Yliopiston ilmastorasitus

Miten yliopistojen tuottamaa ilmastorasitusta pitäisi mitata?

Mielestäni järkevä vertailupohja on tarkastella päästöjä vaikkapa yliopiston henkilötyövuotta kohden. Silloin paljastuu, että esimerkiksi Turun yliopiston, Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksen, Lapin yliopiston ja Oulun yliopiston hiilidioksidipäästöt olivat 2018 hyvin lähellä toisiaan, n. 2200 kg/htv.

Yllä olevassa graafissa ei ole tehty ilmastonormeerausta, vaikka Oulun lämmitystarveluku oli 2018 peräti 25% korkeampi kuin Turussa. Oulun yliopiston nykyinen rakennuskanta pärjää silti varsin hyvin vertailussa. Pohjana tällä laskelmalla on alempana oleva SYK:n ilmoitus omien kiinteistöjensä päästöistä. (Huom: Turun yliopistolla on käytössään merkittävä määrä muitakin kuin SYK:n omistamia tiloja. Sen todelliset CO2 kg/htv päästöluvut ovat siksi suuremmat kuin mitä graafiin on laskettu; sama koskisi Jyväskylän ja Tampereen yliopistoja, jotka jätin normeeraushankaluuksista johtuen pois analyysista).

Oulun yliopiston Raksilan kampushankkeen promomateriaaleissa on puolestaan alla esitetty Suomen yliopistokiinteistöjen päästötilasto vuodelta 2018. Käytin näitä tietoja laskelmassa yllä. Kuitenkin Raksilan kampushankkeen yhteydessä niitä on käytetty harhaanjohtavasti, jopa propagandistisesti, ”annetaan ymmärtää” -tyyliin.

Tuo graafi nimittäin esittää päästöjä SYK:n Oulun karkeasti koko n. 205 000 neliön kiinteistömassasta, ei Oulun yliopistosta, joka on vuokralla n. 70%:ssa kokonaisuudesta (n. 145 000 neliötä). Otin tämän huomioon ensimmäisessä graafissa.

Oulun päästöluvuissa 2018 dominoi turpeen käyttö kaukolämmön tuotannossa. Tuon toiminnan CO2 ominaispäästöt ovat sittemmin pudonneet reippaasti turpeen käytön vähennyttyä (vuonna 2018 Oulussa 219 kg/MWh vs. Helsingissä 158 kg/MWh). Tämä tarkoittaa rakennusaikaisten päästöjen suhteellisen osuuden nousua elinkaarilaskelmissa.

Professori Seppo Junnilan kommenttiraportti, josta alle on lainattu graafi Technopolis Plc:n luvalla, on tietääkseni toistaiseksi ainut rakentamisen ja käytön päästöjä analysoinut Raksilan kampushankkeeseen liittyvä dokumentti. Oulun yliopiston materiaaleissa en ole havainnut mitään vastaavaa.

Oulun yliopiston Raksilan kampushankkeeseen kytkeytyvät suunnitelmat ovat merkittävästi muuttuneet alkuperäisistä. Tämän vuoksi kaikki pohjalaskelmat olisi laadittava uudelleen. Ja tällä kertaa tarkastelun kestävästi.

On epämiellyttävää, että muutaman minuutin pintapuolisella tarkastelulla yliopistomme antamista tiedoista nousi jälleen esille merkittävä ristiriitaisuus. Sellaisten havaitseminen ja kyseenalaistaminen kuuluisi etulinjassa kokonaan muulle taholle: yliopistomme hallitukselle.

12 kommenttia

  1. Venäjällä on hyväksyttävää varastaa kohtuullisesti. Sitä siedetään, kunhan se ei liian räikeänä paista silmiin. Oulun yliopistossa ”tiedolla” vedättämisellä ei näytä olevan tuollaisia rajoja.

  2. Kampushömpän alusta asti yliopiston johto on syöttänyt kyseenalaista faktaa, eli Suomeksi muunneltua totuutta. Kerroin epäilykseni selvitysten ns. faktoista erään puolueen kokouksessa, niin sain vastauksen, miten voin epäillä yliopiston selvityksiä. Pelkkä selvitysten lukeminen jo tuo esille, sen että kaikki ei ole niin kuin niissä on kerrottu. Varmaan selvitysten tekijöille ei ole edes kerrottu oikeita lähtötietoja.

    1. Tarina alkaa tosissaan olla niin hurja, että edes h.c.andersen ei osaisi vastaavaa sepittää. Se on niin röyhkeästi laadittu, että kukaan ei oikein uskalla sitä kyseenalaistaa.

  3. Milloin hallitus osoittaa ovea rehtorille, joka on johtanut harhaan niin yliopiston hallitusta, Oulun päättäjiä, oululaisia, mediaa kuin yliopiston väkeäkin? Ristiriitaisia väittämiä on liikaa ja faktoja liian vähän jos ollenkaan.

  4. Tämä blogi on silmät aukaiseva kokemus! Oulun yliopiston ylin johto on harhautunut opetus- ja tutkimustehtävästä tuottamaan vaihtoehtoisia faktoja.

    Applodit professorin dokumentti dokumentilta ja laskelma laskelmalta etenevälle refutaatiolle!

  5. Yliopiston nykyisen hallituksen jäsenet, kaupungin viranhaltijat ja media (etunenässä Kalevan pääkirjoitustoimittajat) ovat sen verran kritiikittömästi ja jo liki kahden vuoden ajan hehkuttaneet Raksila-hankkeen puolesta, että eivät voi enää kasvojaan menettämättä ”kääntää takkiaan”. Emme luultavasti koskaan saa tietää koko totuutta siitä, miksi em. tahot ovat toimineet tässä rehtorin äänenkannattajina.

    Suuren yleisön on kuitenkin hyvä tiedostaa, että Olli Silvenin esittämä ansiokas, julkisesti saatavilla oleviin lähteisiin perustuva analyysi hankkeeseen liittyvistä epäkohdista, on vain jäävuoren huippu. Piiloon jää paljon asioita, jotka eivät kestä päivänvaloa.

    Uskon ja luotan kuitenkin siihen, että Ollin tässä blogissaan esittämät faktat riittävät vastikään valituille uusille päätöksentekijöille (yliopiston kollegio ja hallitus sekä kaupunginvaltuusto).

  6. Sinänsä lillukanvarsia (henkilökunnan työmatkapäästöt n. 3% kokonaisuudesta), mutta juuri ilmestyneen työntekijöiden työmatkakyselyn mukaan n. puolella työntekijöistä on työmatka 0-5 km ja heistä pyöräilee töihin 70%. Jos nämä saadaan pyöräilemään Raksilaan asti on terveysvaikutukset varmasti merkittävät, mutta ehkä liittyvät kuitenkin tuohon reiluun puoleen, jotka autoilevat yli 10km työmatkan.

    1. Ei taida olla Raksilassa pyöräparkkitilaa tuhansille pyörille. Linnanmaan pyöräparkkitilat ovat suuremmat, kuin suunniteltu Raksilan kampuksen maapinta-ala.

  7. Kaupungin järjestämän keskustelutilaisuuden 9.2.2022 ProLinnanmaa/Huuskosen puheevuorossa oli päivitetyt hiilijalanjälkilaskelmat Raksilasta ja Linnanmaasta, saisikohan ne tänne?

    1. Jos ja kun saan nuo tiedot sekä luvan julkaista blogissa, niin sitten.

      Päivitys: Näillä näkymin ensi tiistaina 15.2.2022, ellei tule odottamaton este. Varmasti normaalia merkittävästi pidempi blogiartikkeli.

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *