Ylioppilaslehti julkaisi 26.2.2026 ”Hätäjarru hukassa” -otsikoidun ansiokkaan artikkelin, joka käsittelee Helsingin yliopiston ylioppilakunnan (HYY) kiinteistöbisneskatastrofia. Se johti kahden ylioppilastalon ja 150 vuotta kerrytettyjen pääomien menettämiseen.
HYY:n päätöksentekijät eivät aina ymmärtäneet, mistä olivat päättämässä. Eräs keskeinen päätös tehtiin minuutin esittelyn pohjalta erään myöhemmin olennaiseksi paljastuneen yksityiskohdan oltua esityksen alaviitteessä.
Oulun yliopistonkin hankkeessa hehkutettu kiinteistöjen arvon nousu oli keskeinen argumentti. HYY:n edustajiston kokous on taltioitu videolle, jossa noin kohdasta 55:00 eteenpäin on sangen mielenkiintoista sisältöä myös Oulun yliopiston väelle.
Tietenkään HYY:n johdon toiminnalla ei ole mitään tekemistä Oulun yliopiston kanssa. Toisaalta vuoden 2025 lopussa silloinen Oulun yliopiston hallitus teki ratkaisuja, joilla se pyrki sitomaan 1.1.2026 aloittaneen uuden hallituksen päätöksentekoa. Katsonkin tarpeelliseksi muistuttaa HYY:n vastaavasta tilanteesta:
Ainut esitystä vastaan äänestänyt hallituksen jäsen jätti eriävän mielipiteen:
Päätöksiä vaikutetaan ajetun läpi jopa jonkinlaisissa karnevaalitunnelmissa:
Hankkeita ajettiin mahdottomina peruuttaa. Tämä taisi olla sama strategia, mitä Oulun yliopistonkin ylin johto käyttää:
Sekä HYY että Oulun yliopisto ovat julkisia organisaatioita. Mutta miksi tiedämme HYY:n päätöksenteosta ja sen taustoista enemmän kuin Oulun yliopiston tapauksessa? Oulun yliopisto johto on salannut kampussuunnitelmistaan liki kaiken mahdollisen. Näin on käynyt jopa SWOT-analyysillekin hallituksen kokouksen 28.10.2025 kohdan 12 liitteestä.
Onkohan SWOT-analyyseissa tarkasteltu suunnitelmia vuoden 2010 yliopistouudistuksen ja yliopistolain tavoitteita vasten? Onko hallitukselle, yliopistoyhteisölle ja medialle esitettyjen argumenttien välillä ristiriitoja? Siis muitakin kuin yliopiston viestinnän tiedotteen 200M€:n ja rehtorin 700M€:n säästöväittämät, joita olen käsitellyt aiemmassa artikkelissa. Niitäkö salaamisella suojellaan paljastumiselta?
Voimmeko edes luottaa yliopiston johdon koherenttiuteen? Miten pitäisi toimia yliopiston jarrujen petettyä?
Oulun yliopiston avoimuudesta käsityksen antavat mm. alla tarjoamani hallituksen kokousten 28.10.2025 ja 25.11.2025 pöytäkirjojen liitteet. Salauksista huolimatta tunnistan niissä kohtia, joita mielelläni vertaisin julkisuuteen kerrottuihin seikkoihin. Miksi yliopiston johto haluaisi salata yhtäpitävyydet?
A-insinöörien laatiman kustannusarvion mukaan kustannusarvioon eivät sisälly muun muassa tonttikustannus mukaan lukien kaavoituskustannus, olemassa olevien putkien ja kaapeleiden siirrot, muiden rakennusten purku uudisrakentamisen osalta sekä rahoitus- ja korkokulut (Dia 27).
Kiinteistöjohtajan tekemässä täydennyksessä koskien eri skenaarioiden rakennuskustannusten ulkopuolelle jääviä kuluja (Dia 36) todetaan, että rakentamiskustannuksista puuttuvat erät ovat kuitenkin ainoastaan:
– Irtokalusteet ja –varusteet
– Muuttokustannukset
– Väliaikaisten tilojen vuokrat ja ylläpitokustannukset
Miksi hallitukselle ei ole esitetty edes alustavaa arviota noista muista A-insinöörien listaamista kulueristä?
Yliopiston suunnitelmista on piilotettu kustannusarviot ja se on Kalevassa markkinoinut ainoastaan säästöväittämiä. On mahdollista, että yliopisto voi jollakin matematiikalla säästää, mutta samalla se luo sekasortoa 14 vuoden siirtymäaikana. Tuollekin on jokin hinta, mutta puuttuuko se laskelmista?
Liikennejärjestelyt Kontinkankaan kampukselle maksanee osin Tielaitos ja osin Oulun kaupunki. Joka tapauksessa karttaa tarkastelemalla näkee niiden tulevan hyvin kalliiksi. Tätä voi verrata Oulun ammattikorkeakoulun muuttoon Linnanmaalle, joka vaati kaupungilta 10 miljoonan euron investoinnin Alakyläntien lisäkaistoihin. Tätä voi verrata ammattikorkeakoulun käyttöön 30 miljoonalla peruskorjattuihin 27 000 bruttoneliöön.
Yliopiston siirtyminen valmiksi tukkoiseen paikkaan syö varmasti moninkertaisesti enemmän. Veronmaksaja saa sitten jaksaa maksaa. Nimittäin Pohjantien ja Kainuuntien liittymässä on niukasti tilaa edes puolineliapilaliittymälle. Ahtaminen maksaa helvetillisesti ja lisäksi Karjasillalla asuvat varmasti valittavat tuollaisista suunnitelmista.
Yliopiston suunnitellessa rakentamista Raksilaan markettien paikalle näin eräässä kaupungin suunnitelmassa superbussiväylän Hallituskadulta radan ali tunnelissa Tehtaankadulle ja edelleen Raksilan halki Pohjantien ja miksei Professorintienkin ali tai yli Kiviharjuntielle. Hinnaltaan tuo on rakentajien märkä päiväuni. Mitähän nykyinen kaava kertoo? Suunnitelma kun kytkeytynee nykyiseenkin kampushankkeeseen.
Erityiskiitokset linkistä HYY:n videotallenteeseen!
Nykyisellä rakentamisen hinnalla uuden kampuksen rakentamisessa ei ole mitään järkeä rahallisesti. Lisäksi en ole missään vaiheessa ymmärtänyt yliopiston hallituksen aivoituksia yliopiston sijainnista. Ensin hankitttii OAMK:n enemmistö ja siirrettiin OAMK Linnanmaalle synergiaetuja painottaen. No heti kun se saatiin siirrettyä keksittiin, että yliopiston pitääkin muuttaa Linnanmaalta pois, jotta keskusta ei näivety jne.
Nythän on sitten myös suunnitemissa esitetty, että yliopisto pärjää kolmasosan pienemmillä tiloilla kuin Linnanmaalla. Yritin tässä aiemmin keväällä löytää Linnanmaalta vapaan tilan yhteen tapahtumaan. Yhtään vapaata salia ei ollut saatavilla koko talosta kun tarve olisi ollut 6-7h ajalle. Piti sitten järjestää tilaisuus muissa tiloissa. Käytännössähän jos ja kun tms. se Kontinkaankaan Kampus tulee niin kaikki yliopiston toiminnot eivät sinne tule mahtumaan. Vaihtoehtoinahan on siinä vaiheessa joko se, että toimintoja supistetaan tai osa porukasta jää Linnanmaalle tai sitten osa porukasta etsii muut erilliset tilat toiminnoilleen. Käytännössä toimintoja, jotka todennäköisesti eivät voi siirtyä Kontinkankaalle ovat erilaiset isommat labratilat ja isot luentosalit, ruokaloiden määrä jne. Yliopistolla on isoja labratiloja vaikkapa konepaja, fablab, Arkkarien Agora, Tieto-ja sähkötekniikan eriävät laboratorit, prosessitekniikan laboratoritilat jne. Kontinkankaan suunniteltu tilamäärä myös tarkoittanee pelkästään avokonttorityyppisiä henkilöstötiloja ( joissa ei oikeasti kunnolla voi työskennellä eli sama olla kotona) ja tilanahtautta luentosaleissa, joka taas ajaa kurssit ja samalla opiskelijat aiempaa enemmän etäopetukseen.
Oisko tilat suunniteltu hallinnolle ja supistukset opetus- ja tutkimushenkilökunnalle? Sitten olisi sievä hallinnoida, kun ei ole ydintehtävät häiritsemässä.
Noissa pöytäkirjan liitteissä ei ole ainuttakaan salaamatonta €-summaa, jota ei olisi mustattu. Ei ainuttakaan! Silvenin ihmettelyt 200 ja 700 M€:n alkuperistä ovatkin hyvin perusteltuja. Sama salailu koskee mm. pääomasijoituksen %-osuutta.
Enpä ole koskaan aiemmin nähnyt tällaista salailua. Yliopisto sentään on julkinen laitos.
Salaamisperusteiksi on ilmoitettu julkinen tai yksityinen liikesalaisuus. Vaikea nähdä, että nämä alustavat skenaariot olisivat hallinto-oikeuden arvioimina lain tarkoittamia liikesalaisuuksia.
My late uncle was an official within a repressive communist administration. In early 90’s he told how the official and real economic numbers were cooked. In the end they differed so much that no-one trusted neither of them and the system collapsed. I can sense the same here.
Hienosti on opittu edellisen rehtorin tuomia johtamisen avoimuuden malleja. Kyllä tätä varmaan arktisen yliopistojen verkostosta seurataan ylpeydellä. Ettei olisi näidenkin visioiden idut kylvetty jo pari vuotta sitten, jotenkin on sellaista tunnelmaa ilmassa kun asiaan tutustuu…
Kukkenheim pelottelee helvetillisillä kustannuksilla. Rautatienkadun ja radan alittavan yhteyden rakentamiselle Hallituskadulta Raksilaan Tehtaankadulle tulisi hintaa ehkä n. 70M€, mutta voi mennä allekin. Pohjantien liittymien muutokset välittämään Kontinkankaan liikenne maksaa hieman vaihtoehdosta riippuen 30-50M€.
Nuo ovat tyypillisiä pienten infrahankkeiden budjetteja. Keskisuuresta esimerkiksi toisen raiteen rakentaminen Limingasta Ouluun maksaa yli 200M€.
Nyt kun Hailuodon yhteys on valmistumassa, niin saman luokan hankkeeseen olisi tarjolla sekä kalusto että työvoima.
Tarkoitatko, että Kainuuntien linjaus siirrettäisiin aivan Laanaojan varteen? Silloinhan yhdellä Pohjantien alikululla saataisiin lyötyä kaikki kärpäset kerralla.
Kannattaisiko kaupungin jakava Pohjantie siirtää itäpuolelle kehätien puolikkaaksi?