Yliopistomme OKM-sopimuksessa kaudelle 2021-24 on asetettu seurantaindikaattoreita. Niitä lienee perusteltua peilata johtomme hallituksen kokouspöytäkirjasta 30.5.2023 (4 §) näkyvään johdon palkitsemisohjelmaan sekä vuoden 2022 toimintakertomukseen.
Nimittäin OKM-sopimuksen seurantaindikaattorit tutkintomääriä lukuunottamatta eivät ole kelvanneet palkitsemisohjelmaan ja niiden seurannasta saa hakea merkintöjä kokouspöytäkirjoista. Kuinkahan tällainen menettely osuu yliopistomme arvoon ”kannamme vastuuta”? Näemme joskus tulosneuvotteluiden seurauksista, miten OKM priorisoi sen kanssa sovittuja tavoitteita.
Kestävä kasvu -osa-alueen tavoitteista pöytäkirjassa ei mainita johdon palkitsemisperusteina seuraavia OKM:lle luvattuja tuloksia (kuvakaappaus OKM-sopimuksesta):
OKM:n Vipunen-portaali kertoo kv-henkilökunnan osuuksiksi uraportailla I, II, III ja IV vuonna 2022 40%, 46%,18% ja 12% (ks alaviite (*)). Ainoastaan uraportaan IV osuus jäänee 2024 saavuttamatta.
Vuoden 2022 toimintakertomuksen mukaan ”Professorin tehtäviin (ml. Full Professor ja tenure track -tehtävät) nimitettiin 18 henkilöä vuonna 2022 (2021: 27, 2020: 16)”. Vuoden 2024 tavoitteessa 55 lienee siten vielä haastetta, vaikka kyseessä lienee kumulatiivinen eikä vuotuinen luku.
OKM-sopimuksen indikaattorien sijaan johtoa on hallituksen kokouspöytäkirjan 30.5.2023 mukaan palkittu hankitusta tutkimusrahoituksesta…
…ja JuFo-pisteistä! Rekrytointiperusteenahan noita ei DORA-julistuksen perusteella saa käyttää. Toki OKM käyttää niitä rahanjaossa yliopistoille.
Sektorien välinen yhteistyö vaikuttaa edenneen OKM:lle luvatusti. Vuonna 2022 yritysyhteistyö toi toimintakertomuksen mukaan yliopistollemme 6.3M€. Tutkimuksesta liiketoimintaan johtavien hankkeiden määrä ei käy selville, mutta tutkimuslähtöisiä yrityksiä on syntynyt kaksi. Tuo on mielestäni ihan hyvä tulos. Kumpaakaan näistä ei näy johdon palkitsemisohjelmassa (kuvakaappaus OKM-sopimuksesta).
Oppijakeskeinen koulutus -osuudessa ei-tutkintoa suorittavien opiskelijoiden määrä 2022 (alin rivi seuraavassa kuvassa) ei selviä toimintakertomuksesta eikä Vipusesta. Ulkomaalaisten suorittamia alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja oli 2022 213 kpl eli 60% ko. vuoden tavoitetasosta. Tohtorintutkinnoille on OKM:n sopimuksessa asetettu neljän vuoden tavoiteaika. Mainintaa näistä seurantaindikaattoreista ei pöytäkirjan 30.5.2023 perusteella ole palkitsemisohjelmassa. Niitä ei myöskään löydy toimintakertomuksesta. (kuvakaappaus OKM-sopimuksesta)
Tohtorintutkinnoista johdon palkitsemisohjelmassa on vain tutkintojen määrä:
Onko neljän vuoden tavoiteaika todettu vaikeaksi saavuttaa ja siksi kelvottomaksi palkitsemisperusteeksi? Se on kuitenkin sisäisessä rahoitusmallissamme.
Seuraavassa taulukossa on yliopistossamme 35v ja nuorempana väitelleiden osuus. Tietoa vuonna 2022 neljän vuoden tavoiteajassa valmistuneista tohtoreista ei ole toimintakertomuksessa.
Aavistelen tohtorintutkinnon nimellisen keston olevan manipulaatioille altis indikaattori. Voimme pohtia, mistä olisi kyse, jos yliopistossamme väitelleiden mediaani-ikä pysyy tasolla noin 35v, tai jopa nousee, mutta tohtoriopintojen kesto putoaa?
Digitalisaatio -osuuden suunnitelmaa siirtää palveluita kaupungin alustalle en pysty arvioimaan. Tähän ei saa selkoa vuoden 2022 toimintakertomuksesta, eikä myöskään palkitsemisohjelmasta. (kuvakaappaus OKM-sopimuksesta)
Koulutuksen tavoitealueella on on saatettu tehdä arviointivirhe. Olisiko maalitolppia pitänyt siirtää enemmän?
Käytettävissäni olevien opintojen edistymistietojen pohjalta kauden 2021-2024 aikana kandintutkintotavoitteesta täyttyy alle 80%. Ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteen kohdalla päästäneen hivenen yli 80%:n rajan. Yliopistojen joukossa olemme nykymenolla tutkintotavoitteissamme heikoimmin suoriutuvia. Mutta ainahan voimme elätellä toivoa suuresta käänteestä! Kuuluuhan yliopistomme arvoihin ”onnistumme yhdessä”.
Lopuksi: työhyvinvointi ei kuulu OKM-sopimuksen tavoitealueisiin. Johtoa kuitenkin palkitaan kaikesta työhyvinvoinnista ml. Mehiläiselle ulkoistettu työterveyshuolto.
(*) Vertailun vuoksi: opiskelijoista (ylempi ja alempi korkeakoulututkinto) muita kuin Suomen kansalaisia oli 2022 7.3%.
Ollilta jälleen hyvä kuvaus yliopistollisesta ilmiöstä, joka voidaan kirjata teemaan ’johtaminen’. Muutaman kerran olen Ollin kirjoituksia kommentoinut näkemykselläni, että yliopiston johtaminen (strateginen & operatiivinen) ei oikein toimi. Nyt puhutaan myös yliopiston määrittelemästä PDCA-logiikasta, joka on johtamisen yksi peruslogiikoista. Ei vain toimi.
Eipä hätä. Ollille (ja kaikille yliopistolaisille lukijoille) rohkaisuna totean. että yliopisto viestii henkilöstölle, että ”Olemme rohkeita, kannustamme avoimuuteen ja uusien kokemusten hankkimiseen. Hyödynnämme kriittisyyden positiivisena voimavarana rakentaen myönteistä vuorovaikutusta ja dialogia.”
Tätä siis odottelemme.
Yksi PDCA/Demingin sykli on scrum-ohjelmistokehityksen sprintti. Sen oppiminen ja noudattaminen on niin helppoa, että surku tulee entisen opinahjoni johtamista seuratessa.
Kiitos Pekka, kun osoitit tuon ”Olemme rohkeita, kannustamme avoimuuteen ja uusien kokemusten hankkimiseen. Hyödynnämme kriittisyyden positiivisena voimavarana rakentaen myönteistä vuorovaikutusta ja dialogia”.
Myönteistä vuorovaikutusta ja dialogia tässä käymmekin.
Miksi minusta vaikuttaa, että palkitsemisperusteet on valittu mahdollistamaan johdon palkitseminen? Ymmärtääkö hallitus, miltä menettelynsä näyttää?