Oulun yliopiston Kontikankaalle suunnitellun uuden kampuksen hallitukselle esitetyissä materiaaleista näkyy harkitun sekä vuokra- ja tasemalleja. Noista edellinen tarkoittaa yliopiston olevan kiinteistöyhtiön vuokralainen ja jälkimmäinen kiinteistön olevan yliopiston taseessa omaisuutena. Toki vuokramallissa voi olla 0-100% vaihteluväli yliopiston omistusosuudelle ja muita omistajia voi olla useitakin. Ulkopuolinen hakee prosentinkin omistusosuudelle osinkotuottoa.
Hallitus harkinnee tase- ja vuokrausvaihtoehtojen välillä. Konsulttiyrityksen näkemys samoin kuin yliopiston johdon julkiset lausunnot vaikuttaisivat puoltavan tasemallia.
Vastaava harkinta on tehty jo kertaalleen kohta 20 vuotta sitten opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ja valtionvarainministeriön (VM) keväällä 2008 asettamassa työryhmässä. Ehkä sen päätelmistä voisi ennakoida, mihin yliopiston hallitus voisi lopulta päätyä? Työryhmän raportti on luettavissa tästä linkistä. Suosittelen perehtymään siihen.
OKM:n ja VM:n työryhmän tarkasteltaviksi vaihtoehdoiksi oli asetettu seuraavat kolme, joista valtio valitsi yliopistojen yhdessä valtion kanssa omistamat kiinteistöyhtiöt:
- yliopistokiinteistöjen suora siirtäminen yliopistojen taseeseen (ns. tasemalli)
- yliopistojen tai yliopistojen yhdessä valtion (Senaatti-kiinteistöjen) kanssa omistama kiinteistöyhtiö (yksi tai useampia)
- yliopistojen, valtion (Senaatti-kiinteistöjen) ja kolmannen tahon yhdessä omistama kiinteistöyhtiö (yksi tai useampia).
Tasemallin eduiksi raportti mainitsee mm. suoran päätösvallan:
Sillä kuitenkin nähtiin myös ongelma, joka ketään yllättämättä on yliopistojen päätöksenteko:
Yliopistojen omistaman kiinteistöyhtiön eduista yliopistojen kannalta eräs havainto on tyhjien tilojen jäänti yhtiön, eikä yksittäisen yliopiston vastuulle:
Tuossa on sopivasti unohdettu, että kiinteistöyhtiö jakanee tyhjien tilojen kustannukset vuokrina osakkaille, mikäli se muutoin joutuisi tinkimään tulostavoitteestaan. Yhtiö ei siis ole hyväntekeväisyysorganisaatio. [Suomen yliopistokiinteistöjen vuokrausaste vuoden 2024 lopussa oli 94.7%]
Jos mukana olisi vielä valtio osaomistajana, niin raportti näkee saavutettavan lisäetuja:
Yliopistojen omistama yhtiö voi sisältää riskejäkin, jollainen voi olla realisoitumassa SYK:lle Oulun yliopiston luopumissuunnitelmien myötä:
Oulun yliopiston rehtori on lausunut Kalevan artikkelissa 22.1.2026, ettei yliopisto suunnittele luopuvansa SYK:n omistuksesta. Mitähän muut osakkaat tuosta tuumaavat?
Toisaalta raportissa nähdään valtion ja yliopistojen yhteisesti omistaman kiinteistöyhtiön riskien vähentämiskeinokin, joka on sopivasti laadittu osakassopimus. Arvailenkin sen saattavan olla valtio-osaomistajan etuja suojaava. Oulun yliopisto voikin siksi olla heikoilla osakassopimuksen mahdollistamissa menettelyissä. Tyypillisesti noissa sopimuksissa on erotilanteissa noudatettavat ns. ’good leaver’ ja ’bad leaver’ pykälät.
Oulun yliopiston materiaalista näkee myös luodatun ulkopuolisten sijoittajien osallistumista kampushankkeeseen. OKM:n ja VM:n yhteinen raportti toteaa tuollaisesta kiinteistöyhtiömallista näin:
Ehkä myöhemmin Oulun yliopiston dokumenteista näemme, miten suunniteltua kampushanketta on peilattu yliopistouudistuksen ja yliopistolain tavoitteita vasten.
OKM:n ja VM:n raportissa on mielenkiintoinen yliopistoja koskeva Senaatti-kiinteistöjen tasearvotaulukko:
Olisiko Oulun yliopisto 2010-luvun alussa kyennyt lunastamaan Oulun yliopiston käyttämät kiinteistöt velattomaan hintaan 226.2M€? Julkisuudessa kiertäneiden tietojen perusteella niiden arvo on nykyisin luokkaa 200M€. Olen pohtinut mahdollisia menettelyjä aiemmassa blogiartikkelissa.
Kun tutustuu vuoden 2008 työryhmän raporttiin, taitaisi olla Oulun yliopistolle aika riskaabeli hanke ruveta keksimään ruutia uudelleen. Voi tulla märkää.
Kannattaisiko Oulun yliopiston tehdä tarjous omista tiloistaan SYK:lle? Jos näköpiirissä on niiden jättäminen, niin sopuhintaan voisi tehdä kaupat ja tulisi halvemmaksi kuin muuttaminen.
Uuden kampuksen suunnitelmat ovat edenneet jo niin pitkälle arkkitehtikilpailuineen, ettei niistä kustannussyistä enää voi luopua. Tähän asti käytetyt rahat menisivät hukkaan.
Yliopiston pois Linnanmaalta -projekti on tähän mennessä maksanut ostettuina palveluina ja omana työnä 1.17 milj euroa. Onhan se aikapaljon rahaa. Nyt on suunnitteilla arkkitehtikilpailu ja kun se käynnistyy niin rahaa palaa. Toisaalta pieni virhe itse 300 miljoonan kampushankkeessa voi aiheuttaa moninkertaiset kustannukset. Kymmenen vuoden hankkeessa helposti 10 %n heitto tuottaisi melko monta miljoonaa murhetta.
Itse kyllä vielä suosittelen hankkeen keskeyttämistä.
OYS:in 33000 bruttoneliön F-rakennus vihittiin käyttöön vajaa kuukausi sitten. Rakentamiskulut olivat 197M€ mikä tarkoittaa 6000€ neliötä kohti.
Yliopisto suunnittelee 80000 neliön hanketta, jota tuskin saadaan 300 miljoonalla. Rahaa tulee kulumaan 400-500M€. Arkkitehtuurikilpausta päätellen tarkoitus ei ole rakentaa parakkeja, jollaisissa jotkin yliopiston osat olivat Kontinkankaalla vielä 1970-luvun lopulla.
Nyt olisi otettava järki käteen. Minäkin suosittelen hankkeen keskeyttämistä. Muutoin upotettujen kustannusten harha vain pahenee.
Nykyisen kampusrakenteen puitteissa Oulun yliopisto menestynyt hyvin kansainvälisessä vertailussa. Erityisesti tekniikka, tietotekniikka ja tietojenkäsittelytieteet ovat menestyneet tieteenalojen vertailussa. Kansainvälisesti outo tavoite tunkea kaikkien alojen postiosoitteet samalle pienelle alueelle haittaa juuri näitä aloja, joiden synergistä ekosysteemiä Linnanmaan kampuksella tarvitaan menestyksellisen työn jatkamiseen. Kontinkankaalle kannattaa rakentaa vastaavaa hyvinvointiin painottuvaa ekosysteemi, jossa on tilaa myös yrityksille. Yliopiston olohuone joidenkin yliopiston osien kanssa tuo yliopistoa riittävästi keskustaan. Tutkimuksessa ja taloudessa tarvittava läheinen synergia yliopiston, teollisuuden ja yhteiskunnan välille syntyy parhaiten nykyisten kampusten pohjalta. Yliopisto-opetuksen tulee olla lähellä tutkimusta.
Yliopiston toimivuuden varmistaminen on keskeisin asia. ennakoitavissa oleva liikenteellinen sumppu ja paikoituksen tilantarve sekä talousratkaisujen epämääräisyys ja epävarmuus tukevat päätelmääni: yliopiston siirtosuunnitelma tulee keskeyttää.
Ulkopuolisin silmin katsottuna SYK:n tilanne on kehittymässä samanlaiseksi vaikeuksiin joutuneiden asunto-osakeyhtiöiden kanssa. Lisäksi uusien vuokralaisten löytäminen yliopistoksi rakennettuihin tiloihin on käytännössä mahdotonta.
Tällä hetkellä SYK:n tilojen vuokrausaste on erinomainen, yli 90%. Entä jos Oulun yliopisto ei enää olisi vuokralainen? Silloin SYK:n vuokrausaste putoaa 77%:n tasolle. Tuo on hyvin lähellä kriisirajaksi katsottua 75%:ia.