Sanomalehti Kalevan verkkosivujen artikkeli 22.1.2026 kertoo Oulun yliopiston palvelujohtajan eronneen Suomen yliopistokiinteistöjen (SYK) hallituksesta vuodenvaihteessa:
Erityisen kiinnostavaksi tämän tekee ennenaikainen ero hallituksesta, jonka yhtökokous valitsee vuosittain. Nykyinen hallitus on valittu 24.4.2025, joten ero on tapahtunut merkittävästi ennen vastaavaa kevään 2026 yhtiökokousta.
Kalevan artikkelissa Oulun yliopiston rehtori on selittänyt asiaa myönteiseen sävyyn:
Käsityskykyni on valitettavan rajallinen, sillä en ymmärrä perustelua. Eikö yliopiston muuttosuunnitelmiensa vuoksi kannattaisi roikkua SYK:n hallituksessa? Vai onko Oulun yliopiston jäsenestä juuri SYK:n tulevien suunnitelmien vuoksi haluttu irrota? Eronpyynnön ansiosta yhtiö on saattanut välttää erottamiseen vaaditun ylimääräisen yhtiökokouksen.
Nyt SYK:n hallitus pääsee vapaammin pohtimaan omia ratkaisujaan. Niiden pohjana on sekä (salainen) osakassopimus että SYK:n talousennusteet kunkin harkittavan vaihtoehdon kohdalla.
SYK:n vuosikertomus 2024 tiivistää avainluvut. Niiden perusteella voimme karkeasti arvioida sen Oulussa sijaitsevien 200 000 bruttoneliön rakennusten kampusten tasearvoksi 200M€. Tässä on sekä Linnanmaa että Kontinkangas.
Uskaltaudun spekuloimaan, että SYK:n hallitus voisi tarjota Oulun yliopistolle kiinteistöjen ostoa tontteineen. Hinta olisi luokkaa 200M€, josta voisi osan maksaa osakkeilla (10.57% omistusosuus tarkoittaa velat sisältävästä tasearvosta n. 127M€). Kyseessä olisivat sekä yliopiston että samaan konserniin kuuluvan Oulun ammattikorkeakoulun (OAMK) käyttämät tilat.
Entä jos tarjous ei kelpaa? Yliopiston rehtorin mukaan aikomusta luopua omistuksesta ei ole:
Tästä johtuen jatkan spekulointiani: SYK:n hallitukselle voi tulla ajatus esittää yhtiökokoukselle yhtiön purkamista ja sen omaisuuden jakamista yliopistoille. Perusteena tuolle on Oulun yliopiston mahdollisen muuttopäätöksen muille osakkaille aiheuttaman vahingon hallinta.
Jos Suomen valtio päättäisi samalla 33.85%:n osuudellaan pääomittaa yliopistoja omistustensa suhteessa, niin Oulun yliopiston osuus SYK:n tasearvosta olisi liki 16% – siis 190M€.
SYK:n tilinpäätöksessä yhtiön velat 2024 lopussa olivat taseessa 511.5M€. Yhtiön purkautuessa tuo jyvitettäneen yliopistoille omistustensa suhteessa, Oulun yliopistolle pidempiaikaista maksettavaa tulisi n. 80M€, mutta kiinteistöt olisivat omat ja osin pitkäaikaisesti OAMK:lle vuokrattuna.
Vuonna 2019 Vaasan yliopisto ja kaupunki ostivat 27746 neliön tilat SYK:lta 26M€:lla. Myöhemmin 2022 Vaasan yliopisto sai runsaan 1.53%:n osuudestaan SYK:sta reilut 15M€. On kuitenkin äärimmäisen epätodennäköistä, että Oulun yliopisto saisi 10.57% osuudestaan lähellekään 100M€, jos yhtiön kiinteistömassasta liki viidennes on tulossa epäkurantiksi kululähteeksi.
Valitettavasti Oulun yliopiston rehtori ei lausunnossaan Kalevassa kerro, aikooko yliopisto osallistua kevään 2026 yhtiökokoukseen. Siellähän voi tapahtua hyvin merkittäviä asioita.
Oma kirjanpidollinen detaljinsa on SYK:n osakkeiden nykyinen arvo Oulun yliopiston taseessa. Se lienee n. 60M€, sillä Vaasan yliopiston SYK-osuuden tasearvo oli 8M€.
Artikkeliin korjattu SYK:n hallituksesta eronneen nimikkeeksi ”palvelujohtaja” 27.1.2026 klo 09:53
Siis jos Oulun yliopisto ostaa kiinteistöt osaksi osakkeillaan, niin muuta rahoitusta tarvitaan 200M€-127M€=73M€. Tämä näyttää olevan linjassa Vaasan järjestelyn kanssa. Miten tämä vertautuu hallitukselle esitettyjen vaihtoehtojen kanssa? Vaasassa on aikoinaan tehty omat analyysit ja he päätyivät ostamaan tilansa.
Vaasassa yliopisto perusti yhdessä kaupungin kanssa kiinteistöyhtiön, jossa kaupunki on vähemmistöomistaja ja se osti toimitilat. Kaupan jälkeen tilojen uudistamiseen ja lisärakentamiseen on käytetty ainakin 50 miljoonaa. Rahoituksen on hankkinut kiinteistöyhtiö ja sitä maksetaan vuokrissa.
Kiitos Olli jutusta ja spekuloinneista.
Itse jäin kovasti miettimään tuota hallitustyöskentelyn kuviosta. Täytyy olla jokin erityinen syy jättää hallituspaikka kesken hallituksen toimikauden. Hallitusjäsen yritysessä (SYK) ei edusta ketään muuta kuin itseään ja hänen on hallitustyössä edistettävä yhtiön (SYK) menestystä. Vaikka Oulun yliopisto on yhtiökokouksessa esittänyt henkilön SYK’n hallitukseen (ilmeisesti osakassopimuksen mukaisesti) henkilö ei hallitustyöskentelyssä edusta Oulun yliopistoa.
Oulun yliopisto yli 10 %’n osuudella yhtiössä (SYK) luulisi olevan kiinnostunut yhtiön (SYK) menestyksestä. Menestyksen varmistamiseksi osakkaat (yleensä) pyrkivät esittämään hallitukseen mahdollisimman kyvykkäitä ihmisiä. Mahdollisesti eteen tulevat jääviyskysymkset eivät varmasti ole sellaisia, etteikö Oulun yliopiston henkilö voisi edistää yhtiön (SYK) menestystä.
Olettakaamme, että Oulun yliopisto ostaa läyttämänsä 200000m2:n kiinteistöt 200 miljoonalla ja rahoittaa sen osakkeillaan ja 80 miljoonan lainalla. 4%:n poistoista ja lainasta 5%:n korolla tulee yhteensä 12 miljoonaa vuodessa, mikä on 5€/m2/kuukausi. Tuon päälle tulee vielä ylläpitoa 5€/m2/kuukausi. Joten teoriassa mahdollisuus olisi 10€/m2/kuukausi vuokraan. Tämä olisi paljon vähemmän kuin SYK:n nykyinen noin 17€/m2/kuukausi.