Oulun yliopiston 1.1.2026 aloittaneella hallituksella on mahdollisuus osoittaa ajavansa akateemista vapautta ja yliopistodemokratiaa.
Erään kollegan silmiin osui EU-parlamentin Academic Freedom Monitor 2025 -selvitys. Suomesta siinä on seuraava Academic Freedom Index (AFI) -havainto: ”the AFI score for Finland has had a substantially meaningful and statistically significant decline over the past decade (-0.11)”.
Indeksin maksimiarvo on 1.0, Suomen 2024 arvo oli 0.83. Viron ja Tsekin indeksi on 0.98, Ruotsin ja Belgian 0.94.
AFI määritetään valtioille neljän indikaattorin pohjalta. Kunkin indikaattorin maksimiarvo on 4.0. Indeksin tilastollisesti merkittävä pudotus tarkoittanee akateemisen vapauden rapautuvan Suomessa muuallakin kuin Oulun yliopistossa. Yksityiskohtaisempi indikaattoritaulukko on alla:
Kiinnostavasti raportissa viitataan kollegioiden passiivisuuteen (sivu 44), selittämättä asiaa tarkemmin. Tämän takana on kuitenkin yliopistolain valuvika. EU-parlamentin raportin viitteenä on Pohjoismaiden akateemisten ammattiliittojen selonteko, joka ei myöskään valaise Suomessa 2010 voimaan tulleen yliopistolain hallituksille antamasta yksinoikeudesta hyväksyä johtosäännöt.
Tätä vasten ei ole yllättävää, jos yliopiston johdon egon pönkittämishankkeet ajavat yliopistolain määrittämien tehtävien ohi.
Professoriliiton 7.5.2026 julkaisema tiivistelmä jäänee mahdollisesti ainoaksi tiedoksi selvityksestä professorien tunnoista yliopistojen hallinnosta ja päätöksenteon tilasta. Luen professoriliitosta saamani vastauksen rivien väleistä, että varsinainen raportti saatetaan julkaisemisen sijaan ö-mapittaa.
Suomea huonommin akateemisen vapauden indeksissä menestyivät Alankomaat 0.74, Portugali 0.72, Kreikka 0.65 ja Unkari 0.30. Romania, Bulgaria ja Kroatia voivat kehua samasta 0.83 arviosta Suomen kanssa.
Kun demokratiaselvityksessä kerran on katsottu konepellin alle, niin näkyikö siinä jotakin professoriliitolle kiusallista?