Käännettävä trendi

Eräässä aiemmassa blogiartikkelissa esitin havainnon OKM:n Vipunen-portaalin tilastoista: yliopistomme kandiopintojen keskeyttämiset lähtivät selvään nousuun lukuvuonna 2017-18. Siis jo ennen Covid19-pandemiaa.

Seuraavasta taulukosta näkee keskeyttämistrendin vaikutukset kanditutkintoihin, joihin koulutuksen teot ja tekemättä jättämiset heijastuvat herkästi. Tarkastelu on helppoa valitsemalla 3-4 vuoden viive keskimmäisen ja oikeanpuoleisen sarakkeen välille, ehkäpä kummassakin pari vuotta kerrallaan keskiarvottaen. Taulukon %:it ovat yliopistomme valtakunnallisia osuuksia opinnot aloittaneista ja valmistuneista.

Vuosiuudet kandi-
opiskelijat
kandiksi
valmistuneet
20119.3%8.9%
20129.1%8.8%
20139.9%8.2%
20148.6%9.3%
20158.6%9.6%
20168.5%8.9%
20178.7%9.0%
20189.0%8.8%
20198.6%8.6%
20209.0%7.8%
20219.4%7.8%
Vuosina 2017 ja 2018 aloittaneiden (keskisarake) kohonneet keskeytysluvut heijastuvat vuosiin 2020 ja 2021 noin 1%-yksikön matalampina valtakunnallisina tutkinto-osuuksina (oikeanpuoleinen sarake). Vastaavan vertailun voi tehdä vaikkapa vuosina 2011 ja 2012 aloittaneiden sekä 2015 ja 2016 valmistuneiden osuuksien välillä.

Ilmiö korreloi koulutukselle kohdennettujen ns. yliopiston yhteisten kustannusten kasvun kanssa.

Jos negatiiviseen kehitykseen ei kyetä puuttumaan, niin osuutemme yliopistolaitoksen koulutusperusteisesta OKM-rahoituksesta putoaa. Olisi helpompi pitää osuutemme huolehtimalla nyt opintonsa aloittavasta opiskelijajoukosta kuin myöhemmin rämpiä resurssimenetysten ja muutosneuvotteluiden suossa.

Tällaista dataa ei ole mukava esittää. Toki yliopistomme on vielä pärjännyt määräajassa valmistuneiden osuuksissa, mutta muu yliopistolaitos on parantanut rivakkaa tahtia. Nimittäin osuutemme kaikista perustutkinnoista (kandeista ja maistereista) oli 2019 vielä 9.0%, mutta määräajassa valmistuneista peräti 12.1%. Vuonna 2021 tutkinto-osuutemme oli 8.5%, mutta määräajassa valmistuneista tuotimme enää 10.0%. Tämä liuku tulee tuntumaan ikävällä tavalla osuudessamme OKM:n yliopistorahoituksesta.

9 kommenttia

  1. Pystyisitkö kertomaan, paljonko vuosien 2019 ja 2020 muutos vaikuttaa yliopiston rahoitukseen? Minulle luvut eivät kerro mitään.

    1. Ehkä eurot ovat helpommin ymmärrettäviä, vaikka summat suurestikin ylittävät kunkin lukijan mittatikun eli kuukausipalkan…

      OKM:n rahoitusmallin ja valtion vuoden 2023 budjettiesityksen pohjalta: budjettiesitys 1.97 miljardia euroa, rahoitusmallissa 76% jaetaan tuloskaavalla, 24% muilla perusteilla *yliopistolaitokselle* eli tuon osuuden jako ei välttämättä noudata tuloskaavaosuuksia. Eikä vaikuta noudattavankaan.

      Siis 1.5 miljardia euroa jaetaan tulosperusteisesti ja alempien sekä ylempien tutkintojen perusteella tuosta 590 M€. Tämä siis vuodelle 2023. Valtakunnallinen OKM-rahoitusosuutemme tutkinnoista 2021 oli 9.75%, vuonna 2023 se on 9.55%, mikä ensi vuoden tasossa tarkoittaa n. 1.2M€ menetystä.

      Olen kuitenkin enemmän huolissani vuodesta 2024 ”lihavan” vuoden 2019 poistuttua rahoitusmallin laskentapohjasta. Muu yliopistolaitos on kirinnyt ja edelleenkin kirii ajallaan valmistuneiden määrissä.

      1. Oulun yliopiston olisi otettava strategiseksi tavoitteeksi OKM:n rahoitusmalli, jolla pärjäämme vuodesta 2025 lähtien. Löytyisikö Oulusta sopiva ehdokas opetusministeriksi?

        2010-luvun alussa opetusministeri Henna Virkkunen päätti lakkauttaa Kajaanin ja Savonlinnan opettajankoulutukset. Seuraava opetusministeri Jukka Gustafsson puolestaan järjesti Savonlinnan muutaman vuoden pelastaneen lisärahoituksen. Kajaanille häneltä ei riittänyt sympatiaa.

        1. Yliopistojen OKM-rahoitusmallissa 15% jaetaan strategian pohjalta. Mitenkähän strategian lukeva rahanjakoesityksen laativa virkahenkilö reagoisi tuollaiseen tavoitteeseen?

  2. Miten yliopisto kohdentaa budjettinsa, jos ei mahdollisimman tarkasti tulosvaikutteiseen toimintaan? Yhteiset kulut -erän kasvu olisi selvitettävä erityistilintarkastuksella.

    1. Takavuosina oli suunnittelupalveluissa 3-4 henkeä. Nyt strategian ja tiedepolitiikan -yksikön puhelinluettelosta löytyy 28 nimeä. Enpä välitä laskea kasvuprosenttia.

      1. Takavuosina oli massakursseilla opettajina pari-kolme vakkaria ja jopa 10 opiskelijaa assareina. Nyt massakursseilla on moninkertaisesti opiskelijoita ja pari opettajaa joilla 1-2 muutakin massakurssia, samoilla resursseilla. Enpä välitä laskea vähennysprosentteja opettajatunnit per opiskelija. Selittänee näitä keskeyttämisprosentteja osaltaan. Mutta kiva että strategia on hyvin hoidettu.

      2. Viestintä, markkinointi ja yhteiskuntasuhteet -yksikön puhelinluettelossa on 35 nimeä. Takavuosilta muistan 6-7.

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.