Yliopistomme hallituksen kokouksen 20.9.2023 esityslistan kohdassa 7 paljastuu johtosäännön uudistamisen tapahtuvan rehtorin johdolla. Rehtori on myös esittelijä.
Luulin, että rehtorilla on sellainen suhde johtosääntöön, että puolueettomuutensa voi katsoa vaarantuvan valmistelijanakin. Tästä ei mielestäni jäänyt tulkinnanvaraisuutta kollegion johtosäännöstä antaman lausunnon sisällön pohjalta. Mutta olen varmaankin ymmärtänyt väärin.
Tietenkin olen ymmärtänyt jääviyden väärin. Eihän yliopiston hallituksen puheenjohtaja, ympäristöministeriön kansliapäällikkö kokeneena hallintovirkamiehenä, olisi muutoin antanut asian edetä näin?
Mutta miksi yliopiston hallitus, edes varmuuden vuoksi, ei asettanut valmisteluun vaikkapa omista jäsenistään koostuvaa valiokuntaa? Pohdin tätä vasten hallintolain esteellisyyspykäliä 27-30 §, joista 28 §:än osalta on yliopistolain 30 §:ssä määritetty yksi yliopistoille sallittu poikkeus (ks. alaviite (*)).
Miksi rehtori ei jäävännyt itseään edes varmuuden vuoksi? Voisiko tämä liittyä yliopistolain 84 §:ään, jossa luetellaan valituskiellot? Niistä yksi kieltää muutoksenhaun valittamalla, jos päätös on koskenut
Onko niin, että rehtorin ei tarvitse piitata esteellisyyssäännöistä, jos hallitus ei tilanteessa reagoi? Jälkikäteen asiaan ei voi vaikuttaa. Hallitus on siten paljon vartijana.
Tällainen toiminta ei valitettavasti näytä olevan satunnainen lapsus vaan jatkumoa. Aiemmin hallituksemme puheenjohtajisto oli valittu oikeuskanslerin moittimalla tavalla. Myös yliopiston hallituksen pöytäkirjamenettelyt saivat ikävät moitteet.
Kuinka hyvin hallituksemme pystyy toimimaan lakien ja säännösten mukaisesti yliopiston ylimmän johdon toimiessa sen de facto kapellimestarina? Teekkarispekseissä kohtaus sentään improvisoidaan uudelleen yleisön ehdottaessa omstart!
(*) Otteita lakiteksteistä lukijoiden vaivan säästämiseksi:
Yliopistolain 30 §:
Hallintolain 28 §:n ensimmäisen momentin kohtiin 5 ja 6 tietyin edellytyksin myönnetyt poikkeukset ovat:
Hallituksen esityksessä yliopistolaiksi tämä poikkeus on perusteltu näin: ”Säännöksellä pyritään turvaamaan päätöksenteon riittävä sujuminen yliopistokonsernin sisällä” (kursivointi blogistin). Yliopistolain 30 §:ssä viitattu 63 § on selkeä:
Tätä touhua on kyllä tuskallista seurata. Hallituksella on kyllä tästä blogitekstissä mainitusta ”ongelmasta” varmasti ollut tieto, mutta ilmeisesti me muut olemme Ollin tavoin jääviysasian väärin ymmärtäneet kun asiaan ei ole tarvinnut puuttua. Yliopiston oman esteellisyysohjeistuksen mukaanhan tulisi asiaa aina tarkastella siltä kantilta miten se ulospäin näyttäytyy. Ehkä tässä nyt on loppunut mielikuvitus yritettäessä asettua ulkopuoliseen näkökulmaan. Luulisi, että viimeisen parin vuoden aikana syntyneiden sotkujen jälkeen olisi hallituksessa opittu pohtimaan miten prosessit viedään maaliin ilman, että niiden leväperäisestä hoitamisesta syntyneitä luottamuspulaa ja ongelmia joudutaan käsittelemään vuosia, mutta ilmeisesti joko halua oppia aiemmista virheistä ei ole tai hallituksella on eri käsitys toimintansa prioriteeteistä kuin minulla.
Aivan totta, tämä näyttäytyy ulospäin hyvin kummalliselta. Mutta hallituksen pöytäkirjassa tällä osoitetaan kaapin paikka yliopistolaisille.
Miksi pöytäkirjoissa toistuu säännöllisesti päätös ’merkitään tiedoksi’ ilman viittausta liiteasiakirjaan? Näin on tuossa kohdassa 7 ja kurkistin siksi usempaan pöytäkirjaan. Niissäkin kohdissa pöytäkirjoja, joissa kerrotaan hallitukselle esitetyistä suunnitelmista, harvoin viitataan mihinkään liitteisiin. Ei tämmöinen ole hyvän hallinnon mukaista toimintaa.
Tuo kohta 7 on vasta esityslistassa. Pöytäkirjan tultua julki näemme kuka on toiminut esittelijänä. Hallituksen puheenjohtaja on nimittäin saattanut huomata ongelman ja vaihtaa esittelijän kokoukseen tai rehtori on jäävännyt itsensä. Rehtorin mahdollista jääviyttä valmistelijan roolissa se ei silti poista.
Kokouksesta on nyt 10 päivää, joten pöytäkirja ilmestynee pian.
Tätä juttua lukiessa itsellä tulee mieleen, että tuleva johtosääntö tulee olemaan sellainen, jossa rehtori päättää ja muut vikisee. Toki kun itselleen tekee johtamissäännöt niin saa ehkä sellaiset, joita pystyy hyvin sitten noudattamaan.
En ole itse hallintotehtävissä juuri ollut, mutta itselle tässä hallituksen toimintakin alkaa näyttää siltä, että siellä enempi taidetaan käydä kahvilla ja leimaamassa paperit kuin mietittäisiin syntyjä syviä, että miten tätä yliopistoa ja sen toimintaa edistetään. Tämä on toki hyvin valitettavaa jos näin.