan aiheeseen ensi viikolla yliopistojen vertailevan analyysin puitteissa.

6 kommenttia

  1. Varhaisesta opintojen keskeytyksestä tulee väistämättä mieleen ns. Amerikan malli. Siellähän haetaan mahdollisimman hyvään yliopistoon ja 1-2 vuoden jälkeen päätetään mitä halutaan opiskella. Tämän seurauksena Tieteenalan perusteet 101:llä on parhaat luennoitsijat, koska opiskelijat voivat kurssin perusteella päättää tuoda rahansa siihen koulutusohjelmaan.

    Suomen malliin (hakeminen tiettyyn koulutusohjelmaan, mahdollisesti mielikuvien perusteella, yleensä paperivalinnalla ja rahoitusmalli tähän päälle + hankaluus vaihtaa koulutusohjelmaa jos osoittautuu vääräksi) tällaisen sovittaminen voisi olla aika haastavaa. Useimpien opettajien kannalta syventävien kurssien opetus on varmaan mielekkäintä. Opiskelijat ovat siinä vaiheessa valinneet polkunsa aika pitkälle ja opetuksen sisältöä voi yhdistää omaan tutkimukseen. Laadukkaalle perusopetukselle ei hirveästi taida löytyä motivaattoreita. Helposti skaalattava 200 opiskelijaa x 5 op x 30e?/op toki tuo rahaa, mutta ei kannusta laatuun.

    1. Ns. Amerikan mallissa peruspalkka niin professoreille kuin opetukseen osallistuville väitöskirjatutkijoille (TA) tulee yleensä yhdeksältä kuukaudelta. Siis kesä on palkaton, jos ei ole opetusta. Tuo on oiva tutkimusrahoituksen hakukannuste.

      Mikään ei Oulussakaan estä panostamasta laatuun alkuvaiheen kursseilla.

  2. Erittäin hyvä tilannekatsaus. Ainakin oma näkemys on se, että opetuksen arvostuksessa on koko ajan 2010-luvun alkupuolelta saakka menty alamäkeä. Yliopistolla on ainakin itselle muodostunut mielikuva, että jos ei ole tehokas tutkija ja julkaise paljon jne. niin on vähän semmoinen toisen luokan henkilö. Opettajia kun jää eläkkeelle tai vaihtaa työpaikkaa niin heidän tilalleen ei palkata ketään vaan opetukset jaetaan vain entistä pienemmälle porukalle. Sitten tämä vielä jäljellä oleva opetushenkilöstö on pahasti ylikuormittunutta kun pitää yhtäaikaa yrittää pyörittää kursseja ja tehdä tutkimusta jne. Opetuksen kehittämiseen ei ole mitään käytännön mahdollisuuksia. Totuus opetuspuolella on usein tämänkaltainen ja jos mikään ei muutu suhteellisen nopeasti niin uskoisin, että alkaa opettajapuolelta porukka tehdä omat johtopäätöksensä ja alkaa äänestää jaloillaan. Itse ainakin miettinyt, että varmasti jonnekin muualle siirtymällä pääsisi ns. normaaliin työkuormaan ja todennäköisesti myös parempaan palkkaan kuin yliopistolla niin kannattaako täällä nyt sitten väkisin olla.

  3. The reason for dropping out is almost always not getting enough support at an early phase of studies. Evidence shows that better student retention rates correlate with teacher engagement and keeping track of at-risk students before they drop out.

    I thought that the famous Finnish education would shine at a university, instead I am seeing rot at the top.

  4. Nuo taulukot eivät kerro, että vaihtelu suurta. Jotkin koulutusohjelmat panostavat fukseihin, mutta toiset taas odottavat heltä täyttä itseohjautuvuutta. Kun palautteen kerääminen vielä sivuuttaa opinnoista tippuneet, niin kaikki näyttää niin hyvältä.

    Laskin, että lukiostani vuoden 2018 ylioppilaista täällä aloitti 11 vuosina 2018-19. Tähän mennessä kaksi on valmistunut täältä maisteriksi, kaksi on vaihtanut AMK:iin ja kolme on kadonnut tutkastani.

  5. Keväällä 2018 Oulun yliopisto sai palautetta laatujärjestelmästään KARVIn toteuttamalla arvioinnilla. Arviointiryhmän puheenjohtaja Ellen Hazelkorn ihmetteli päätösseminaarissa ääneen, miten on mahdollista, että yliopisto hyväksyy niin alhaisen prosentin ajallaan valmistuvissa tutkinnoissa. Kysymys ei ollut vertailusta muiden yliopistojen kanssa vaan asiantuntijan ymmärrys tilanteesta, jonka Oulun yliopisto oli luvuillaan kuvannut.
    Arvioinnin tarkoitus on toisaalta tuottaa hyvää mieltä hyvin tehdystä työstä ja toisaalta saada esityksiä toiminnan edelleen kehittämiseksi (PDCA-logiikka!). Tuon palautteen jälkeen jäin odottamaan, mitä Oulun yliopisto päättää tehdä asian korjaamiseksi.
    Jäin eläkkeelle tuon tilaisuuden jälkeen kahden vuoden kuluttua. Mitään ei ehtinyt siinä välissä tapahtua. Miten lie sen jälkeen?

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *